RR-tietopalvelu -hankekuvaus A71205, Matkailullisesti monipuolinen - kansainvälistyvä Oulun alue, ATTRACTIVE OULU REGION 2018

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä Oulun seudun (Oulu, Oulun Matkailu Oy, Syöte, Kalajoki ja Rokua Geopark) sekä Pohjois-Pohjanmaan luontoalueiden tunnettavuutta kansainvälisenä matkailukohteena sekä vahvistaa alueen elinkeinotoimintaa. Tunnettuuden ja saadun kaupan lisäys perustuu tiivistyneeseen, mukana olevien matkailualueiden yhteistyöhön, kunkin alueen vahvuuksien tunnistamiseen sekä kunkin matkailualueen jo olemassa olevien yhteyksien ja markkina-alueiden ristiinmarkkinoinnin hyödyntämiseen laaja-alaisesti Oulun seudun matkailu-alueella. Lisäksi alueen vetovoimaisuutta vahvistetaan hyödyntämällä Oulun seudun tärkeimpien luontokohteiden brändejä tuote- ja viestintäsisällöissä.

Jotta haluttuun kansainvälisyyden nostoon päästään, tulee kullakin matkailualueella tehdä voimakasta yrittäjyyteen, osaamiseen, tuotteistamiseen, yhteistyöhön, saavutettavuuteen ja markkinointiin liittyvää kehittämistyötä. Hanke koostuu alueittaisista työpaketeista, joiden toimenpiteinä kehitetään kunkin alueen vetovoimaisuutta ja yritysten valmiutta kansainvälisen kaupan aikaansaamiseksi.

Aluekohtaisten työpakettien toimenpiteillä tuetaan Oulun seudun matkailualueen yhteismarkkinointia ja tuotepaketointia. Hankkeen tavoitteisiin päästään järjestämällä alueittaisten työpakettien lisäksi yhteisesti matkanjärjestäjävierailuita määritellyille markkina-alueille ( osa vahvoja jo toimivia esim Keski-Eurooppa, osa uusia avauksia esim Aasia), yhteisiä messuesiintymisiä (Messuesiintymisiä voivat olla esim. Matka -messut Helsingissä, ITB Berliinissä sekä muut vastaavat eri markkina-alueiden messut. Messuesiintymiset päätetään yhdessä kilpailutettujen asiantuntijoiden kanssa hankkeen aikana), ja markkinointitoimenpiteitä ( sekä sähköisiä että printtimediaa).

Hankkeen tuloksina saadaan vahvistettua matkailualueille ominaista vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, avattua uusia ja vahvistettua olemassa olevia markkina-alueita, lisättyä kansainvälistä kauppaa, lisättyä matkailualueiden ja niiden yritysten välistä yhteistyötä markkinoinnissa ja tuotepaketoinnissa. Hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan hankkeen puolessavälissä hyödyntämällä mm meneillään olevaa CoReFor-hanketta. Tällöin on mahdollisuus myös suunnata toimenpiteitä uudella tavalla huomioiden myös mahdollisia muutoksia matkailun kentässä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Oulun Matkailu Oy:n yhteismarkkinoinnissa mukana olevat toimijat Oulusta (Nallikari, keskusta, Virpiniemi, jokivarret ym.), Limingasta (Liminganlahti), Rokua Geopark alueelta (Muhos, Utajärvi, Vaala), Pudasjärveltä (Iso-Syötteen ja Pikkusyötteen alue). Alueella toimii yli 200 matkailusta merkittävästi liiketoimintaa ja tuloja saavaa yritystä. Tämän hankkeen kannalta keskeisiä ovat jo kansainvälistä matkailua eniten hyödyntävät tai siihen valmiuksia omaavat 30-40 yritystä. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat myös kansainväliset matkailijat ja matkanjärjestäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke hyödyttää kaikkia alueen kauppaa ja palveluja tarjoavia yrityksiä sekä matkailuyrityksiä koko Pohjois-Suomen alueella. Vuonna 2009 tehdyn matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityksen mukaan mm. Oulun seudun saamasta välittömästä matkailutulosta (191 milj.euroa) jopa 50% kohdistuu alueen vähittäiskauppaan. Matkailusta ohjelmapalvelujen ja majoituspalvelujen lisäksi merkittäviä muita hyötyjiä ovat liikennepalveluja tarjoavat yritykset, huoltoasemat ja polttoainemyyntiä harjoittavat yritykset sekä ravitsemuspalveluja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 539 997

