|
|
|
Hankekoodi: A70130
Hankkeen nimi: Biotalouden tutkijahotelli - tutkimuksen tukipalvelusta biotalouden osaajaverkostojen laajentajaksi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0155668-4
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Puhelinnumero: 03-355 111
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: TAMPEREEN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://www.uta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VUORENMAA ESA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.vuorenmaa(at)uta.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401904290
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on laajentaa biotalouden osaamispohjaa ja yhdistää siihen liittyen useita eri toimialoja ja tuoda osaajia mahdollisimman lähelle yrityksiä. Hankkeen aikana kehitetään Seinäjoen kaupungin rahoittaman tutkijahotelllin rinnalle toimintaa joka kehittää sitä fyysistä ja toiminnallista ympäristöä johon biotalouden tutkijat ja tutkijaharjoittelijat voivat sijoittua ja siten verkottua eteläpohjalaisten, kansallisten ja kansainvälisten biotalouden toimijoiden ja yritysten kanssa. Hankkeessa myös kartoitetaan ja testataan erilaisia tapoja houkutella ja rekrytoida tutkijoita Seinäjoen seudulle sekä kartoitetaan biotalouden tutkimuksen verkostoja ja osallistutaan kansainvälinetn biotalouden tutkijatapaamisten järjestämiseen Seinäjoella. Hankkeen myötä Seinäjoen seudulle rakentuu Researcher Residence joka toimii kansallisten ja kansainvälisten biotalouden ja siinä erityisesti ruokajärjestelmätutkijoiden yhteisönä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
- eteläpohjalaiset biotalouden tutkijat ja yritysten biotalouden prosesseihin ja kehittämiseen liittyvät työntekijät ja yritysjohto
- suomalaiset biotalouden tutkijat ja kehittäjät
- kansainväliset biotalouden tutkijat ja kehittäjät
- potentiaaliset uusia yrityksiä perustavat henkilöt ja alan asiantuntijatyöstä kiinnostuneet.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:
- oppilaitokset ja koulutuksia suunnittelevat henkilöt
- "suuri yleisö"
- kuntien päättäjät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 626
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 906
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 896
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 265 581
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Soini, Seinäjoki, Kauhajoki, Ähtäri, Teuva, Karijoki, Kauhava, Kurikka, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 10 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 8 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään biotalouden tutkimustoimintaa ja kohdentamaan tuloksia yritysten toiminnan kehittämiseen mikä joko välittömästi tai välillisesti edistää kestävää kehitystä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Syntyvä palvelu tarjoaa tasa-arvoisen osallistumismahdollisuuden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Biotalouden tutkijahotelli -hankkeen tavoitteet voidaan kiteyttää neljään toiminnalliseen osaan: 1)Biotalousteemaisten tutkijoiden saaminen Tutkijahotelliin 2)Tutkijahotellikonseptin laajentaminen uusille paikkakunnille, 3)Biotalousteemaisten tapahtumien sekä kehittämis- ja tutkimusprojektien suunnittelussa ja toteuttamisessa avustaminen sekä 4) Virtuaalisten tutkija/asiantuntijatapaamisten ja seminaarien lisääminen. Hankkeen taustalla toimii Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotelli joka tarjoaa yliopistoriippumattoman työyhteisön ja työtilan esimerkiksi apurahatutkijalle. Tutkijahotellitoimintaa ei rahoiteta tästä hankkeesta mutta toiminta liittyy sen kehittämiseen ja tutkijarekrytointiin.
Tässä raportissa hankkeella tarkoitetaan raportoitavaa Biotalouden tutkijahotelli -hanketta. Projektilla taas tarkoitetaan mitä tahansa muuta rahoittajariippumatonta yhteistyöprosessia joita hankkeen aikana suunniteltiin tai käynnistyi.
