|
|
|
Hankekoodi: A70046
Hankkeen nimi: ABC-Active Business Cluster for export
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kokkolanseudun Kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1798904-6
Jakeluosoite: Ristirannankatu 1
Puhelinnumero: 06-8243400
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.kosek.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PESOLA ANNE MAARIT
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.pesola(at)kosek.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7809097
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän projektin tavoitteena on koota yhteen Keski-Pohjanmaan parhaat resurssit kansainvälisten suurhankkeiden ja viennin edistämisen osalta, kerätä kontakteja ja oleellista tietoa meneillä olevista ja lähitulevaisuuden hankkeista, hanke- ja asiakastarpeista, toimia aktiivisena verkostoijana yrityksille uusilla markkina-alueilla ja suurhankkeissa, ja tätä kautta avata ovia keskipohjalaisille yrityksille kansainvälisiin investointimiljardien tarjouskilpailuihin. Projekti pyrkii myös edesauttamaan erilaisten yritysverkostomuotojen syntyä, jota kautta myös esim. pk-yrityksille avautuu mahdollisuus osallistua suurempien kokonaisuuksien tarjouskilpailuihin.ABC-hankkeen tavoitteena on edesauttaa keskipohjalaisten yritysten mukaan pääsyä arktisilla alueilla ja muualla tapahtuviin investointeihin ja suurhankkeisiin. Projektin tavoitteena on myös lisätä tietoutta Keski-Pohjanmaalla mm. arktisen alueen suurhankkeista, muista kansainvälisistä ja kansallisista suurinvestoinneista, projekteista, asiakkaista ja kerätä sekä markkina- että projektitietoutta .
Hankkeen päätoimenpiteitä ovat:
- kansainvälisen markkinointi tiedon hankkiminen (suurhankkeet, investoinnit, avoimet tarjouspyynnöt); projektit, aikataulut, suunnittelijat, asiakkaat, oikeanlaiset ja -suuruiset yhteistyökumppanit, yhteyshenkilöt, jne.
- kerätyn tiedon jakaminen; Road Show -tyyppiset kiertueet, seminaarit, jne. tilaisuudet tarpeen mukaan, sähköpostitse tapahtuva tiedon jakaminen yhteistyötahoille ja mukana oleville yrityksille / yritysverkostoille
- investointikohteisiin ja markkina-alueisiin suuntaavien matkojen organisointi yrityksille; "Fact Finding" -tyyppiset matkat isommalle yritysjoukolle, tarkemmin fokusoidut ja räätälöidyt markkinointimatkat pienen yritysjoukon kanssa, muut yrityksille sopivat seminaarit, messut, konferenssit, jne.
- potentiaalisten asiakkaiden/yhteistyökumppanien tuonti Suomeen; seminaarivieraana, luennoitsijana, Match Making -tapahtuman päämiehenä, messuesittelijänä, tms.
- yhteisten markkinointimateriaalien työstäminen; alakohtaisesti, investointityyppikohtaisesti, tai muuten organisoituna tarpeesta riippuen (esim. "Teknologiayritykset kaivosteollisuuteen" / -tyyppinen kooste tai "Industrial Services" -tyyppinen esite Kokkolan mallin mukaan)
- Suomen ja keskipohjalaisten yritysten näkyvyyden lisääminen ja edistäminen arktisilla alueilla ja muilla kansainvälisillä areenoilla, niihin liittyvissä investointikohteissa ja kohteiden asiakkaiden ja investoreiden silmissä; osallistuminen seminaareihin, konferensseihin, tms. tilaisuuksiin pohjoisen Suomen puolesta, markkinointimateriaalin jakaminen em. tilaisuuksissa sekä sen toimittaminen valikoituihin kohteisiin, näkyvyyden aikaansaanti arktisen alueen medioissa artikkelien, haastattelujen, raporttien, jne. muodossa
- yritysten verkostoitumisen edesauttaminen; vientiverkostojen muodostumisen edesauttaminen, verkostointitapahtumien järjestäminen, verkostoitumistaukojen lisääminen muissa tapahtumissa
- arktisen alueen ja kansainvälisistä markkinoiden mahdollisuuksista kiinnostuneiden yritysten sparraaminen (itse yrityskehitys kuitenkin tapahtuu yhteistyökumppaneiden ja esim. alueellisten yksityiskohtaisempien hankkeiden tms. kautta)
Vaikka itse kaupan syntyyn ei projekti yleensä pysty vaikuttamaan, tavoitteena on projektin toimien kautta olla mukana aikaansaamassa 30 miljoonan euron arvosta uusia toteutuneita kauppoja (joista pääosa vientikauppaa) keskipohjalaisyrityksille projektin toteutusaikana. Toteutuessaan 30 miljoonan euron arvoiset pääasiassa vientiprojektit hyödyttävät suoraan sekä kaupan saaneita yrityksiä ja yritysverkostoja että heidän paikallisia alihankintaverkostojaan. Näin ollen hyöty jakaantuu alueelle ja yrityksiin vientituloina, BKT:n kasvuna, työpaikkoina ja sitä kautta ostovoiman lisääntymisenä.
