Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70279

Hankkeen nimi: INKA - Alykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 1.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 1627

Puhelinnumero:

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Skön, Jukka-Pekka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.raatikainen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 3552260

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA) -projektin tavoitteena on tutkia valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden vaikutusta muistisairaan elämänlaatuun ja käytösoireisiin sekä kehittää ja testata uusia, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja mm. käytösoireista johtuvan hoivatarpeen vähentämiseen. Tutkimus toteutetaan Kuopiossa ja Oulussa sijaitsevissa hoivapalvelukeskuksissa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Osallistuvilla kaupungeilla ja yrityksillä on vahva tahtotila pilotoida ja kehittää teknologioita osaksi palvelutuotantoa ja käyttää jälkiasennettavia laitteita ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukena. Muistisairaiden ja heidän läheistensä lisäksi projektin kohderyhmiä ovat hoiva- ja asumispalveluja tuottavat yritykset sekä rakennus- automaatio ja hyvinvointiteknologiaa kehittävät yritykset. Tutkimusprojekti toteutetaan yhteistyössä Kuopion kaupungin, Oulun kaupungin, VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston sekä yhdeksän yrityksen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 285 864

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 304 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 301 864

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kehittämistyö kohdentuu sekä naisiin että miehiin, joita on muistisairaissa sekä omaishoitajissa ja hankkeen pilotointi ympäristöissä työntekijöinä. Muistisairautta sairastavissa on sekä miehiä että naisia, mutta mitä ikääntyneempiä muistisairaat ovat, sitä suurempi osuus heistä on naisia. Kotona asuvien muistisairaiden omaishoitajista valtaosa on naisia samoin kuin hoitotyöntekijöistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektisuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja tehtävät huomioivat sukupuolinäkökulman tasapuolisesti. Projektin tulokset ja niiden tiedotus tukevat tasapuolisesti molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma otetaan huomioon projektin toteuttamisessa, koska projektin toimijoissa ja kohderyhmässä on naisia ja miehiä. Projektin päätavoite on uusien teknologiaratkaisujen tutkiminen. Uuden tiedon tuottaminen ja jakaminen edistää tasa-arvoa epäsuorasti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 0
Projektissa tutkittavat uudet valaistusteknologiat perustuvat energiatehokkaaseen ja vähähiilisyyttä edistävään LED-teknologiaan. Älykkäät jälkiasennettavat lämmönsäätelyjärjestelmät mahdollistavat lämmitysenergian säästön mikä vähentää ilmakehän hiilidioksidikuormitusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 0
Maailmanlaajuisesti valaisu on yksi suurimmista energian kuluttajista. Lähes 20 % tuotetusta energiasta kuluu valaistukseen. Valaistuksen ympäristövaikutus voidaan pienentää jopa kymmenesosaan verrattuna hehkulamppujen ympäristövaikutukseen, kun käytössä ovat resurssitehokkaat LED-teknologiat
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 7
Viidessä vuodessa LED-lamppujen ympäristövaikutuksen odotetaan olevan 50 prosenttia nykyisiä malleja pienempi. Viiden vuoden kuluttua LED-valojen ympäristövaikutus olisi 70 prosenttia pienempi kuin loisteputkien, joiden kehitysnäkymiä ei pidetä niin lupaavina. Vaikka vaikutus on epäsuora on kyseessa huomattava muutos.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
LED-valojen ja loisteputkien kokonaisympäristövaikutuksessa on merkittävä ero LED-lamppujen hyväksi. Ero syntyy valmistukseen kuluvista luonnonvaroista joiden käyttö vaikuttaa epäsuorasti kasvillisuuteen ja muualle ympäristöön.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Natura ohjelman kohteisiin projektin tulokset vaikuttavat epäsuorasti luonnonvarojen kestävän käytön kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 0
