RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70184, Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanketta on alueella sekä yritykset että pai-kalliset alkaneet kutsua villiruokahankkeeksi. Jatkossa tässä raportissa Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanketta kutsutaan villiruokahankkeeksi. Hankkeen yhteistyökumppanit on lueteltu liitteessä 2, dia 4. Villiruokahanke valokuvin.

Hankkeen taloustilanne

Päätöksen mukaan villiruokahanke aloitettiin 1.2.2015. Käytännössä hanke käynnistyi 1.4.2015. Villiruokahanke on toiminut 1.4.2015 – 31.3.2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 397 636 euroa. Tästä kuntarahoituksen osuus on 59 645 euroa, yksityinen rahoitus 59 645 euroa ja EAKR 278 345 euroa. Budjetti jakaantui palkkoihin, 198 900eur, ostopalveluihin 151 000 eur ja flat rate 47 736 euroa. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 392 239,09 euroa. Hanke jäi alle budjetoidun -5396,91 euroa. Palkkakuluja jäi käyttämättä 4 308,66 eur. Yksityinen rahoitus jäi alle budje-toidun -1338,57 euroa. Saatava koostuu pääasiassa Kuusamo Golfin konkurssipesän maksamat-tomasta yksityisrahoitusosuudesta. Saatava on valvottu.

Kustannuslaji Budjetti Toteuma Erotus
Palkat 198 900 194 591,34 -4 308,66
Ostopalvelut 151 000 150 945,83 -54,17
Flat rate 24 % 47 736 46 701,92 -1 034,08
Yhteensä 397 636 392 239,09 -5 396,91

Toiminnan ja tulosten tiivistelmä

Hankkeen toiminnan aikana yritysten yhteistyö on vahvistunut. Yrityksillä on ollut yhteisiä messumatkoja, opintomatkoja, ym. esiintymisiä, jotka ovat lisänneet yhteistoimintaa. Lisäksi paikallinen ostaminen on kasvanut yritysten välillä. Hankkeen aikana on perustettu villiruokaosuuskunta, jossa yritysten yhteistyö entisestään tiivistyy. Myyntityötä on kehitetty aina sekä messuilla että muissa yhteisesiintymisissä. Myyntityötä on tukenut myös järjestetyt some-kampanjat. Instagramissa järjestettiin kilpailu, facebookissa kilpailu katuruokamarkkinoiden yhteydessä ja Taivalkosken hevireissu -elokuvan yhteydessä järjestettiin Taivalkosken kesä- ja ruokamatkailukampanja facebookissa. Wildwoodkuusamolapland.com-sivuilta on ohjaus yritysten omille nettisivuille. Sähköinen viestintä kampanjaseurannat liitteet 3 ja 4.

Ammattitaidon lisäämiseksi on järjestetty villiruokakursseja sekä aloitteleville keittiömestareille että ammattilaisille. Näihin on kuulunut myös tuotteistamisia paikallisista raaka-aineista. Kansainväli-syyttä on tuettu järjestämällä ranskalaisten keittiömestareiden vierailun yhteyteen tuotteistamista ravintola Tundrassa sekä järjestämällä yrityksille mahdollisuus esitellä ja maistattaa tuotteitaan Oivangin lomakartanon villiruokaillallisen yhteydessä. Kansainvälisyyttä edistettiin myös esiintymismatkalla Islannin suurlähetystön järjestämään Arctic cuisine -seminaariin Murmanskissa. Esityksen siellä pitivät sekä keittiömestari Jarmo Pitkänen että projektipäällikkö Elisa Kangasaho. Osallistujia oli sekä Venäjältä että Islannista noin 100 henkilöä. Lisäksi Jarmo Pitkänen piti alan opiskelijoille Master class –tilaisuuden, jota kuvattiin Murmanskin televisioon.

Suurin hankkeen järjestämä tapahtuma oli katuruokamarkkinat vuonna 2017. Markkinoilla kävi kahden päivän aikana noin 3000 kävijää. Myyjiä oli noin 50 ja ohjelmaesityksiä noin 30. Ohjelman esittäjiä oli noin 100.
Hankkeen loppuseminaarissa kerättiin palautetta ja tulevaisuuden näkymiä yrityksiltä. Elintarvi-kesektorin tulevaisuuden kasvuun ja vientiin toi uusia näkökulmia Esa Wrang Food from Finlandista ja tutkija Lotta Heikkilä LUKE:sta.

