Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70044

Hankkeen nimi: Vihreän kasvun keskus

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun Tiedepuisto Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0840525-6

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: +358 13 337 7175

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.carelian.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Tahvanainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.tahvanainen(at)carelian.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 443 2950

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Karjalassa on runsaasti metsäbiotalouden osaamista, monipuolisesti alan yrityksiä ja elinkeinoelämää sekä mahdollistaviin teknologioihin liittyvää huippuosaamista. Osaamiskeskittymän kyvyssä tuottaa uusia kaupallisia innovaatioita ja kansainvälisille markkinoille suuntaavia ja siellä menestyviä yrityksiä on kuitenkin parantamisen varaa. Hanke luo edellytyksiä synnyttää uusia innovaatioita ja yritystoimintaa, systematisoi ja kehittää työkaluja innovaatiotoiminnan tehostamiseksi sekä kehittää yritysten ja tutkimusmaailman välistä vuoropuhelua. Tavoitteena on myös aktivoida toimi- ja osaamisalojen välistä kehitystoimintaa sekä hyödyntää näiden välisiä rajapintoja uusien innovaatioiden lähteenä metsäosaamisen näkökulmasta.


Toteutus on jaettu työpaketteihin:

TP1. Vihreän kasvun innovaatioprosessin ja sen mittareiden määrittely
• Kuvataan vihreän kasvun innovaatioprosessi ja laaditaan mittarit, joiden avulla tuloksellisuutta voidaan seurata ja joihin voidaan sitoutua
• Luodaan yhteinen näkemys vihreän kasvun innovaatioprosessista ja tavoitteista
• Koska polku ideasta kaupallistetuksi tuotteeksi ja uudeksi yritykseksi tai yrityksen liiketoiminnan kasvuksi kestää tyypillisesti vuosia, on mittareita asetettava jo innovaatioprosessin varhaisemmille vaiheille


TP2. Uusien tutkimuslähtöisten innovaatioiden aktivointi ja kehittäminen
• Luodaan ja otetaan käyttöön malli tutkimuslähtöisten innovaatioiden aktivoimiseksi käyttäen pilottina Luonnonvarakeskusta ja sen neljää tutkimusohjelmaa
• Kehitetään innovaatiotyökaluja ja pyritään systematisoimaan toimintaa selvittämällä edellytykset yhteisen innovaatioalustan käytölle innovaatioketjun eri vaiheissa/rooleissa toimivissa organisaatioissa
• Parannetaan tutkimuslaitosten ymmärrystä yritysten tuotekehitysprosesseista, kykyä suunnata toimintaansa yrityslähtöisemmin ja tarjota osaamistaan yritysten käyttöön
• Metlan tutkimusohjelmiin valmennetaan innovaatiotoiminnan periaatteet ja yritysten tarpeita tuntevia Sci-Business yhdyshenkilöitä
• Kehitettäviä hyviä käytäntöjä levitetään myös yhteistyössä UEFn ja Karelia-amk:n kanssa


TP3. Kehittämis- ja innovaatioprosessien tehostaminen yrityksissä
• Aktivoidaan yritys- ja keksijälähtöisiä innovaatioita sekä tehostetaan tuoteaihioiden jalostumista liiketoiminnaksi.
• Keskitytään erityisesti yritysten uinuvien tuoteaihioiden aktivointiin ja ammattimaisten keksijöiden potentiaalin tehokkaampaan hyödyntämiseen
• Kaupallistamisprosessissa kohdennetaan työ pullonkaulojen (idean testaus protojen avulla, käytännön demonstroinnit ja referenssitoimitukset, pääomasijoitukset, tutkimuksen ja uuden teknologian hyödyntäminen tuotekehityksessä) avartamiseen sekä ideoiden tehokkaampaan ohjaamiseen niiden oikeille hyödyntäjille.
• Samalla pyritään ruokkimaan kasvuyritysten kehitystä ja kansainvälistymistä uusilla tuoteaihioilla, tuotekehitysverkostoa laajentamalla ja verkottamalla


TP4. Kansainvälisen verkostoitumisen ja Invest In-toiminnan tukeminen, osaamisen siirto sekä osallistuminen kansalliseen ja kv. vaikuttamiseen
• Tuetaan kv. teknologian ja osaamisen siirtoa uuden ja kasvavan liiketoiminnan synnyttämiseksi
• Rakennetaan kv. partneriverkostoa hyödyntäen somen tarjoamia osaamisen siirron välineitä ja foorumeita (CoP), puiteohjelmahankkeiden valmistelua ja toteutusta, asiantuntemuksen täsmähakua sekä kv. markkinoihin ja teknologian siirtoon liittyvää fact finding –toimintaa


