|
|
|
Hankekoodi: A70219
Hankkeen nimi: Biojalostuksen resurssiälykäs demonstraatioympäristö Pohjois-Savo (BioDemoverstas Pohjois-Savo)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistoranta 1,PL 1627
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jiri-Markko Kasperi Vuorikari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kasperi.vuorikari(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403553664
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
"Biojalostuksen resurssiälykäs demonstraatioympäristö Pohjois-Savo” - hanke liittyy kiinteästi EU:n aluekehitysohjelmien vähähiilinen yhteiskunta -teemaan. Hanke vahvistaa ja edistää nykyistä vähähiilistä yritystoimintaa, jossa fossiilisia raaka-aineita ja energiaa korvataan biopohjaisilla uusiutuvilla raaka-aineilla ja hyödynnetään eri prosesseissa muodostuvia sivuvirroiksi luokiteltavia biomassoja uusien arvoketjujen raaka-aineina. Hanke kytkeytyy biotalouden BioINKA-ohjelmaan Itä-Suomessa. Hanke liittyy Pohjois-Savon maakuntaohjelman puu- ja biojalostus-osioon, jossa demonstraatioympäristöt ja niihin liittyvät kehittämishankkeet toimivat yritysten liiketoiminnan ja teknologisen kehittämisen rajapinnassa. Hanke on täysin linjassa myös Pohjois-Savon luonnonvaratalouden ohjelman 2015- 2020 kanssa. Demonstraatioympäristöllä ja siihen liittyvällä kehittämishankkeella on pilotointien organisoijan ja toteuttajan rooli, joka konkretisoituu verkostoitumalla tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa alan yrityksiä parhaimmin palvelevilla osaamisalueilla ja tiiviissä yhteistyössä pilotointiin osallistuvien yritysten kanssa. Tämä hanke on pohjoissavolainen osuus UEF:n laajasta biojalostukseen keskittyvästä eri toimijoiden muodostaman verkoston kehittämishankkeesta.
Biojalostuksen resurssiälykäs demonstraatioympäristö -hankkeessa Itä-Suomen yliopiston liityntäpinnat ja rooli painottuvat tutkimuksellisesta näkökulmasta biotalouden kehittämiseen, demonstrointien tekemiseen sekä verkoston soveltavilla rajapinnoilla työskentelemiseen. Biojalostuksen resurssiälykäs demonstraatioympäristö-hanke jakautuu maantieteellisesti kahteen rinnakkaisosioon, jotka toteutetaan samanaikaisesti, toinen Pohjois-Savossa, toinen Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Savon biodemoverstas-osio on suunniteltu prosessilaitteiden osalta pääosin liikkuvaksi ja hajautetuksi toiminnaksi (siirrettävät mobiilit prosessikonttiratkaisut). Kehitystyössä on mukana myös pienemmät pilot-luokan jatkojalostusta tukevat prosessointiratkaisut (esim. tislaus- ja uuttomenetelmät). Toiminta perustuu hajautettuun yhteistyömalliin, jossa hyödynnetään jo olemassa olevia ja jatkuvasti kehittyviä yhteistyöverkostoja kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Pohjois-Savossa hankkeessa ovat mukana UEF:n lisäksi muut paikalliset koulutuslaitokset (Sakky ja Savonia-amk). Hankkeessa keskitytään jo olemassa olevien biojalostuksen osaamis- ja yhteistyöverkostojen ja laitteistojen avulla tukemaan yrityksiä sekä demonstroimaan tutkimuksen kautta syntyviä uusia tuotteita, prosesseja ja palveluja. Biomassan termiseen prosessointiin keskittyvässä tutkimuksessa tehdään yhteistyötä alueellisten kehittäjien ja kehittämisyhtiöiden kanssa.