Palautetta on kerätty yrityksiltä koko hankeajan. Yritysten sanallinen palaute on ohjannut hankkeen toimintaa hankesuunnitelman puitteissa. Loppuseminaarin yritysten puheenvuoroissaan esittämä palaute oli myönteistä. Kirjallisten kyselyjen palaute on lukumäärältään vähäistä ja sillä on ainoas-taan suuntaa-antava merkitys. Kirjallista palautetta on kerätty aina maksatuksien yhteydessä ja hankkeen päätyttyä lähettämällä kaikille sähköinen kysely.

Koillismaan alueella on hyvät mahdollisuudet menestyä sekä ruokamatkailussa että elintarvike-viennissä. Meidän vahvuutemme ovat:
• Olemme jo nyt globaalien ruokatrendien huipulla.
• Suomessa on tutkitusti maailman puhtain vesi, puhdas maaperä ja puhdas ilma. Tämä korostuu erityisesti Koillismaalla, jossa voit kalastaa, meloa, uida tai juoda paikallisten vesistöjen vettä.
• Maantieteellinen sijainti. Kova talvi tapaa pöpöt, eksoottisuus, arktinen luonto, metsä ja villit tuotteet.
• Innovatiivinen tuotekehitystyö
• Ei tarttuvia eläintauteja, ei salmonellaa, hyvin alhainen antibioottien käyttö.
• Hyvin korkea ruokaturvallisuuden taso
• (vrt. Food from Finland)
• Lisäksi Koillismaalla:
o Luomusertifioidut metsät (Lapin 4H)
Näitä viestejä vahvistamalla menestymme myös tulevaisuudessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Elintarviketoimiala; liha, vihannekset, jalosteet, kala ja maitotaloustuotteet
Hyvinvointi- ja luontomatkailu, suurkeittiöt, vähittäis- ja tukkukaupat, tuottajat ja jalostajat.
Alueen tukku- ja vähittäiskauppa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät; paikalliset loppukuluttajat sekä muut kotimaiset ja kansainväliset matkailijat.Loppukuluttajakohderyhmän kuvaukset liitteenä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 278 345

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 274 170

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 337 990

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 333 365

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 20, joihin työllistyvät naiset 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 42.50, joihin työllistyvät naiset 29.50

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen tavoite on kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen matkailu-, elintarvike- ja maaseutuelinkeinojen sektorilla. Tilastokeskuksen tietojen perusteella naisyrittäjiä on alueen yrittäjistä n.30 %. Maatalouden työpaikoista naisia on vajaa kolmannes ja teollisuudessa (josta ei voi erottaa erikseen elintarviketeollisuutta, vaan mukana on myös esim sahateollisuus) naisia on vajaa neljännes. Kuusamossa, jossa elintarviketeollisuutta on enemmän, naisia on 26% ja Taivalkoskella vain 10% teollisuuden työntekijöistä. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden työntekijöistä puolestaan naisia on 72,4%. Kaupan alalla miesten ja naisten osuudet ovat melko tasaiset (naisia 53% ja miehiä 47%). Kainuun ammattiopiston Luonnonvaratuottaja-koulutukseen osallistujat, jotka ovat yksi hankkeen toiminnan kannalta keskeinen sidosryhmä, ovat yhtä miestä lukuunottamatta kaikki naisia. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat siis sekä mies- että naisvaltaisille aloille. Analyysiin on hankittu osaamista osallistumalla TEM:in järjestämään koulutukseen "Tasa-arvokoulutus rakennerahastohankkeiden hanketoimijoille".