Hankkeessa etsitään ja jalostetaan liiketoimintaideoita ja tuetaan niiden kaupallistamista joko olemassa olevissa tai perustettavissa uusissa yrityksissä. Se tuottaa yrityksiin uusia tuotteita ja liiketoiminta-alueita, tuotteiden prototyyppejä, käytännön demonstrointeja, uusien tuotteiden kotimaisia ja kv. referenssitoimituksia sekä pääomasijoituksia ja ideoiden/tuoteoikeuksien siirtoja innovaatioita hyödyntäviin yrityksiin. Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy tutkimukseen tai tutkimuslaitosten osaamiseen ja mahdollistavien teknologioiden hyödyntämiseen perustuvia ratkaisuja yritysten tuotekehityksessä tai tuotannossa kohtaamiin haasteisiin sekä uusi toimintamalli osaamisen siirrolle tutkimuslaitoksesta yrityksiin. Lisäksi synnytetään yrityslähtöisiä ja EU:n Puiteohjelmarahoitusta hyödyntäviä t&k-hankkeita ja hankekonsortioita. Lisäksi hankkeessa edistetään kv. verkottumista, osaamislähtöistä Invest in–toimintaa, osaamisen ja teknologian kv. siirtoa perinteisin ja some:n uusien välineiden avulla, sekä tunnistetaan biotalouteen ja vihreään kasvuun liittyviä ongelmatilanteita, joihin mahdollistavat teknologiat mahdollistavat ratkaisun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Kasvuhakuiset tuote- ja palveluyritykset ja osaamisintensiiviset, tutkimusta hyödyntävät yritykset sekä muut vihreään kasvuun liittyvät pk- ja suuryritykset
- Alan tutkimuslaitokset ja koulutusorganisaatiot alueella
- Vihreään kasvuun liittyvät tutkijat, keksijät ja muut alan asiantuntijat, joilla potentiaalisia liikeideoita ja liiketoimintana hyödyntämiskelpoista osaamista

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Vihreään kasvuun liittyvät alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tutkimuslaitokset ja asiantuntijaorganisaatiot
- Luonnonvara- ja teknologia-alan koulutusorganisaatiot alueella ja alueen ulkopuolella
- Vihreän kasvun yritykset alueen ulkopuolella
- Toimialaan liittyvät tuki- ja välittäjäorganisaatiot, erityisesti innovaatioprosessiin P-K:n alueella liittyvät välittäjäorganisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 622 622

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 580 899

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 841 605

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 799 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 6, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulmasta hanke on neutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulmasta hanke on neutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulmasta hanke on neutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Biotalous on nähty yhdeksi keskeisimmistä tavoista päästä eroon kestämättömästi tuotetuista, yleensä fossiilisista raaka-aineista ja energiamuodoista samalla synnytetään uusia, ympäristön kannalta entistä kestävämpiä teknisiä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Jätteiden ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen sekä suljetut kierrot myös keskeistä biotaloudessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Biotalous ja vihreä kasvu ovat keskeisiä käsitteitä taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 8
Vihreä kasvu ja biotalous synnyttävät uusia, entistä ekologisesti kestävämpiä ratkaisuja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Jätteiden ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen sekä suljetut kierrot ovat keskeistä biotaloudessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 3
Vaikutusta ei kovin paljoa Natura -ohjelman kohteisiin. Epäsuorasti saastumisen vähenemisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 9
Jätteiden ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen sekä suljetut kierrot ovat keskeistä biotaloudessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Biotalous on nähty yhdeksi keskeisimmistä tavoista päästä eroon kestämättömästi tuotetusta fossiilisesta energiasta. Samalla synnytetään uusia, ympäristön kannalta entistä kestävämpiä teknisiä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisesti talous perustuu jatkossa entistä enemmän biotalouden ratkaisuille ja kestävästi biotalouden keinoin tuotetuille materiaaleille ja energialle. Monesti näitä tuotetaan paikallisista raaka-ainelähteistä ja hajautetulla toimintamallilla siten, että paikalliset yritykset ovat keskeisessä roolissa tuotannon arvoketjuissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Esimerkiksi ympäristöosaamisen varaan on hankkeen aikana mahdollista rakentaa myös suoraa uutta palveluliiketoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Alueen elinkeinoelän kehittyminen koko maakunnan laajuisesti tarjoaa myös hyvän pohjan kehittää alueen liikkumista ja logistiikkaa. Biomassalogistiikan ja yritysten logistiikan kehittäminen ovat osa Vihreän kasvun keskuksen toimintaa ainakin epäsuorasti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 7
Elinkeinoelämän paikallisen kehittymisen myötä alueen elinvoimaisuus ja houkuttelevuus asuinympäristönä sekä hyvinvointiparanevat.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Biotalouden myötä kehittyvät hajautetun tuotannon mallit mahdollistavat entistä tasapuolisemmat elinolosuhteet ja elinmahdollisuudet ympäri maakuntaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Biotalouden myötä kehittyvät hajautetun tuotannon mallit mahdollistavat entistä tasapuolisemmat elinolosuhteet ja elinmahdollisuudet ympäri maakuntaa.
Kulttuuriympäristö 1 1
Kulttuuriympäristö säilyy elinvoimasena alueen kehittyvän elinkeinoelämän myötä.
Ympäristöosaaminen 5 7
Ympäristöosaaminen on keskeistä kehitettäessä vihreän kasvun yritystoimintaa ja toimintaympäristöjä. Ympäristöosaamisen varaan on hankkeen toimesta mahdollista rakentaa myös suoraa uutta palveluliiketoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli aktivoida uusia vihreän kasvun (cleantech, biotalous-, eko- ja kiertotalous) yritys- ja tutkimuslähtöisiä tuote- ja palveluinnovaatioita, edistää tutkimusosaamisen hyödyntämistä yrityksissä ja tehostaa yritysten verkottumista keskenään ja t&k-toimijoiden kanssa. Hankkeen työpaketit olivat:
1. Vihreän Kasvun innovaatioprosessin ja sen mittareiden määrittely
2. Uusien tutkimuslähtöisten innovaatioiden aktivointi ja kehittäminen
3. Kehittämis- ja innovaatioprosessien tehostaminen yrityksissä
4. Kansainvälisen verkottumisen ja Invest in -toiminnan tukeminen

