|
|
|
Hankekoodi: A71253
Hankkeen nimi: Potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Kanta-Hämeessä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.3.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244680-7
Jakeluosoite: GTK, Pl 96, (Betonimiehenkuja 4)
Puhelinnumero: 029 503 0000
Postinumero: 02151
Postitoimipaikka: ESPOO
WWW-osoite: http://www.gtk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TIAINEN MARKKU
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäesimies, ESY/Kallioperä ja raaka-aineet/Mineraalipotentiaali
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.tiainen(at)gtk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295032557
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tiivistelmä
"Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset" - hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa Kanta-Hämeen alueelle tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavien kaivosten aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. Hankkeen tuloksista hyötyviä sidosryhmiä ovat mm. kaivosyritykset ja niiden alihankkijoina toimivat alueen pk-yritykset, Kanta-Hämeen aluesuunnittelijat, kuntien virka- ja luottamushenkilöt sekä alueen asukkaat. Hanke tukee myös Kanta-Hämeen luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua. Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset kohdistuvat elintason, työllisyyden, työ- ja pääomatulojen, kotitalouksien kulutusmenojen, sijaintikunnan verotulojen ja julkisten palveluiden tarjonnan muutoksiin. Myönteinen kehitys perustuu suuressa määrin pk-yritystoiminnan vilkastumiseen.
Kanta-Hämeen alue (geologinen Hämeen vyöhyke) on yksi Etelä-Suomen merkittävistä malmigeologisista vyöhykkeistä. Alueella on tehty laajemmassa mittakaavassa malminetsintää ja malmipotentiaalin kartoitusta 1980-luvulta asti. Tärkeimpiä toimijoita ovat olleet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Outokumpu Oy, Rautaruukki Oy, Polar Mining, Dragon Mining ja Nortec Minerals Corp. Mm. Someron-Tammelan alueen kulta- ja litium-esiintymät ovat Tammela Mineralsin valtauksessa. GTK on tehnyt malmigeologista kartoitusta koko Kanta-Hämeen alueella vuodesta 2003 lähtien. Tässä tutkimuksessa jalostetaan olemassa oleva malmigeologinen tieto aluetaloudellisten mallinnusten vaatimaan muotoon.
Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta, 1) alueen malmityyppien ja –kohteiden mallinnus ja malmivarantojen arviointi sekä 2) potentiaalisten kaivosten aluetaloudellinen vaikuttavuus. Tutkimuskohteiksi on valittu nykyisen tiedon mukaan kolme Kanta-Hämeen potentiaalisinta malmityyppiä ja kohdealuetta: Tammelan-Someron kultavyöhykkeen esiintymät, Tammelan-Someron litiumesiintymät sekä Jokioisten - Forssan - Tammelan (Kedonojankulma-Liesjärvi) porfyyris-epiterminen kupari-kulta malmisysteemi. Malmivarantojen arvioimiseksi tutkimuskohteeksi valittuja esiintymiä verrataan Suomessa tai lähialueella toimiviin tai käynnistysvaiheessa oleviin kaivoksiin ja niiden tunnettuihin malmivarantoihin kaivosprojektien eri vaiheissa. Potentiaalisten kaivosten yli vuosien ulottuva aluetaloudellinen vaikuttavuus lasketaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä alueellisella yleisen tasapainon RegFinDyn simulaatiomallilla.
Lopputuloksena on raportti, joka sisältää kuvauksen ja varantoarvion alueen malmiesiintymistä, arvion kyseisten esiintymien varaan mahdollisesti rakennettavien kaivosten aluetaloudellisista vaikutuksista ja lopuksi yhteenvedon hankkeen keskeisistä tuloksista. Tietoa voivat hyödyntää alueen yritykset sekä Kanta-Hämeen alue- ja kuntapäättäjät. Uusi tieto alueen malmipotentiaalista lisää malminetsintäinvestointeja ja taloudellista toimeliaisuutta Kanta-Hämeessä jo ennen kaivosten rakentamista.