Projektin pääasiallinen kohderyhmä ovat vientiä tekevät sekä vientiin ja/tai uusille markkinoille tähyävät aktiiviset ja kehitykseen valmiita panostamaan olevat yritykset, joiden tuotteet ja/tai osaaminen jo ovat tai vähintään tulevat lähitulevaisuudessa kehityksen ja/tai verkostoitumisen kautta olemaan kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla.
Kehitysyhtiöt ja kunnat tuntevat omien alueidensa yritykset parhaiten; hankkeen toteuttajilla jo olemassa olevien tietojen perusteella yrityksiä tavataan/haastatellaan, jotta saadaan kartoitettua yritysten kiinnostus ja tarpeet. Osa yrityksistä on siis jo tiedossa, yritysjoukkoa kuitenkin täydennetään hankkeen edetessä ja asiakastarpeiden konkretisoituessa.
Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen yrityspalveluja tarjoavat toimijat, jotka voivat olla tukemassa yritysten kansainvälistymistä. Tähän kuuluvat mm. koulutusorganisaatiot, teknologian kehittäjät, rahoituslaitokset, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamari, työvoimapalvelut ja muut kansainväliseen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 445
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 146
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 347 715
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 779
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen
Kunnat: Kaustinen, Veteli, Halsua, Kannus, Perho, Kokkola, Lestijärvi, Toholampi
Jakeluosoite: Ristirannankatu 1
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hankkeessa edistettään mm. cleantech-tuotteiden vientiä, jotka vähetävät luonnonvarojen kulutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa edistettään mm. cleantech-tuotteiden vientiä, jotka vähetävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeella ei juurikaan ole suoraa vaikutusta kasvillisuudeen, eliöstöön ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 2 |
| Hankkeessa edistettään mm. cleantech-tuotteiden vientiä, jotka vähetävät pinta- ja pohjavesien pilaantumista | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeella ei juurikaan ole suoraa vaikutusta kasvillisuudeen, eliöstöön ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 1 |
| Hankkeessa edistettään mm. cleantech-tuotteiden vientiä, jotka tehostavat materiaalien käyttöä ja vähentävät jätteiden syntyä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 1 |
| Hankkeessa edistettään mm. cleantech-tuotteiden vientiä, jotka edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä (geoenergia, ilma, vesi, puu) | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeella on tarkoitus päästä mukaan mm. paikalliseen rakentamiseen tarjoamalla kokonaistoimituksia ja sitä kautta kehittämään paikallista elinkeinorakennetta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa voi olla mukana myös it-pohjaiset palvelut, kuten kauko-ohjaus ja kauko-valvonta, jotka vähentävät liikkumistarpeita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 1 |
| Hankkeessa voi olla mukana myös it-pohjaiset palvelut, kuten kauko-ohjaus ja kauko-valvonta, jotka vähentävät liikkumistarpeita | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 1 |
| Hankkeella on tarkoitus päästä mukaan mm. paikalliseen rakentamiseen tarjoamalla kokonaistoimituksia ja sitä kautta kehittämään paikallista elinkeinorakennetta ja hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Hanke on tasa-arvo neutraali ja sekä mies- että naisyrittäjät voivat olla mukana | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Kansainvälistymisessä edistetään myös kulttuurien tuntemusta ja eri yhteiskuntien toimintaa. Tämä lisää yhteiskunnallista ja kulttuurien yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa edistettään mm. cleantech-tuotteiden vientiä, jotka edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä (geoenergia, ilma, vesi, puu) ja täten lisäävät ympäristöosaamista | ||
Hankkeen lähtökohtana pyrittiin kokoamaan Keski-Pohjanmaan parhaat resurssit kansainvälisten suurhankkeiden ja viennin osalta. Lähtökohdan tarpeen ja kehityssuunnan määrittämiseen hanke teki merkittävää yhteistyötä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien, Pohjanmaan Kauppakamarin, Centrian, Viexpon sekä Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymän kanssa. Alueen ulkopuolisista sidosryhmistä merkittäviä yhteistyökumppaneita aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa olivat pohjoisen suunnan osalta Barentskeskus Finland Oy, Business Oulu, Kemin Digipolis sekä Storvik & Co Oy. Viennin osalta yleisesti tietoa saatiin ulkoasiainministeriöstä sekä Finpro:sta. Erityisen tarkkaa tietoa, sekä kohdennettua palvelua tarjosivat Finpron kasvuohjelmat, joita pyrimme hyödyntämään koko hankkeen ajan.