Hankkeen aikana Tutkijahotellitoimintaan osallistui 13 biotalousteemaista tutkijaa seitsemästä eri tutkimusorganisaatiosta. Tutkijoista kaksi oli Suomen ulkopuolelta (esim. Norsk institutt for bioekonomi). Tutkijahotellitoimintaa laajennettiin yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja muiden yliopistokeskusten kanssa. Etelä-Pohjanmaalla tutkijahotellitoiminta aloitettiin Alajärven, Alavuden, Teuvan, Kauhajoen, Kuortaneen, Lapuan, Isojoen, Karijoen ja Ähtärin kunnissa. Näistä viidessä toiminta on aktiivista ja mukana on ollut useita tutkijoita tai päättötyön tekijöitä. Lapuan tutkijahotelli perustettiin muista poiketen osaksi kehitysyhtiö Thermopolis Oy:n toimintaa. Mikkelin yliopistokeskus käynnisti tutkijahotellitoiminnan jo heti hankkeen alkuvaiheessa ja Kokkolan yliopistokeskus vuoden 2017 loppupuoliskolla. Jokainen toteuttaa toimintansa omalla rahoituksella ja oman toimintamallin mukaan mutta osana Tutkijahotelli-verkostoa.
Hankkeen toimintaan kuului biotalousteemaisten yhteistyöverkostojen kokoaminen ja projektiaihioiden suunnittelussa ja toteutuksessa avustaminen. Hankkeen aikana osallistuttiin esimerkiksi seuraavien projektien käynnistämiseen ja toteuttamiseen:
- "Hyönteiset elintarvikkeena" -toiminta yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja teemasta gradua tekevien opiskelijoiden/yrittäjien kanssa. Sen tiimoilta järjestettiin valtakunnallinen seminaari ja haettiin rahoitus Luonnonvarakeskuksen koordinoimalle ENTOLAB-hankkeelle. Sen myötä tutkijahotelli sai kolme graduntekijää ja yhden harjoittelijan.
- "Kotitarveviljely" -toimintaa selvitettiin erilllisen rahoituksen turvin. Työryhmässä oli mukana useiden eri tutkimuslaitosten edustajia ja sen seurauksena on käynnistymässä jatkotutkimuksia. Tämän myötä tutkijahotellissa oli yksi tutkija.
- CLT-rakentamisen yhteistyöpäivä toteutettiin yhdessä Vaasan yliopiston ja Sedu Education Oy:n kanssa. Mukaan saatiin yli sata osallistujaa joista suurin osa työelämäedustajia. Tämä projekti jatkaa etenemistä itsenäisesti.
- "Ruokaheureka" työskentelyn tarkoituksena oli käynnistää Seinäjoella ruokaketjuosaamista ja -tutkimusta esittelevä vierailukeskusprosessi. Tätä on hankkeessa selvitetty yhdessä INTO Seinäjoen,Vaasan yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Työn seurauksena Vaasan yliopisto käynnisti projektin jossa asiaa kehitettiin työpajojen ja yritysyhteistyön avulla. Myös jatkotoimenpiteitä on suunnitteilla.
- SnowPanda Consortium -yhteistyön käynnistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa (ÄhtäriZOO, Seamk, Luke, HY, Sedu, Metsäkeskus). Lähtökohtana oli tutkijahotellitoiminnan laajentaminen Ähtärissä ja sen kytkeminen osaksi Suomen ja Kiinan välistä SnowPanda-yhteistyötä. Tämä projekti etenee itsenäisesti.
Lisäksi hankkeen toimintana osallistuttiin useisiin muihin biotalousteemaisiin prosesseihin kuten esimerkiksi Food Buisess Summit 2017 ja 2018 tapahtumien suunnittelu.
Hankkeen tavoite lisätä virtuaalivälineiden käyttöä onnistui kohtuullisesti. Vaikka yhteistyötapaamisia järjestettiin 29 niin osallistuneista 222 henkilöstä vain 17 osallistui etäyhteyden kautta. Lisäksi osassa yhteistyötapaamisia hyödynnettiin etäyhteyttä. Etäyhteyden käyttö näyttäisi olevan edelleen toissijainen tapa osallistua. Määrätietoisella kokeilulla ja mahdollisuuksien tarjoamisella suhdetta on kuitenkin mahdollista parantaa.
Hanke osoitti miten vaikea Tutkijahotelliin ja verkostoon on saada tutkimusaihekohtaisia yksittäisiä tutkijoita ilman erillisiä tutkimushankkeita. Eri tutkimuslaitosten kanssa tehtävät yhteishankkeet mahdollistavat niihin kiinnittymisen ja sitä kautta tutkijan tulemisen osaksi verkostoa. Useamman eri organisaation välisten hankkeiden käynnistymistä auttaa paljon se, että verkostolla on käytössään "yliopistoriippumattomia" henkilöitä saattamassa toimijoita yhteen. Myös kasvava tutkijahotelliverkosto edellyttää edes jonkinasteisen vetovastuun ottamista.