Hanketta ovat rahoittajina tukemassa Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja yksityinen kaivosalan yritys Nortec Minerals Corp.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- kaivosyritykset ja niiden alihankkijat
- maakunta, aluesuunnittelijat
- seutukunta
- kunnat, kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- alueen elinkeinoelämä, erityisesti maansiirtoala, rakentaminen, konekorjaamo ja huoltotoiminta
- muu elinkeinoelämä, mm. kauppa, majoitusliikkeet ja monet palveluja tarjoavat pk-yritykset, jotka hyötyvät taloudellisen toimeliaisuuden vilkastumisesta
- alueen väestö
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 689
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 689
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 612
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 612
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna, Jokioinen, Ypäjä, Tammela, Humppila, Forssa, Hattula
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Hanke toteutetaan pääosin toimistotyönä. Tulosta voidaan hyödyntää luonnovarojen kestävän käytön suunnittelussa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ilmaston muutokset eivät vaikuta tähän hankkeeseen. Myöskään välillisiä vaikutuksia ei ole näköpiirissä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Tieto potentiaalisesta kaivostoiminnasta voidaan hyödyntää luonnon auttaa eliöiden, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa. Tällä hankkeella sinänsä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmastoon, mutta hankkeen tuottama tieto mahdollisesta kaivostoiminnasta ja sen vaikutuksista autaa näiden asioiden huomioimisessa aluesuunnittelussa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 7 |
| Hankkella ei ole suoraa vaikutusta Nature 2000 -ohjelman kohteisiin. Tieto mahdollisista kaivoskohteista voidaan huomioida aluesuunnittelussa. Välillinen vaikutus: Natura 2000-ohjelman kohteet huomioidaan potentiaalisten kaivosten suunnittelussa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hanke ei kuluta materiaaleja tai tuota merkitävästi jätettä koska dokumentit ja tiedonvaihto hoidetaan ensisijaisesti digitaalisesti. Potentiaalinen kaivostoiminta tuottaa uusia materiaaleja yhteiskunnan tarpeisiin. Kaivostoiminta tuottaa myös jätteitä, joiden käsittelyyn voidaan varautua etukäteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Hanke hyödyntää yhteiskunnan infraa ja energiaa sen mukaan, mistä toimistojen energia tuotetaan. Mahdollisessa kaivostoiminnassa voidaan hyödyntää paikallisia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 10 |
| Hankkeella on myönteinen vaikutus elinkeinorakenteeseen, joka on konkretisoituu kaivosprojektien käynnistyessä. Tieto tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 5 |
| Lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös palvelujen kehittymiseen ja paranemiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Tämä hanke ei vaikuta merkittävästi nykyisen infraan. Mahdollinen kaivostoiminta kuitenkin edellyttää tiestön ym. infran kunnostusta, koska tunnetut malmiaiheet ovat syrjäisellä alueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 10 |
| Hanke lisää alueen asukkaiden tietoisuutta mahdollisesta kaivostoiminnasta. Kaivostoiminan käynnistymisellä tulevaisuudessa on selvä myönteinen vaikutus alueen hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| Hankkeessa on mukana molempien sukupuolien edustajia hankkeeseen osallistuvien laitosten henkilöstön puitteissa. Hanke sinänsä on sukupuolineutraali. Potentiaalisen kaivostoiminnan alueellinen vaikutus kohdistuu tasapuolisesti koko alueen väestöön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 5 |
| Välillinen vaikutus: mahdollinen kaivoistoiminta tuo alueella uutta väestöä ja kansainvälisyyttä, joilla on piristävä vaikutus alueen kulttuurin monipuolistumiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Hanke auttaa huomioimaan kulttuuriympäristön tulevassa aluesunnittelussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 9 |
| Hanke edesauttaa valmistautumaan tulevaan kaivostoimintaan. Alueen ja kuntien ympäristöosaamista ja valmiutta ympäristön seurantaan kaivosasioissa tiedetään vahvistaa viimeistään siinä vaiheessa kun kaivoprojektit käynnistyvät | ||
Tiainen, M., Kujala, S., Ahtola, T., Eilu, P., Grönholm, S., Hakala, O., Istolahti,
P., Jumppanen, A., Kärkkäinen, N., Rasilainen, K. & Törmä, H. 2017. Kanta-Hämeen
potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset. Summary: Regional
economic impacts of potential mining in Kanta-Häme. Geologian tutkimuskeskus,
Tutkimusraportti 229, 67 sivua, 37 kuvaa, 21 taulukkoa ja 6 liitettä.
Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudellisten vaikutusten arviointi on
toteutettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämänä GTK:n ja Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutin yhteishankkeena. Tutkimuksen tarkoituksena on
ollut esittää tiivistetty tietopaketti Kanta-Hämeen alueen malmigeologiasta, malminetsintätilanteesta
ja malmipotentiaalista sekä hahmottaa malmigeologisen
tiedon perusteella tulevaisuudessa mahdollisesti Kanta-Hämeen alueelle perustettavien
kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeen tuottamaa tietoa
voivat hyödyntää kaivosyritykset, niiden alihankkijoina toimivat pk-yritykset,
Kanta-Hämeen aluesuunnittelijat, kuntien virkamiehet ja kunnanvaltuustot sekä
paikalliset asukkaat.
Hankkeen päärahoittajana (80 %) oli Uudenmaan liiton koordinoimana vuoden
2015 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta ovat lisäksi tukeneet
rahallisesti Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja Tammela Minerals Oy sekä
Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti omarahoitusosuuksillaan.