Hankkeessa mallinnettiin innovaatioiden lähteitä, eri lähteille ominaisia pullonkauloja sekä määritettiin työkaluja / palveluita innovaatioprosessin tehostamiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi erityisesti tiedepuiston näkökulmasta. Tutkimuslähtöisten ideoiden siirtymistä liiketoiminnaksi pyrittiin tehostamaan systematisoimalla ideointia ja ideoiden jalostusprosessia mm. INTO-sovelluksen käyttöönotolla. Tutkimusosaamisen markkinointia yrityksiin tehostettiin innovaatioasiamiehen (myöhemmin asiakasvastaava -toimenkuvan) avulla ja tehostamalla yhteistyötä tiedepuiston ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa. Avoimen innovaation periaatetta ja tutkijoiden matalan kynnyksen yrittäjäkokeilujen ratkaisuja on markkinoitu LUKE-organisaation toimintamalleiksi. Yritysten uinuvia tuoteaihioita haettiin mm. tiedepuiston ja kehitysyhtiöiden yhteisillä kartoituksilla ja yrityskäynneillä. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktivoimiseksi järjestettiin kohdennettuja yritystapahtumia, joissa esiteltiin uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja yrityksille pyrittiin avaamaan referenssimahdollisuuksia kaupungin innovatiivisten hankintojen avulla. Yritysten kansainvälistymistä edistettiin mm. järjestämällä kv. yritys- ja päättäjävierailuja ja tutustumiskäyntejä yrityksiin ja aktivoimalla EU:n rahoitusinstrumenttien käyttöä (SME-Instrumentti). Teknologia- ja markkinaselvityksiä ja Proof-of-Concept selvityksiä toteutettiin kuusi kpl, yrityksille suunnattuja opintomatkoja ulkomaille kolme kpl ja vähintään päivän mittaisia kv. vierailijaryhmien "show-how" vierailuja kuusi kappaletta. Hanke teki tiivistä yhteistyötä etenkin tiedepuiston yrityshautomon ja Avainteknologiat-hankkeiden kanssa.

Hankkeen kohdennettuihin toimintoihin osallistui runsaat 200 yritystä, joista n. 70 käynnisti t&k-toimenpiteitä yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusia innovaatioalustoja ja Invest in -toiminnan kohdealueina toimivia yritysympäristöjä syntyi 17 kpl. Hanke osallistui runsaan kahdenkymmenen yrityksen liikeidean kehitys- ja kaupallistamisprosessiin, joista kaupallistettu tai julkistettu on yhdeksän. Liäksi hanke avusti yhtä yritystä saamaan kv. referenssitoimituksen.