|
|
|
Hankekoodi: A70869
Hankkeen nimi: Hyvinvointikumppanuus
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Saimaan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2177546-2
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 36
Puhelinnumero: 02049 66411
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.saimia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisu Laasonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisu.laasonen(at)saimia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5596902
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyvinvointikumppanit –hanke on syntynyt vastaamaan mikro- ja pienyritysten kasvamista ja palvelupotentiaalin kehittämistä haittaaviin haasteisiin, jotka ovat osittain seurausta Etelä-Karjalassa havaituista terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen liittyvistä ongelmista, joita ovat yritysten pieni koko, vähäinen kasvuhalukkuus ja heikko kilpailukyky, yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmallin puuttuminen, palvelutarjonnan pirstaleisuus ja hankintaosaamisen heikko tuntemus, joka heikentää kilpailukykyä. Varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat mikro- ja pienyritykset.
Hankkeen päätavoite on vahvistaa eteläkarjalaisten hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. Alatavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen hankintaosaamisen kehittämisen kautta. Toisena alatavoitteena on vahvistaa yrittämisen toimintaympäristöä ja hyvinvointialan yritysten verkostoyhteistyötä yritysten kasvua tukevaksi ja toimintaa koordinoivaksi. Yritystoimintaa vahvistaa myös tavoitteena oleva yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalli.
Toimenpiteet toteutetaan niin, että hanketoimijoiden lisäksi yritykset, asiakkaat ja heidän omaisensa sekä tilaajina toimivat julkisen sektorin edustajat ovat mukana hankkeen kehittämistoimenpiteissä. Prosessissa käytetään sykleittäin toteutettavaa osallistavaa tiedonhankintaa ja kokeilevaa kehittämistä (esim. työpajat, virtuaaliarvoverkostot, asiakasraadit ja asiantuntijakonsultaatiot) sekä niiden välissä toteutettavia asiantuntijatyön kehittämisjaksoja (iteraatio).
1. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välisen kumppanuusmallin kehittäminen ja toimijoiden roolien määritteleminen palvelutarjonnassa
2. Selvitys hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutteisuudesta
3. Palvelujen laatukriteerien määrittely
4. Yritysverkoston toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä ylläpitomallin kehittäminen
5. Asiakas-, omais-, yrittäjä- ja tilaajapalautemallin kehittäminen
Hankkeen tuloksena syntyy yritysmäinen kumppanuusverkosto, joka muovautuu toimintaympäristöjen muuttuessa, alueen kehittämiseen sitoutuneita terveys ja hyvinvointialan kasvuyrityksiä, joilla on korkeatasoinen hankintaosaaminen. Prosessi tuottaa räätälöityjä asiakkaan elämäntilannetta ja toimintakykyä tukevia palveluja, joita asiakkaat hankkivat suoraan yritysverkostolta tai esim. palvelusetelillä. One Stop Shop on virtuaalinen paikka, jossa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistuotantoon asiakkaalle helposti löydettävissä ja vertailtavissa. Tiedon helpon saatavuuden mahdollistaa sähköinen, päivittyvä tiedotus-, neuvonta- ja ohjausmalli, jota hyödynnetään palveluohjauksessa ja jota asiakas voi hyödyntää myös muuten kuin verkossa.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat mikro- ja pienyritykset.