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Koska projektin tavoitteena on tukea elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialojen kasvua ja kansainvälistymistä, voidaan toiminnalla tukea erityisesti naisten työmahdollisuuksia ja luoda myös uusia yrittämisen mahdollisuuksia, koska erityisesti matkailu- ja hyvinvointialat ovat naisvaltaisia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, minkälaisia erilaisia liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisen hasteita nais- ja miesvaltaisilla toimialoilla sekä nais- ja miesyrittäjillä on. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen entistä monipuolisemman elintarviketuotannon ja luonnontuotteiden jalostuksen kautta tukee naisten työmahdollisuuksia maataloudessa, jossa heidän osuutensa tällä hetkellä on pienempi. Hankkeen tiedotukseen ja markkinointiin liittyen otetaan huomioon sukupuolinäkökulma, jotta tiedotus tavoittaa molemmat sukupuolet: viestin, joka hankkeen tiedotuksella välittyy, tulee olla tasapuolinen molempia sukupuolia kohtaan. Palaute toiminnasta kerätään sukupuolijaoteltuna, jotta eri sukupuolten näkemykset hankkeen toiminnasta pystytään huomioimaan jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Toimintaa arvioidaan myös hankkeen aikana sukupuolinäkökulmasta ja mahdolliset huomiot sukupuolivaikutuksiin liittyen kirjataan hankkeen kuluessa väliraportteihin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	4	5
Paikallista elintarviketuotantoa lisäämällä vähennetään kuljetusmatkoja ja siten säästetään luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	4	5
Lyhyempi hiilijalanjälki elintarviketuotannossa vähentää ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	5	6
Paikallista luonnonvaratuotantoa edistämällä ja tietämystä lisäämällä vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	5
Hankkeeseen kuuluu tietoiskuja ja työpajapäiviä, joiden sisältönä on kestävän kehityksen mukainen ammattitieto ja -taito.Tässä kohdassa myös lyhentynyt hiilijalanjälki.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura -kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Pakkausmateriaalin tarve ja sitä kautta jätteen määrä vähenee lyhyempien kuljetusmatkojen ansiosta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	5
Osa hankkeessa mukana olevista yrityksistä suunnittelee siirtyvänsä uusituvan energian käyttöön, esim. maalämpö tai bioenergia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	6
Hanke pyrkii erityisesti paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Alueen raaka-aineet jalostetaan ja tuotetaan alueella tuotteiksi ja palveluiksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	9
Matkailu on yhtenä osa-alueena hankkeessa. Luonnosta saatavien tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen on ensisijaista.
Liikkuminen ja logistiikka	6	6
Hankkeella pyritään kaikin osin sekä liikkumisessa että logistiikassa entistä lyhyempään hiilijalanjälkeen. Alueen sijainti Koillismaalla aiheuttaa rajoituksia kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	8
Hanke kokonaisuudessaan edistää hyvinvointia edistämällä paikallisten raaka-aineiden käyttöä ja hyödyntämällä luonnosta saatavia tuotteita.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Hanke edistää tasa-arvoa lisäämällä työpaikkoja elintarviketeollisuuteen. Matkailu on yksi hankkeen toimialoista ja matkailuyrittäjistä on paljon naisia. näin edistetään myös naisyrittäjyyttä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
Hankkeessa on mukana yrityksiä sekä alkutuotannosta, jalostuksesta että lopputotannosta. Kohderyhmänä ovat sekä paikalliset asukkaat että kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat.
Kulttuuriympäristö	8	8
Paikallinen kulttuuriympäristö merkitsee paljon hankkeen toteutuksessa. Paikallinen perinne on vahvasti esillä tuotteistamisessa.
Ympäristöosaaminen	7	7
Ympäristöosaaminen tulee huomioiduksi paikallisten raaka-aineiden käytön yhteydessä. luonnosta saatavia raak-aineita käytetään kestävän kehityksen mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanketta on alueella sekä yritykset että paikalliset alkaneet kutsua Villiruokahankkeeksi. Loppuraportissa Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hanketta kutsutaan jatkossa Villiruokahankkeeksi. Hankkeen yhteistyökumppanit on lueteltu liitteessä 2, dia 4. Villiruokahanke valokuvin.