Pohjois-Savon biodemoverstas tukeutuu edellisissä hankkeissa (mm. Hidaspyrolyysin teolliset sovellukset biojalostuksessa, Tislelab, ISBTP (Itä-Suomen Biojalostuksen tutkimusverkosto ja pilotointialusta),Norpyro yms..) rakennettuun kone- ja laitekantaan, asiantuntijuuteen sekä yritys- ja yhteistyöverkostoihin. Hanke hyödyntää tehokkaasti jo olemassa olevaa laboratorio- ja laiteinfraa. Pohjois-Savon biodemoverstaan toimintaperiaatteena on, että tutkimus- ja kehitystyö on jalkautunut maakuntaan ja toimii yhteistyö- ja kumppanuusverkoston avulla hajautetusti. Biodemoverstas siirtää tutkimus- ja kehitystyötä maakuntaan hajautetusti alueellisten kehitysorganisaatioiden ja muun yhteistyö- ja kumppanuusverkoston avulla. Olennainen osa tämän verkoston toimintaa on yritysten kanssa toteutettavat pilotoinnit ja demonstraatiot, jotka edistävät uuteen biojalostukseen pohjautuvia liiketoimintoja. Hanke hakee ja toteuttaa tutkimuksen kautta yritysten kanssa uusien biojalostukseen kytkeytyvien liiketoimintojen edistämistä sekä ensivaiheen pilotointeja ja demonstrointeja. Osa konkreettisista pilotointikohteista on jo sovittu.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat pohjoissavolaiset kaupungit, kunnat, kehittämisyhtiöt ja niiden alueella toimivat yritykset ja sektoritutkimuslaitokset sekä muut yliopistot ja korkeakoulut. Erityisesti kehittämisyhtiöiden kautta pk-yritykset pääsevät osallistumaan hankkeeseen ja voivat tuoda näkemyksiään millaisia pilotointeja ja demonstraatioympäristöjä tarvitaan biotalouden edistämisessä. Pk-yritykset pääsevät myös testaamaan biotalouteen omia tuotteitaan/palvelujaan asiantuntijaverkostossa sekä demonstraatioympäristössä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki pohjoissavolaiset biotalouteen tähtäävät yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä viranomaistahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 276
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 319
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 507 538
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 493 314
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Rautalampi, Tuusniemi, Vesanto, Sonkajärvi, Rautavaara, Siilinjärvi, Tervo, Kuopio, Kaavi, Keitele, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin kestävästi tuotettuihin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin ja näin vähentää hiilidioksidipäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 6 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin kestävästi tuotettuihin raaka-aineisiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin raaka-aineisiin ja näin vähentää hiilidioksidipäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin raaka-aineisiin sekä mahdollistaa nykyisin käyttämättömien sivuvirtojen (jätteiden) uusiokäytön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin raaka-aineisiin sekä mahdollistaa nykyisin käyttämättömien sivuvirtojen (jätteiden) uusiokäytön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hanke edistää EU:n tavoitetta siirtyä fossilisista raaka-aineista biopohjaisiin raaka-aineisiin sekä mahdollistaa nykyisin käyttämättömien sivuvirtojen (jätteiden) uusiokäytön sekä mm. metsäbiomassan käyttöön perustuvan teollisuuden synnyttämisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 10 |
| Hanke edistää tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta saatavien tulosten kauppallistamista palveluiksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Hanke edistää mm. puunkäyttöä ja luo näin tarvetta myös logistiikkajärjestelmien toimivuudelle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 10 |
| Hanke edistää uusien tuotteiden/laitteiden ja palvelujen kauppallistamista ja luo hyvinvointia alueelle uusien työpaikkojen ja raaka-ainehankinnan kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke on sukupuolineutraali ja onnistuessaan tulee parantamaan alueen kaikkien henkilöiden työntekomahdollisuuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Hanke parantaa erityisesti maaseudun kulttuuriympäristöä edistämällä mm. metsänhoitoa, koska myös harvennuspuulle saadaan arvoa jolloin myös kulttuurimaiseman hoito tulee kannattavaksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke parantaa ympäristöosaamista lisäämällä tutkimusta ja ymmärrystä ympäristöön liittyvistä prosesseista ja niiden käyttömahdollisuuksista biotaloudessa. | ||
Hankkeen aikana on termisesti prosessoitu 21 biopohjaista materiaalia, jotka ovat tuottajille sivuvirtoja. Näitä ovat mm. hevosenlanta, kananlanta, elintarviketuotannon sivuvirrat (kalankasvatus, sipulinviljely, marjantuotanto), vanerintuotannon sivuvirrat, puuhake, puupuru, puunkuoret, puunoksat. Kaikista teollisuudesta saaduista sivuvirroista on onnistuttu tuottamaan biohiiltä ja bionesteitä. Hankkeen aikana on kehitetty menetelmiä sivuvirtojen esikäsittelyyn, prosessointiin ja analysointiin.
Hankkeessa oli kolme työpakettia (TP) sekä erillisinä toimintamallin tuottaminen ja rekisteröitävyyden arviointi.
TP 1:ssä prosessoitiin teollisuudesta saatuja sivuvirtoja. Työpaketin tavoitteet saavutettiin hyvin.
TP2:ssa analysointiin saatujen biohiilien ja bionesteiden ominaisuuksia. Työpaketin tavoitteet saavutettiin hyvin, tosin analysointimenetelmien soveltaminen on vienyt odotettua enemmän aikaa.
TP3:ssa tutkittiin termisen prosessin skaalautuvuutta, joka on osoittautunut hyvin haasteelliseksi. Termisen prosessin skaalautuvuutta tarkasteltiin eri yritysten toteuttamien skaalausten kautta. Tuloksena oli, että skaalaus on hyvin haastavaa ja vaatii aina pitkän kehitysvaiheen ja suuren taloudellisen panostuksen. Skaalaus tulee tapahtua asteittain, ilman liian suuria skaalaustekijöitä.
Työpakettien lisäksi tehtiin myös toimintamalli, jossa tarkasteltiin mahdollisen biojalostukseen perustuvan yritystoiminnan aloittamista. Toimintamalliin kuului alustavan toteutettavuuslaskelman tekeminen, sopivan tekniikan valitseminen ja alkuvaiheen raaka-aineen ja tuotteiden valinta. Myös rahoituskuviot käytiin läpi. Erityisesti rahoitusmahdollisuuksien monimutkaisuuden ja vaihtuvuuden vuoksi toimintamallin toteuttaminen todettiin vaikeaksi, tosin uudet, v.2018 rahoituskuviot voivat tarjota paremman lähtökohdan toiminnan käynnistämiselle. Lisäksi arvioitiin saatavien materiaalien rekisreröintiä ja muita lupavaatimuksia erityisesti elintarvikevalmistuksen, teknokemian ja biosidisovellusten näkökulmasta.