- Julkisen sektorin toimijat yhteistoimijaverkoston kehittämisessä ja tulosten hyödyntämisessä
- Asiakkaat parantuvien palvelujen käyttäjinä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 249 810
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 238 997
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 352 376
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 428
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Luumäki, Lemi, Taipalsaari, Rautjärvi, Savitaipale, Ruokolahti, Parikkala, Lappeenranta, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11.00, joihin työllistyvät naiset 8.00
Suunniteltu: 3, joista naisten perustamia 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3.00, joista naisten perustamia 3.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Kotiin toimitettavat palvelut viedään asiakkaille pääosin autolla ja myös asiakkaat saapuvat kiinteisiin palvelupisteisiin joko yksityisautoilla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Paremmin organisoituvassa verkostossa palvelujen toimitusmatkojen ja toimitussäteen lyheneminen vähentää matkustamista, polttoaineen kulutusta ja sen seurauksena päästöjen määrä vähenee. Toiminnan kustannustehokkuus kasvaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Verkosto voi vahvistaa mm. neuvontaa ja ohjeistusta kotona tapahtuvaan jätteiden lajitteluun. Yritysten pakollisessa Omavalvontasuunnitelmassa on mm. lääkkeiden, neulojen ja muiden hoitotarvikkeiden hävittäminen. neulat ym. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei toistaiseksi, koska tiedossa ei ole esim. yritysten autojen polttoainejärjestelmiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Julkisten palvelujen rinnalle vahvistetaan yksityisiä yrittäjiä kumppaneiksi niin, että ei synnyi vastakkainasettelua vaan tasavertainen kumppanuus, jossa eri toimijoilla on erilaiset roolit. Hankkeessa suunnitellaan ja otetaan käyttöön pitkäaikainen toimintamalli kumppanuuteen, mikä vahvistaa paikallista pienyrittäjyyttä ja niiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Asiakkaiden kokema palvelun laatu paranee ja asiakkaille pystytään turvaamaan riittävät ja laadukkaat palvelut. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Nykyisten palvelutuotteiden parantaminen, esim. turvallisuuden parantaminen kotona (subj &obj), ympärivuorokautisuus, palvelujen laadun valvonta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Palvelujen alueellistuminen ja kotiin tuotavien palvelujen määrän lisääminen voi vähentää asiakkaiden liikkumista. Palvelulogistiikka tehostuu, jolloin tavarat, ihmiset, palvelut ja tieto kulkevat nykyistä tehokkaammin. Tiedon välittyminen yritysten tuottamista palveluista tehostuu. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Tehokkaampi ja toimivampi palvelujen tuottaminen ja niistä tiedottaminen parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä palveluja. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää tasa-arvoa tukemalla yrittäjyyden edellytyksiä kummallekin sukupuolelle ja vahvistamalla yrittäjien osaamista ja uskallusta yritystensä laajentamiseen. Parantuva palvelujärjestelmä tuottaa asiakkaille yhdenvertaisempaa palvelutarjontaa asuinpaikasta, kulttuuritaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Parantuva palvelujärjestelmä tuottaa yhdenvertaisempaa palvelutarjontaa asuinpaikasta, kulttuuritaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Kehittyvän palvelujärjestelmällä voidaan vahvistaa maaseudun pysymistä asuttuna ja elinvoimaisena. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Tehokkaampi ohjeistus kotona syntyvien jätteiden lajitteluun ja käsittelyyn tai toimittamiseen asiainmukaisesti hävitettäväksi säästää luontoa. | ||
Ikääntyneen, kotona asuvan ja enenevässä määrin hyvinvointipalveluja tarvitsevan väestön määrä kasvaa Etelä-Karjalassa nopeasti. Palvelujen tuottamiselle asetettavat vaatimukset ja yritysten rooli palvelujen tuottajana muuttuu sote-uudistuksessa tulevien muutosten seurauksena.
Hankesuunnitteluvaiheessa pienten hyvinvointiyritysten toiminnan ja toimintaympäristön kehittämisessä ratkaistaviksi ongelmiksi tunnistettiin seuraavat tekijät: yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmallin puuttuminen hyvinvointialan toimijaverkostossa, alan yritysten pieni koko, vähäinen kasvuhalukkuus ja heikko kilpailukyky sekä palvelutarjonnan pirstaleisuus, joka rajoittaa palveluiden kysyntää. Hankkeen kehittämistarpeita tarkennettiin yhteistyössä yritysten Eksoten ja kehitysyhtiöiden kanssa ja vuoropuhelua käytiin hankkeen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Kehittämistarpeiden perusteella hankkeen päätavoite oli vahvistaa etelä-karjalaisten hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa luotettavat kotona asumista ja hyvinvointia tukevat palvelut helposti. Alatavoitteina olivat yritysten kilpailukyvyn parantaminen, yrittämisen toimintaympäristön, verkostoyhteistyön ja kumppanuuden vahvistaminen kasvua tukevaksi sekä muutostilanteessa pärjäämisen edellyttämä osaamisen lisääminen. Yritysten kasvaminen edellyttää kysynnän lisääntymistä, mikä edellyttää palvelukokonaisuuksien rakentamista laadukkaiksi ja helposti hankittaviksi. Erityisesti haluttiin varmistaa asiakkaan itsemaksamien palvelujen käytön helpottumista.
Hankkeessa järjestettiin n. 60 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta seitsemällä paikkakunnalla. Yrityksille järjestettiin neuvontaa ja ohjausta liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen tapahtumiin osallistui 169 yritystä, 54 muuta organisaatiota, joilla oli yhteensä lähes 1300 osallistumiskertaa hankkeen tilaisuuksiin. Asiakastilaisuuksissa oli n. 350 osallistumiskertaa.
Hankkeen toiminta rakennettiin työpaketeiksi:
TP1 Kumppanuusmalli ja toimijoiden rooli palvelutarjonnassa: Hankkeessa tuotettiin kumppanuuden nykytilan kartoitus ja kumppanuusmalli. Keskustelu lisäsi julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä ymmärtämistä, luottamusta ja yheistoimintaa. Kehitysyhtiöiden asiantuntijat hyödynsivät hankkeessa tuotettua ajankohtaista tietoa esim. yrittäjien verkottumisen, pienten yrittäjien varajärjestelmien ja toiminnan jatkuvuuden neuvonnassa. Eksoten ja yrittäjien väliset tiedotus- ja neuvottelukokoukset käynnistyivät ja jatkuvat.
TP 2 Kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutteisuus: Kartoitusten perusteella maakunnassa on edelleen alueita, joilla ei ole tarjolla yksityisiä lähipalveluja. www.yksityisetpalvelut.fi sivustolla yritykset voivat tiedottaa itsemaksettavista palveluista ja helpottaa asiakkaita palvelujen hankkimisessa. Yritysten asiakkaille järjestämien hyvinvointi-iltapäivät vakiintuivat.
TP 3 Palvelujen laatukriteerien määrittely: Hankkeessa tuotettiin useita koulutuksia, laatuopas sekä ohjeet omavalvontaan, lääkehoitosuunnitelmaan (myös työpajat), valvontaan ja arvonlisäverollisen palvelun tuottamiseen. Osaamisen kasvu ja laatutyökalut tukevat palvelujen laadun kehittämistä ja siitä tiedottamista. AVI- ja muun viranomaisyhteistyön kehittyminen vahvistaa yhtenäisiä käytäntöjä jatkossa.
TP 4 Yritysverkoston toiminnan suunnittelu, käynnistäminen ja ylläpitomallin kehittäminen: Verkostoitumistilaisuudet synnyttivät yhteistyösuhteita. Opinnäytetyöprosessien tilaisuuksissa ilmeni mm. yritysten puutteellinen sopimusosaaminen. Hankkeessa tuotettiin useita sopimusmalleja erilaisiin tarpeisiin. Liiketoiminta- ja verkosto-osaamisen koulutukset ja sparraaminen lisäsivät yrittäjien rohkeutta kasvuun ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Kaikkien sektorien toimijoiden kohtaaminen ja yhteisen tiedon jakaminen koko palveluekosysteemille tuotti vuoropuhelua edistävän toimintamallin.
Muut tulokset: Etelä-Karjalan hyvinvointialan yksityisten palvelujen liiketaloudellisen arvon kuvaus vahvistaa hyvinvointialan merkityksen tunnistamista ja kehittämistä liiketoimintana. Uusia yrityksiä on käynnistynyt ja uusia palvelutuotteita kehitetty, joillakin yrityksillä liikevaihto on kasvanut ja työntekijöiden määrä lisääntynyt. Muutostietoisuus ja –valmius vahvistaa sote-uudistuksen näkemistä mahdollisuutena.
Asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Yritykset aktivoituivat ja kasvattivat osaamistaan. Hankkeessa tuotettiin kuvaus yksityisten hyvinvointipalvelujen taloudellisesta merkityksestä ja kasvupotentiaalista Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle. Hanketoimijoiden substanssi- ja hankeosaaminen kasvoi. Verkostojen kehittäminen ja yritysten kasvuprosessit ovat käynnistyneet. Yritysten syntyminen, työtekijöiden palkkaaminen, palvelutuotteiden kehittäminen ja liikevaihdon kasvu indikoivat kysynnän kasvua. Asenne verkostomaiseen toimintaan on positiivisempi ja verkostojen rakentaminen on käynnistynyt. Hanke on tuonut tietoa sote-uudistuksesta ja fasilitoinut toimijatahojen välistä vuoropuhelua. Asiakkaita ja yrityksiä hyödyttävä itsemaksettavien palvelujen hakusivusto on käytössä.
Saavutetut tulokset parantavat palvelujen laatua, saatavuutta ja kehittämistä asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, tukevat liiketoiminnan kannattavuutta ja yritysten elinvoimaisuutta Etelä-Karjalassa.