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 454 392

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 940 739

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 882 678

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Ylivieskan, Oulun

Kunnat: Oulu, Kalajoki, Utajärvi, Muhos, Pudasjärvi, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 60, joihin työllistyvät naiset 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla (2013-2014) -hankkeessa on selvitetty maakunnalle tyypillisen segregaation tunnuspiirteitä koulutuksessa ja työelämässä sekä hyviä käytäntöjä segregaation purkamiseen. Hankkeessa laaditun esiselvitysraportin mukaan Majoitus- ja ravitsemisala työllistää Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 4955 henkilöä(tilastokeskus 2011), joista 3661 naista ja 1294 miestä. Naisten työllisyys alalla oli siis noin 74% ja miesten 26 prosenttia. Matkailuala käsittää muitakin toimialoja kuin majoitus- ja ravitsemistoiminnan, esimerkiksi muu palvelutoiminta, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kuljetus- ja varastointitoimialan. Näistä muista aloista vain kuljetus- ja varastointiala työllistää enemmän miehiä kuin naisia. Tästä voidaan päätellä että matkailuala työllistää enemmän naisia kuin miehiä. Elinkeinoelämän keskusliiton maaliskuussa 2013 laatima Naiset ja miehet työelämässä -raportti vahvistaa kuvaa naisten vahvasta osuudesta matkailualalla. Raportin mukaan naisten osuus majoitus- ravitsemistoiminta -alan työvoimasta vuonna 2012 oli Suomessa noin 70%. Matkailijoiden osalta Visit Finlandin TAK OY:lla teettämän selvityksen mukaan suomeen saapuneista ulkomailla asuneista matkailijoista oli vuonna 2014 45% naisia ja 55% miehiä. Hankkeen toteuttamisalueella tehdyistä tutkimuksista Rokuan matkailijat ja luontomatkailun motiivit -raportti (METLA 2005)kertoo että aiempien selvitysten mukaan Rokualla maastossa tavoitetuista matkailijoista 57% oli naisia ja 43 % miehiä. Työvoima matkailualalla on siis varsin voimakkaasti naispainotteista ja matkailijoiden osuus on alueesta ja aktiviteetista riippuen kohtuullisen tasaisesti jakautunut ainakin koko Suomea tarkasteltaessa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla (2013–2014)Projektin esiselvitys esittää raportissaan: Hyviä käytäntöjä segregaation lieventämiseen Pohjois-Pohjanmaalla ensisijaisiksi keinoiksi opetukseen ja koulutukseen liittyviä toimintamalleja. Tämän hankkeen puitteissa ei kuitenkaan ole rahoitusohjelman (kuuluu ESR -hankkeille) antamia mahdollisuuksia alueen väestön täydennyskoulutukseen miesten osuuden nostamiseksi matkailualalla. Hanke voi korkeintaan edistää (ja edistääkin) tietoisuutta matkailualan antamista työskentelymahdollisuuksista ja sitä kautta pyrkiä innostamaan alueen asukkaita entistä laajemmin tulemaan mukaan matkailualan toimijoiksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke ei voi juuri ohjata koulutusta, opetusta tai oppilaanohjausta (merkittävimmät keinot sukupuolten tasa-arvon edistämisessä eri toimialoilla) ja sen mahdollisuudet ohjata ihmisten uravalintoja ovat rajalliset. Hanke tiedottaa matkailualan mahdollisuuksista ja pyrkii sitä kautta saamaan uusia toimijoita mukaan matkailualalle. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei kuulu hankkeen ensisijaisiin tavoitteisiin johtuen siitä että tämän hankkeen ja rahoitusohjelman puitteissa siihen ei juuri ole merkitykseltään riittäviä keinoja.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	3	5
Hanke kasvattaa luontokohteiden tunnettavuutta jota kautta sillä on välillinen positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	3
Hanke kasvattaa luontokohteiden tunnettavuutta jota kautta sillä on välillinen pinta-ja pohjavesien, maaperän sekä ilman säilymiseen puhtaina.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	3	6
Hankkeen kohdealueilla on Natura 200 -ohjelman kohteita joita nostetaan esille vetovoimaisina luontokohteina. Tätä kautta hankkeella on positiivinen vaikutus näihin kohteisiin ja niistä saatavaan tietoon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeella ei ole merkittävissä määrin vaikutuksia materiaalien ja jätteiden syntyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	9
Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen ja sen kestävään kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia asiakasryhmiä alueen matkailukohteille joissa paikallisyhteisöjen rooli hyötyjinä on merkittävä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Matkailuteollisuus käyttää paljon aineettomia tuotteita ja palveluita. Tällä hankkeella vaikutetaan positiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiseen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	2
Hanke edistää ihmisten liikkumista ja sitä kautta edesauttaa järkevien ja kannattavien logististen yhteyksien rakentamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Henke edistää ihmisten hyvinvointia luomalla uutta kysyntää matkailuun joka edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hanke edistää tasa-arvoa luomalla tasapuolisesti mahdollisuuksia yrittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	5
Hanke edistää haja-asutusalueiden pysymistä asuttuina sekä niiden palveluiden säilymistä tuomalla uusia käyttäjäryhmiä. Tätä kautta se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	5
Hanke hyödyntää kulttuuria matkailun vetovoimatekijänä, siten se edistää myös kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittämistä.
Ympäristöosaaminen	5	2
Hanke nostaa yrittäjien ja matkilijoiden ympäristöosaamista ja tietoisuutta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminnan tuloksena Oulun seutu näyttäytyy ulospäin yhteenhitsautuneena matkailualueena, jonka toimijat kokevat yhteenkuuluvuutta ja puhaltavat yhteen hiileen matkailun kehittämisessä,ja toiminnan tuloksena alueen sisäinen toimintamalli hioutui toimivaksi esim. FAM trippien järjestelyiden järjestämisessä.

Hankkeen tärkeimpinä tuloksina tuotettiin markkinoinnin työkaluiksi tasokkaat ja kattavat tuotemanuaalit saksaksi,englanniksi, kiinaksi ja japaniksi; erityisesti Aasian markkinoilla muilla Suomen alueilla ei ole vastaavia työkaluja.
Aasian markkina avattiin menestyksekkäästi uusilla tuoteteemoilla ja saatiin jo hankkeen aikana kauppa käyntiin; erityisesti Japanissa onnistuttiin luomaan mielikuva Oulun seudusta koulutusmatkailukohteena.

Hankkeen aikana syntyi lukuisia uusia matkailutuotteita ja varsinkin Saksassa Oulun aluetta myyvien matkanjärjestäjien määrä tuplaantui hankkeen aikana (37:stä 77:ään).

Hankkeen varsinaisina toimenpiteinä kilpailutettiin Keski-Euroopan, Japanin ja Kiinan markkina-asiantuntijat, joiden yhteistyöllä koottiin alueelliset tuotemanuaalit päivityksineen (saksa, kiina, japani + technical & educational visits). Hankkeen yhteisinä toimenpiteinä tuotettiin AV-tuotantoa ja videoklippejä kaikista mukana olleista matkailualueista erilaisin teemoin.

Matkanjärjestäjävierailuja järjestettiin useita mm omana tuotantona kolme Keski-Euroopan, kolme Kiinan ja kolme Japanin markkina-asiantuntijoiden kanssa; lisäksi useita matkanjärjestäjä- ja mediavierailuja yhteistyössä mm. VisitFinlandin ja matkanjärjestäjien kanssa.

Hankkeen toimenpiteinä eri markkinoilla voidaan mainita seuraavat tapahtumat joilla oltiin mukana: Keski-Euroopassa kolme kertaa ITB-messuilla Berliinissä ja kolme kertaa Sales Tourilla eli myyntikiertueella matkanjärjestäjien luona.
Japanissa osallistuttiin kaksi kertaa Tumlare workshopiin, yhden kerran Moi Moi workshopiin sekä myyntikäynteihin matkanjärjestäjien luo. Lisäksi oltiin mukana erilaisissa matkanjärjestäjille osoitetuissa uutiskirjeissä.

Kiinan markkinoilla oltiin mukana ITB China –messuilla, kaksi kertaa Visit Finlandin järjestämällä China Roadshow:lla, lisäksi edustettiin markkinointitilaisuudessa Oulun ystävyyskaupungissa Hangzhoussa.
Venäjän, Pohjois-Ruotsin ja –Norjan markkinoilla järjestettiin erilaisia suoria sähköisiä kuluttajakampanjoita.

Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin mukana olleille toimijoille palautekysely. Kyselyn mukaan aktiivisesti hankkeen toiminnassa mukana olleet toimijat olivat hankkeen ansiosta saaneet hyödyllistä markkinatietoa ja hyödyllisiä kontakteja sekä saaneet tarjouspyyntöjä ja lisäkauppaa. Toimijat olivat myös kehittäneet uusia tuotteita ja palveluita ja yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa oli lisääntynyt. Jotkut toimijat olivat myös lisänneet henkilöstöä ja tehneet uusia investointeja hankkeen johdosta.

Hankkeen yhteisten markkinointitoimenpiteiden lisäksi kukin mukana olleista toimijoista kehitti omalla alueellaan toimintavalmiuksiaan kansainvälisen markkinoinnin onnistumiseksi sekä omien toimijoidensa tietämystä kansainvälisestä markkinoinnista ja sen asettamista vaatimuksista.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat