|
|
|
Hankekoodi: A70027
Hankkeen nimi: MetPro - Metsäbiotalouden tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen ja profiilin nostaminen Pohjois-Karjalassa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistokatu 7
Puhelinnumero: 050 382 6094
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PYKÄLÄINEN JOUNI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: varajohtaja, metsäekonomian ja -politiikan professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.pykalainen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 382 6094
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsäbiotalous on tunnistettu Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa, Joensuun kasvustrategiassa sekä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmassa merkittävimmäksi maakunnan osaamislähtöisistä kasvualoista. Itä-Suomen yliopisto on allekirjoittanut Joensuun kasvustrategian ja sitoutunut edistämään edellä mainittujen maakunnan kehittämisstrategioiden tavoitteita. Yliopiston monitieteinen osaaminen on keskeistä mm. Metsäbiotalouden keskuksen muodostamisessa ja vaikuttavan, kansainvälisesti kiinnostavan toiminnan käynnistämisestä.
Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa metsäbiotalouden alalla yliopiston ja elinkeinoelämän kumppanuutta ja yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeella parannetaan tutkimuksen vaikuttavuutta osana innovaatiotoimintaa. Hankkeen kuvattujen toimintojen toteuttamiseksi perustetaan määräaikainen metsäbiotalouden professuuri. Hankkeen tavoitteena on koordinoida entistä tehokkaammin yliopiston toimintaympäristössä metsäbiotalouden toimintoja. Professorin tehtävänä on osallistua aktiivisesti alan kehittämiseen esim. rahoitusta hakemalla. Hankkeen tehtävät edellyttävät hyvää metsäbiotalouden toimintakentän tuntemusta, metsien roolin ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamista biotalouden kokonaisuudessa. Hankkeessa syntyvän laajan verkostoitumisen avulla tehdään Pohjois-Karjalasta kiinnostavampi investointikohde metsäbiotalouden toimijoille.
Hanketoiminta sijoittuu tutkimuksen ja elinkeinotoiminnan rajapintaan. Aktiivinen vuorovaikutus tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa tehostaa tutkimustulosten jalkauttamista sekä ohjaa tutkimustyötä ja sen suuntaamista. Hanke vahvistaa metsäbiotalouden tieteellistä perustaa ja opetusta, kehittää metsäbiotalouden soveltamisalaa ja parantaa biotalouden tutkimuksen ja opetuksen koordinaatiota. Hanketta toteuttavan professorin tutkimusala on metsäbiotalouteen liittyvä päätöksenteko ja johtaminen.
Hankkeen keskeiset lyhyen aikavälin tulokset ovat yritysten parempi kiinnostuminen Pohjois-Karjalasta
metsäbiotalouden investointien kohteena, alueellisen metsäbiotalouden osaamisverkoston vahvistuminen, laadukkaat kansainväliset ja kansalliset metsäbiotalouden osaamis- ja yhteistyöverkostot, lisääntynyt rahoitus metsäbiotalouden t&k –toimintaan sekä metsäbiotalouden tutkimus- ja opetusosaamisen monipuolistuminen. Pidemmällä aikavälillä Pohjois-Karjalalla on edellytykset olla Euroopan metsäbiotalouden merkittävin innovaatiokeskittymä, jossa osaamisverkostot ja metsäbiotalouden laajentunut elinkeinotoiminta toimivat aktiivisessa yhteistyössä. Tässä visiossa Pohjois-Karjalaan tullaan silloin, kun halutaan tutustua metsäbiotalouden uusimpaan teknologiaan, tuotteisiin ja palveluihin. Tällä hankkeella on tuntuva merkitys em. vision toteuttamisessa, koska hanke tuo yliopiston osaamisresurssit ja kansainväliset yhteistyöverkostot nykyistä selvästi vahvemmin mukaan metsäbiotalouden kehitystyöhön.
* yritykset; Pohjois-Karjalassa jo toimivat yritykset ja potentiaaliset investoijat (myös perinteisen metsäalan
ulkopuolelta)
* t&k&k -organisaatiot
* biotaloutta edistävän toiminnan rahoittajat ja sijoittajat
* Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ja tutkijat
* biotalouteen kytköksissä oleva hallinto
* yhteiskunnalliset päättäjät ja vaikuttajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 486
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 276 293
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 404 981
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 705
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite: Yliopistokatu 7
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 7 |
| Hankkeen keskeinen tehtävä on edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä biotalouden raaka-aineiden ja metsiin perustuvien immateriaalisten hyötyjen tuotannossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Tarve ehkäistä ilmastonmuutosta ja sen mukanaan tuomia riskejä on keskeinen biotalouden perustelu. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Monimuotoisuuden vaaliminen on osa ekologisen kestävyyden turvaamista. Ekologinen kestävyys on keskeinen biotalouden reunaehto. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 5 |
| Kasvihuonekaasut vähenevät metsiin perustuvien biotalouden toimintojen suhteellisen osuuden kasvattamisella. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Natura voi tulla mukaan mm. metsäsuunnitteluun kytköksissä olevien tutkimusten kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 7 |
| Puumateriaalin käytön edistäminen, materiaalitehokkuus ja jätteiden määrän minimointi ovat keskeisiä biotalouden johtamisen tavoitteita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 9 |
| Energiasektorin rooli biotaloudessa, siihen liittyvässä päätöksenteossa ja johtamisessa on hyvin merkittävä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 10 |
| Yhteistyö paikallisten/alueella toimivien yritysten kanssa on metsäbiotalouden professorin keskeisiä tehtäviä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 8 |
| Aineettomat metsän tuotteet ja palvelut ovat keskeinen osa metsäbiotaloutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Osa työstä suuntautuu biotalouden logistiikan parantamiseen (esim. biomassavirrat). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 6 |
| Biotalous edistää hyvinvointia luontoympäristön elvyttävän vaikutuksen kautta ja toisaalta uusien lääkinnällisten ja hyvinvointituotteiden kautta. Metsien käyttöön liittyvän päätöksenteon tutkimus tukee näistä ensimmäistä näkökulmaa suoraan ja toisaalta toinen näkökulma tulee mukaan biotalouden tutkimuksen koordinointitehtävässä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole suoria tasa-arvotavoitteita. Välillisesti asia voi tulla esille biotalouteen liittyvän päätöksenteon tutkimuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole suoria tavoitteita yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuuteen liittyen. Välillisesti asia voi tulla esille biotalouteen liittyvän päätöksenteon tutkimuksessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole suoria tavoitteita kulttuuriympäristöön liittyen. Välillisesti asia voi tulla esille biotalouteen liittyvän päätöksenteon tutkimuksessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Ympäristöosaamisen parantaminen (esim. uusiutuvien raaka-aineiden käytön lisäämisessä) kuuluu hankkeen piiriin. | ||
MetPro -hankkeella vahvistettiin metsäbiotalouden alalla yliopiston ja elinkeinoelämän kumppanuutta ja yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tätä varten perustettiin hankarahoituksella määräaikainen metsäbiotalouden professuuri, joka sijoittui tutkimuksen ja elinkeinotoiminnan rajapintaan. Hankkeen toiminta näkyi tutkimuksen aiempaa vahvempana integrointina innovaatiotoimintaan ja metsäbiotalouden toimintaojen koordinointina yliopiston toimintaympäristössä. Laajan verkostoitumisen avulla lisättiin Pohjois-Karjalan kiinnostavuutta investointikohteena metsäbiotalouden toimijoille. Aktiivinen vuorovaikutus tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa tehosti tutkimustulosten jalkauttamista sekä ohjasi tutkimustyötä ja sen suuntaamista. Näin hanke myös vahvisti metsäbiotalouden tieteellistä perustaa ja opetusta, kehitti metsäbiotalouden soveltamisalaa ja paransi biotalouden tutkimuksen ja opetuksen koordinaatiota. Metsäbiotalouden professuuri on sittemmin vakinaistettu Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla. Hankkeen keskeiset lyhyen aikavälin tulokset ovat yritysten parempi kiinnostuminen Pohjois-Karjalasta metsäbiotalouden investointien kohteena, alueellisen metsäbiotalouden osaamisverkoston vahvistuminen, laadukkaat kansainväliset ja kansalliset metsäbiotalouden osaamis- ja yhteistyöverkostot, lisääntynyt rahoitus metsäbiotalouden t&k –toimintaan sekä metsäbiotalouden tutkimus- ja opetusosaamisen monipuolistuminen. Pidemmällä aikavälillä Pohjois-Karjalalla on edellytykset olla Euroopan metsäbiotalouden merkittävin innovaatiokeskittymä, jossa osaamisverkostot ja metsäbiotalouden laajentunut elinkeinotoiminta toimivat aktiivisessa yhteistyössä. Tässä visiossa Pohjois-Karjalaan tullaan silloin, kun halutaan tutustua metsäbiotalouden uusimpaan teknologiaan, tuotteisiin ja palveluihin. Tällä hankkeella on ollut tuntuva merkitys em. vision toteuttamisessa, koska hanke on tuonut yliopiston osaamisresurssit ja kansainväliset yhteistyöverkostot aiempaa selvästi vahvemmin mukaan metsäbiotalouden kehitystyöhön.