Hankkeen toiminnan aikana yritysten yhteistyö on vahvistunut. Yrityksillä on ollut yhteisiä messumatkoja, opintomatkoja, ja muita yhteisesiintymisiä, jotka ovat lisänneet yhteistoimintaa. Lisäksi paikallinen ostaminen on kasvanut yritysten välillä. Hankkeen aikana on perustettu Wild Food Kuusamo Lapland villiruokaosuuskunta, jossa yritysten yhteistyö entisestään tiivistyy. Henkilökohtaista myyntityötä on kehitetty sekä messuilla että muissa yhteisesiintymisissä. Myyntityötä on tukenut myös järjestetyt some-kampanjat. Instagramissa järjestettiin kilpailu, facebookissa kilpailu katuruokamarkkinoiden yhteydessä, ja Taivalkosken hevireissu -elokuvan yhteydessä järjestettiin Taivalkosken kesä- ja ruokamatkailukampanja ja kilpailu sekä facebookissa että Youtubessa. Wildwoodkuusamolapland.com -sivuilta on ohjaus yritysten omille nettisivuille. Katuruokamarkkinoiden yhteydessä tehdyn facebook-kampanjan kilpailuun osallistui 241 henkilöä ja sen näki 12 000 henkilöä. Hevireissukampanjan mainosta näyrttiin yhteensä noin 135 000 kertaa. Kampanjaan liittyvää videota katsottiin noin 15 000 kertaa. Kilpailuun osallistui 407 henkilöä ja hankkeen sivuille saatiin 300 uutta seuraajaa.

Ammattitaidon lisäämiseksi on järjestetty villiruokakursseja sekä aloitteleville keittiömestareille että ammattilaisille. Näihin on kuulunut myös tuotteistamisia paikallisista raaka-aineista.
Ammattitaitoa lisääviä koulutuksia ja tuotteistamisia hankkeessa on tehty 13 kpl. Näissä on ollut mukana 182 henkilöä ja 45 yritystä. Ammattitaitoa ovat myös lisänneet opintomatkat. Opintomatkoilta haettiin sekä uusia ideoita että toimintamalleja yrityksen nykyisen toiminnan muuttamiseksi. Opintomatkoja tehtiin yhteensä 8 kpl. Opintomatkoille oli osallistujia 73 henkilöä 31 yrityksestä.

Villiruoan tunnettuutta lisääviä seminaareja ja tapahtumia on hankkeen aikana järjestetty yhteensä 27 kpl. Osallistujia on ollut noin 6700 henkilöä. Lisäksi hanke oli mukana Matkamessujen ruokamatkailuosastolla villiruokateemalla tammikuussa 2018. Kävijöitä oli noin 3000.

Tunnettuutta ja myyntityötä on edistetty myös villiruokaständeillä ja muulla näkyvyydellä. Kuusamon Prismassa on villiruokahyllykössä myynnissä paikalliset elintarvikkeet. Kuusamon lentoasemalla on villiruokaständi. Bjarmian, Petäjälammen herkun sekä kasvisravintola Karpalon tiloissa on erikseen villiruokanurkkaus. Tunnettuutta on lisännyt myös projektipäällikön villiruokaesitykset, joita on pidetty yhteensä 43 kpl pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla. Näistä tarkemmin liitteessä 1.Brändin tunnettuutta on vahvistettu brändin johtoryhmän kokouksilla. Brändiä hallinnoi ainakin tämän vuoden Naturpolis Oy. Tätä hallinnointia tukee brändin johtoryhmä. Tunnettuutta lisäävät sekä suomen, englannin, ranskan ja venäjän kielillä painetut esitteet. Useilla yrityksillä on wildfood-logo ruokalistoissa ja omilla nettisivuillaan. Lisäksi hanke julkaisi ilmoituksia sekä hankkeen järjestämistä tapahtumista ja seminaareista että muusta hankkeen toiminnasta. Ilmoitukset julkaistiin pääasiassa paikallislehdissä. Radio Kajauksen kanssa tehtiin muutaman kuukauden ajan villireseptiperjantaita. Kajaus haastatteli hankkeen yrityksiä, jotka kertoivat toiminnastaan ja jakoivat parhaita reseptejään. Julkaisimme 57 ilmoitusta pääasiassa paikallis- ja alueen matkailulehdissä. Hankkeesta oli juttuja 31 kpl eri yritysten ja yhteisöjen netti-tai facesivuilla, myös YLEn sivuilla. Erityisesti näkyvyyttä saatiin, kun projektipäällikkö ja keittiömestari Jarmo Pitkänen vastaanotti suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön (ELO-säätiö) Lentävä lautanen palkinnon vuoden ruokakulttuuriteosta v. 2015. Villiruokahankkeesta tai hankkeen yrityksistä villiruokaartikkeleita kirjoitettiin noin 200 artikkelia.