Hankkeen alkuvaiheessa suurimmat odotukset kasvusta ja potentiaalista
kohdistuivat Pohjois-Norjan kaasu- ja öljykentille, sekä LKAB:n tukemalle Kiirunan ja Jällivaaran keskustojen siirrolle. Tutustuminen alueen tarpeisiin ja verkostoituminen toteutettiin osallistumalla useisiin Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueen tapahtumaan yhteistyössä edellä mainittujen kumppaneiden kanssa. Toteutuneista tapahtumista merkittävin oli yhteistyössä kuuden kehitysyhtiön kanssa toteutettu rakentamisen ja kaivosteollisuuden Kiiruna-Jällivaara viikko, josta yritykset saivat tietoa, kontakteja sekä konkreettista kauppaa. Markkinoinnin tueksi päivitettiin yhteinen englanninkielinen Industrial Services – esite. Infotilaisuuksia Pohjois-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan mahdollisuuksista järjestettiin myös Keski-Pohjanmaalla. Yritysten suurimman mielenkiinnon kohteena olivat Pohjois-Ruotsin rakennusurakat. Ajankohtaisena informaationa jaettiin yrityksille säännöllisesti myös Barentskeskuksen keräämää Pohjois-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan avoimet urakat - listausta.
Erityisesti Norjan investoinnit hidastuivat merkittävästi öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintojen laskettua, eikä toimialan kasvu vastannut hankkeen alkuajan odotuksia. Myös rautamalmin alhainen hinta hidasti Pohjois-Ruotsin investointeja, mutta huolimatta tästä useat alueemme yritykset laajensivat toimintaansa Ruotsiin.
Muuttuneiden tilanteiden myötä suurhankkeiden fokus siirtyi yhä enemmän kotimaahan lähinnä Fennovoiman Pyhäjoen, Metsä Groupin Äänekosken sekä Meyerin Turun telakan suurhankkeiden vetämänä. Näiden suurhankkeiden, sekä pienenpien hankkeiden tarpeisiin muokattiin ja järjestettiin vuosittainen Meeting Point tapahtuma, jonka tavoitteena on jakaa Keski-Pohjanmaalla tietoa suurhankkeiden aikatauluista, tarpeista, vaatimuksista sekä kontakteista. Tämän lisäksi yritysten on tapahtumassa mahdollista tavata myös suurteollisuuden päättäjiä hankintojen, investointien ja kunnossapidon osalta. Tapahtuma on saanut erityisen paljon kiitosta niin päämiehiltä kuin osallistuvilta yrityksiltä ja hanke suosittelee tapahtuman jatkamista ja kehittämistä myös hankkeen jälkeen.
Viennin kehittämisen saralla pyrittiin luomaan eri toimialojen klustereita, joilla olisi yhtenevät intressit kansainvälistymiseen. Klustereita kartoitettiin teollisen kunnossapidon lisäksi, veneteollisuuteen, rakentamiseen, ruokaan, hyvinvointiin sekä luoville aloille. Klustereiden tarpeita kartoitettiin tapaamisissa ja näille tarjottiin erilaisia tapahtumia, kuten messuja ja seminaareja sekä asiakastapaamisia. Usealle ryhmälle löytyi myös vastaava Finpron kasvuohjelma, jonka tietoa yrityksille jaettiin.
Haasteeksi yritysten kansainvälistymisessä nousi lähes aina yritysryhmän koko. Kaikista ryhmistä löytyi 1-2 yritystä, jotka olisivat tarvinneet ja halunneet tukea kansainvälisten markkinoiden selvittämiseen esimerkiksi messumatkan muodossa, mutta vain teollisen kunnossapidon klusteri sai tarvittavat kolme yritystä kokoon. Tämä oli merkittävä ongelma ja syy muiden alojen vähäisempiin tuloksiin. Tulevaisuudessa toivotaan avointa keskustelua työkaluista pk-sektorin viennin tukemiseen.
Hankkeen järjestämät puhuja-tilaisuudet, joissa tunnetut vaikuttajat ja menestyjät kertovat omista kokemuksistaan, saivat yllättävän runsaslukuisen ja positiivisen vastaanoton. Nämä hengenkohotus ja motivaatio tilaisuudet ovat hyviä tukimuotoja yrittäjien haasteisiin, mutta niitä tulisi suunnitelmallisesti kohdentaa esimerkiksi kasvuhalukkuuden lisäämiseksi.
Hankkeen tulosindikaattoreista ylittyivät määrältään yritykset joissa kasvu ja kansainvälisen liiketoiminta ovat tavoitteena. Myös yritysmäärä liikevaihdon tai henkilöstön lisäyksen toteumassa ylitti tavoitteet. Tavoite yritysmäärästä viennin aloittamisessa tai laajentamisessa uusille markkinoille jäi tavoitteesta. Suurimpina syinä olivat Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin muuttuneet taloustilanteet, sekä eri klustereiden pieni koko, joka esti markkinamatkojen teon hankkeessa. Suurhankkeiden osalta tulokset tulevat varsinaisesti näkymään vasta lähivuosina, joten niiltä osin tulokset ovat kauaskantoisempia.