Projektissa edistetään ekologista kestävyyttä mm. parantamalla yritysten ympäristöosaamista sekä vastuullisuutta kehittämällä ja käyttämällä uusimpia valaisun ja lämmönsäätelyn teknologioita. Projektissa olevat yritykset ja toimijat voivat osaltaan vaikuttaa kehityksen tavoitteiden toteutumiseen huomioimalla tuotantoteknologiaan, toimivaan logistiikkaan sekä jätteidenkäsittelyyn liittyviä seikkoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 0
Valaistuksen aiheuttama CO2 kuormitus vastaa lähes kaikkien maailman autojen tuottamaa hiili-dioksidikuormaa ja on kolme kertaa suurempi kuin lentoliikenteen CO2 kuormitus. Hyötysuhteeltaan paremmat valaisuratkaisut vähentävät uusioutumattomien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Tutkimuksellisten tulosten lisäksi projektin tavoitteina on aikaansaada konkreettisia kokeiluympäristöjä ja pilotteja, avata markkinoita uusille innovatiivisille käytännöille, edistää investointien ja hankintojen kautta innovaatiotoimintaa, luoda edellytyksiä yritysten liiketoiminnan kehittämiselle, saada alueellisesta hankkeesta kansallista hyötyä ja luoda uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Projektin tuloksilla pyritään vaikuttamaan suoraan palveluntuottajien resurssitehokkuuteen siten että muistisairausoireiden lääkkeetön vähentäminen vähentäisi oireista aiheutuvaa kuormitusta ja siten mahdollistaisi hoitoresurssien tehokkaamman käytön.
Liikkuminen ja logistiikka 7 0
Aktiivisuus ja turvateknologioiden avulla on mahdollista seurata ja monitoroida kohdehenkilöiden aktiivisuutta etäyhteyden avulla mikä vähentää kulkemisen hiilikuormitusta. Lisäksi projektissa kehitettävät jälkiasennettavat teknologiat mahdollistavat ja tukevat kotona asumista mikä vähentää liikkumisen tarvetta esimerkiksi kodin ja hoitoyksiköiden välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Projekti pyrkii aktiivisesti edistämään henkilökohtaisen terveydenhuollon, yksilöllisten ratkaisujen ja sairauksien ennaltaehkäisyn toteuttamista. Projektin arvoketju kattaa hyvinvointipalveluiden koko ketjun loppukäyttäjästä palveluntuottajaan ja sitä kautta tulokset tukevat ja edistävät hyvinvointia usealla eri tasolla.
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Tutkittavat teknologiaratkaisut koskevat tasapuolisesti sekä miehiä ja naisia. Lisäksi projekti huomioi eri tasapuolisesti eri käyttäjäryhmiä kuten palveluiden käyttäjiä ja hoivapalveluiden tuottajia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Projekti edistää muistisairaiden kotona asumista. Projekti pyrkii huomioimaan myös hoivapalvelutuottamisen parissa työskentelevien työ- ja toimintakyvyn edistämisen mikä osaltaan lisää sosiaalista kestävyyttä. Projekti luo myös mahdollisuuksia vahvistaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä paikallistasolla välittämällä projektin tuloksia alan kansalaisjärjestöille kuten Muistiliitolle ja sen paikallisille toimijoille
Kulttuuriympäristö 7 0
Projektissa kehitettävät jälkiasennettavat teknologiat mahdollistavat ja tukevat kotona asumista mikä osaltaa pitää kulttuuriympäristöjä elinvoimaisina.
Ympäristöosaaminen 8 0
Projekti vaikuttaa taloudelliseen kestävyyteen mm. kehittämällä uusia vihreän talouden liiketoimintamahdollisuuksia, joita tarjoavat esim. projektisuunnitelman mukainen uuteen teknologiaan ja tutkimukseen perustuva liiketoiminnan kehittäminen. Projektin tuloksista tiedottaminen lisää ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA) -projektin tavoitteena on tutkia valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden vaikutusta muistisairaan elämänlaatuun ja käytösoireisiin sekä kehittää ja testata uusia, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja mm. käytösoireista johtuvan hoivatarpeen vähentämiseen. Tutkimus toteutetaan Kuopiossa ja Oulussa sijaitsevissa hoivapalvelukeskuksissa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Osallistuvilla kaupungeilla ja yrityksillä on vahva tahtotila pilotoida ja kehittää teknologioita osaksi palvelutuotantoa ja käyttää jälkiasennettavia laitteita ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukena. Muistisairaiden ja heidän läheistensä lisäksi projektin kohderyhmiä ovat hoiva- ja asumispalveluja tuottavat yritykset sekä rakennus- automaatio ja hyvinvointiteknologiaa kehittävät yritykset. Tutkimusprojekti toteutetaan yhteistyössä Kuopion kaupungin, Oulun kaupungin, VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston sekä yhdeksän yrityksen kanssa.