Suurin hankkeen järjestämä tapahtuma oli Kuusamon katuruokamarkkinat vuonna 2017. Markkinoilla kävi kahden päivän aikana noin 3000 kävijää. Myyjiä oli noin 50, ja ohjelmaesityksiä noin 30. Ohjelman esittäjiä oli noin 100.

Hankkeen loppuseminaarissa kerättiin palautetta ja tulevaisuuden näkymiä yrityksiltä. Elintarvikesektorin tulevaisuuden kasvuun ja vientiin toi uusia näkökulmia Esa Wrang Food from Finlandista ja tutkija Lotta Heikkilä LUKE:sta.

Palautetta on kerätty yrityksiltä koko hankeajan. Yritysten sanallinen palaute on ohjannut hankkeen toimintaa hankesuunnitelman puitteissa. Loppuseminaarin yritysten puheenvuoroissaan esittämä palaute oli myönteistä. Kirjallisten kyselyjen palaute on lukumäärältään vähäistä ja sillä on ainoastaan suuntaa-antava merkitys. Kirjallista palautetta on kerätty aina maksatuksien yhteydessä ja hankkeen päätyttyä lähettämällä kaikille sähköinen kysely.

Kansainvälisyyttä on tuettu järjestämällä ranskalaisten keittiömestareiden vierailun yhteyteen tuotteistamista ravintola Tundrassa sekä järjestämällä yrityksille mahdollisuus esitellä ja maistattaa tuotteitaan Oivangin lomakartanon villiruokaillallisen yhteydessä. Kansainvälisyyttä edistettiin myös esiintymismatkalla Islannin suurlähetystön järjestämään Arctic cuisine -seminaariin Murmanskissa. Esityksen siellä pitivät sekä keittiömestari Jarmo Pitkänen että projektipäällikkö Elisa Kangasaho. Osallistujia oli sekä Venäjältä että Islannista noin 100 henkilöä. Lisäksi Jarmo Pitkänen piti alan opiskelijoille Master class –tilaisuuden, jota kuvattiin Murmanskin televisioon.

Ruokamatkailutuote on erinomainen vetovoimatuote ympärivuotisessa matkailussa. Ruokamatkailutuote onkin jo usean yrityksen tuotevalikoimassa.

Erittäin tärkeä vaikutus on asenneilmaston muuttuminen. Nyt on alettu ymmärtää villiruoan merkitys Koillismaan vetovoimatekijänä.

Koillismaan alueella on hyvät mahdollisuudet menestyä sekä ruokamatkailussa että elintarvikeviennissä. Meidän vahvuutemme ovat:
• Olemme jo nyt globaalien ruokatrendien huipulla.
• Suomessa on tutkitusti maailman puhtain vesi, puhdas maaperä ja puhdas ilma. Tämä korostuu erityisesti Koillismaalla, jossa voit kalastaa, meloa, uida tai juoda paikallisten vesistöjen vettä.
• Maantieteellinen sijainti. Kova talvi tapaa pöpöt, eksoottisuus, arktinen luonto, metsä ja villit tuotteet.
• Innovatiivinen tuotekehitystyö
• Ei tarttuvia eläintauteja, ei salmonellaa, hyvin alhainen antibioottien käyttö.
• Hyvin korkea ruokaturvallisuuden taso
• vrt. Food from Finland)
• Lisäksi Koillismaalla: Luomusertifioidut metsät (Lapin 4H)

Näitä viestejä vahvistamalla menestymme myös tulevaisuudessa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot