|
|
|
Hankekoodi: A70887
Hankkeen nimi: Energiantuotantoyhteisön suunnitteluhanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.10.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1059660-2
Jakeluosoite: Keskustie 29
Puhelinnumero: 044-7692500
Postinumero: 92620
Postitoimipaikka: Piippola
WWW-osoite: http://www.haapavesi-siikalatva.fi/sivu/fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Saarinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: seutukuntajohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.saarinen(at)siikalatva.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-384998
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tässä hankkeessa selvitetään energiantuotantoyhteisön perustamismahdollisuuksia ja kannattavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa suuren mittakaavan biokaasun ja biopolttoaineen tuotantoa, jossa raaka-ainetta toimittavat sekä kunta, suuremmat maatilat että mahdollisesti elintarvikealan yritykset. Tuotettavan bioenergian käyttävät osin yhteisön jäsenet itse, osin se myydään ulkopuolelle. Hankkeen konkreettisena tuloksena on energiantuotantoyhteisön perustaminen, jolla on valmis rahoitussuunnitelma biokaasun- ja biopolttoaineen tuotantolaistosten perustamiseksi. Tämän hankkeen jälkeinen toimenpide on edellä mainittujen tuotantolaitosten investointihanke.
Energiantuotantoyhteisön suunnittelu
Tutkimusalueena toimii Siikalatvan kunnan Rantsilan kylän keskuspuhdistamon alue, jonka läheisyydessä toimii suuria maatiloja sekä raaka-aineen tuottamista että biopolttoaineen käyttöä ajatellen.
Hankkeessa selvitetään Energiantuotantoyhteisön perustamisen mahdollisuus. Teknisesti tämä tarkoittaisi keskitettyä biokaasun ja -polttoaineen tuotantolaitosta, jossa kaasua tuotettaisiin maatilojen lietteestä, elintarvikealan sivuvirroista sekä jätevedenpuhdistamon yhdyskuntajätteestä. Tarvittava vihermassa voitaisiin tuottaa esimerkiksi tuotannosta poistetuilla turvesoilla. Myös maatilat toisivat mahdollisesti laitokselle vihermassaa. Biokaasulla tuotettaisiin lämpöä kunnan kaukolämpöverkkoon ja jalostettaisiin biopolttoainetta. Ensimmäisessä vaiheessa biopolttoaineen käyttäjäkuntaa olisivat maatilat. Biopolttoaine kuljetettaisiin yhteisön jäsenten käyttöön kontilla, joissa on tankkauspumppu.
Hankkeessa suunnitellaan bioenergiapuisto, joka sisältää ainakin biokaasulaitoksen ja jalostamon biopolttoaineen jalostamiseksi.
Hankkeessa lasketaan tuotantolaitoksen perustamis- ja tuotantokustannukset sekä suunnitellaan energiapuiston ansaintalogiikka. Laskelmat sisältävät minimikannattvuuslaskelmat eli minkä kokoinen yhteisö tarvitaan kannattavan tuotannon aikaansaamiseksi. Lisäksi lasketaan kannatavuuden muutokset yhteisön laajentuessa. Alla on muutama erityistarkastelun kohteena oleva seikka:
Energiantuotantoyhteisön potentiaalisten jäsenten selvitys
Minimikannattavuuslaskelmat yhteisön tarvittavan minimikoon selvittämiseksi
Kuinka liete olisi taloudellisinta kuljettaa maatiloilta laitokselle
Kuinka prosessoitu lanta olisi taloudellisinta kuljettaa laitokselta maatiloille
Tuleeko maatiloille lietteen tuonnista porttimaksuja / onko muita porttimaksullisia raaka-aineita
Paljonko yhteisön jäsenten tulisi maksaa biopolttoaineesta
Paikallisten tuotantolaitosten sivuvirtojen käyttömahdollisuudet biokaasuntuotannossa
Sähköntuotannon kannattavuus / sähkötariffien tarve kannattavalle sähköntuotannolle
Onko prosessoitu lanta maatiloille maksullista
Saadaanko laitosta kannattavaksi pelkästään lämmöntuotannolla
Paljonko biopolttoainetta pitäisi tuottaa/myydä, jotta toiminta olisi kannattavaa
Paljonko vihermassaa tarvitaan tuotantoprosessiin
Mikä yhteisömuoto olisi toimivin energiantuotantohteisölle (osuuskunta, Oy, yhdistys)
Lisäksi hankkeessa rekrytoidaan energiantuotantoyhteisön jäsenet ja luodaan rahoitussuunnitelma tuotantolaitosten investointeihin.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kaikki energiantuotantoyhteisöön liittymisestä kiinnostuneet tahot kuten toimialan yritykset, julkinen sektori, etujärjestöt ja yksittäiset alasta kiinnostuneet kansalaiset.
Laajassa tarkastelukulmassa välillistä kohderyhmää ovat myös biopolttoaineen käyttäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 148 948
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 135 712
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 948
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 185 256
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Siikalatva, Pyhäntä, Haapavesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| Ekologisen kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Hankkeessa luodaan konsepti, joka mahdollistaa seutukunnallisen energiaomavaraisuusasteen nostamisen tulevaisuudessa sekä maatalouden lietteen hyötykäytön energia-alalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 10 |
| Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on ekologisen energiantuotannon lisääminen ja energiaomavaraisuusasteen nostaminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä hankkeen tavoitteeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Toteutuessaan hanke parantaa ainakin pintavesien, maaperän ja ilman laatua mm. maatalouden päästöjen ja muun ympäristörasituksen pienentyessa merkittävästi | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä hankkeen tavoitteeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 10 |
| Vähentää jätteiden syntymistä ja niiden kuljetus- ja hävittämiskustannuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 9 |
| Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on ekologisen energiantuotannon lisääminen ja energiaomavaraisuusasteen nostaminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Tavoitteena on, että esimerkiksi koneurakointialan yritykset tulevat energiantuotantoyhteisön biopolttoaineen ostajakunnaksi. Tämä parantaa niiden kilpailukykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä hankkeen tavoitteeseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Vähentää jätteiden kuljetustarvietta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä hankkeen tavoitteeseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 9 |
| Parantaa maatilojen kannattavuutta, maatiloilla sekä nais- että miestyöpaikkoja, usein kyseessä perheyritykset | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä hankkeen tavoitteeseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei yhteyttä hankkeen tavoitteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 10 |
| Parantaa merkittävästi paikallisen ja aljueellisen ympäirstöosaamisen ja -tietoisuuden tasoa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli selvittää energiantuotantoyhteisön perustamisen mahdollisuuksia ja kannattavuutta.
Käytännössä tämä tarkoittaa suuren mittakaavan biokaasun ja biopolttoaineen tuotantoa, jossa raaka-ainetta
toimittavat sekä kunta, suuremmat maatilat että mahdollisesti elintarvikealan yritykset. Tuotettavan bioenergian
käyttävät osin yhteisön jäsenet itse, osin se myydään ulkopuolelle. Hankkeen konkreettisena tuloksena oli suunnitelman mukaan energiantuotantoyhteisön perustaminen, jolla on valmis rahoitussuunnitelma biokaasun- ja biopolttoaineen tuotantolaistosten perustamiseksi.
Hankkeen tuloksena oli yhteisön jäsentenkandidaattien kokoaminen sekä Rantsilassa että Haapavedellä. Jäsenkandidaattien tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voi kysyä erikseen hankkeen hallinoijalta. Yhteisön perustamiseksi on luotu kaksi erillistä liiketoimintakonseptia, jotka sopivat sekä Rantsilan että Haapaveden yhteisömalliin:
• Malli 1: laitos tuottaa tilan käyttöön sähköä ja lämpöä (50 % kokonaistuotannosta) ja 50 % biopolttoainetta myyntiin
• Malli 2: laitos tuottaa biopoltoainetta 63 % ja loput sähköä
Malli 1:ssä on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan vain lämpöä ja sähköä. Toisessa vaiheessa aloitetaan lisäksi polttoainetuotanto. Ensimmäisen vaiheen investointikustannukset ovat 650 000 € (CHP-laitos eli sähkön ja lämmöntuotantolaitos). Se maatila, jossa laitos sijaitsee, käyttää tuotetun sähkön ja lämmön itse ostaen sen markkinahintaan. Tällöin myyntiä kertyy noin 71 000 €, josta jää noin 40 000 € käyttökate. Käyttökatteesta on vähennetty raaka-aineen osto muttei työkustannuksia. Tila saa lannoitehyötynä parempilaatuisen rejektin, jonka hyötyarvo on noin 1 €/kuutiometri. Hyöty on noin 12 000 € vuodessa. Rejektin ansiosta pellot eivät tarvitse lisäravinnetta.
2. vaiheen investoinnit tehdään kolmannelle vuodelle. Investoinnit ovat noin 850 000 €. Tällöin investoidaan polttoainejalostamo ja jakeluasema. Sähkön ja lämmön tuotanto puolittuu, koska toinen puoli tuotetusta kaasusta varataan ajoneuvopolttoainetuotantoon. Polttoainetuotanto on noin 195 000 kilogrammaa vuodessa (vastaa 270 000 litraa dieseliä). Ensisijaista ostajakuntaa ovat osakkaat. Myynnin varmistamiseksi on suotavaa, että yhteisössä on jäseniä , jotka sitoutuvat ostamaan biopolttoainetta (kone- tai kuljetusalan yrittäjiä). Polttoainemyynnissä liikevaihtoa syntyy 250 000 € vuositasolla. 2. vaiheen kokonaisliikevaihto on noin 290 000 € ja kokonaiskäyttökate on noin 120 000 €.
Malli 2 sisältää myös kaksi vaihetta. Ne ovat muuten samat, mutta kolmannesta vuodesta lähtien kaasuntuotanto painottuu biopolttoainetuotantoon (63 %). Loppukaasu käytetään sähköntuotantooon. Liikevaihto on tällöin 370 000 € ja käyttökate 150 000 €.
Laskelmiin voi tutustua tarkemmin tämän raportin liitteissä.
Toimintamallit sisältävät kustannusarvion sekä investointien takaisinmaksusuunnitelman. Lopulliset yksityiskohtaiset rahoituslaskelmat tehdään yhteisökohtaisesti sitten, kun yhteisön jäsenet ovat selvillä.
Hankkeen selvitysten perusteella osakeyhtiö on ainoa järkevä yhteisömalli.