Tutkimus koostuu kahdesta osasta: 1) Hämeen vyöhykkeen malmigeologia ja
2) mahdollisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset Kanta-Hämeessä. GTK
vastasi Hämeen vyöhykkeen ja Kanta-Hämeen alueen malmigeologian kuvauksesta,
malmimalleista ja kaivosmallien geologisesta osasta. Hämeen vyöhykkeen
malmigeologinen malli pohjautuu GTK:n vuosina 2003−2016 tekemään laajaan
Hämeen vyöhykkeen malmipotentiaalin kartoitukseen ja alueen geologisen tiedon
päivitykseen.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä oli arvioida Kanta-Hämeen
kolmen potentiaalisen kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti
työllisyyteen ja alueelliseen BKT:hen. Vaikuttavuuslaskelmat toteutettiin yleisen
tasapainon RegFinDyn-aluemallilla. Vaikuttavuuslaskelmat tuottivat stabiileja
arvioita, mutta tuloksia tulkittaessa on syytä muistaa, että ne ovat tiettyihin lähtökohtaoletuksiin
perustuvia arvioita. Mikäli käytetyt oletukset pitävät paikkansa,
laskentatulokset ennakoivat, että kulta-, litium- ja kuparikaivos toisivat toteutuessaan
positiivisia vaikutuksia Kanta-Hämeen työllisyyteen ja aluetalouteen.
Tässä tapauksessa kaivostoiminnan aloittaminen Kanta-Hämeessä on aluetaloudellisin
perustein suotavaa.
Geologisen historian ansiosta Hämeen vyöhykkeen malmigeologia on monipuolinen.
Vyöhykkeeltä tunnetaan lukuisia kulta-, perusmetalli- (Zn, Cu, Ni),
rauta-titaani- (Fe-Ti) ja litiumesiintymiä. Hämeen vyöhykkeellä on toiminnassa
kaksi kaivosta, Jokisivun kultakaivos, ja Vampulan alueen kalkkikivikaivokset
Huittisten kaupungissa. On oletettavaa, että lähitulevaisuudessa, 10−20 vuoden
kuluessa myös Kanta-Hämeen alueella avataan uusia kaivoksia. Potentiaalisimpia
ovat kulta-, litium- ja kupari-kultakaivokset. Tässä tutkimuksessa on arvioitu
mahdollisen kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia erikseen keskikokoiselle
kulta-, litium ja kuparikaivokselle.
Hämeen vyöhykkeen mahdollisiksi kokonaiskultavarannoiksi on arvioitu 170
tonnia kultaa, josta noin 70 tonnia olisi Jokisivun tyyppisissä orogeenisissa kultaesiintymissä
ja 100 tonnia porfyyrityypin esiintymissä. Hämeen vyöhykkeen
tunnetut kultavarannot, noin 11 t kultaa, ovat orogeenisissa esiintymissä, joten
löytämättä olisi vielä noin 59 tonnia (yli 80 %) mahdollisista orogeenisen malmityypin
kultavarannoista. Hämeen vyöhykkeen orogeenisen kultamalmityypin
arvioitujen kokonaisvarantojen (70 t) arvo nykykurssilla (38 €/g Au) olisi noin 2,66
miljardia euroa. Kanta-Hämeen mahdollisen uuden kultakaivoksen aluetaloudellisten
vaikutusten arviointi on tehty kokoluokaltaan Jokisivun kultakaivosta
vastaavalle kaivokselle, käyttäen investointi- ja tuotantomallina Ilomantsin Pampalon
kultakaivosta. Keskimääräisenä vuosittain tuotettavana kullan määränä
laskelmissa on käytetty arviota 710 kg kultaa/vuosi kymmenen vuoden ajan, josta
laskettuna kokonaistuotanto olisi yhteensä 7 100 kg kultaa. Tuotettavan kullan
arvo olisi nykykursseilla laskettuna noin 270 M€. Kanta-Hämeeseen mahdollisesti
perustettavan kultakaivoksen perustamisvaiheen investoinniksi on arvioitu
21 M€. Kaivoksen vaikutukset Kanta-Hämeen aluetalouteen on arvioitu olevan
noin 125 miljoonaa euroa. Kultakaivoksen työllisyysvaikutus kymmenen vuoden
aikana olisi Kanta-Hämeessä noin 220 henkilötyövuotta. Koko Suomen
5
tasolla tämän kokoluokan kultakaivoksen työllisyysvaikutus olisi noin
320 henkilötyövuotta.
Kanta-Hämeen Someron-Tammelan litiumesiintymistä mahdollisesti
kehitettävän litiumkaivoksen mallina on käytetty Kaustisen
litiumkaivoshanketta. Kaustisen kaivoshankkeessa on arvioitu
investointi ja käyttövaiheen tietoja 16 vuoden tarkastelujaksolle
(Pre-Feasibility study, 2018−2033). Keskimääräinen litium–
kaivoksen vuosituotanto olisi mallin mukaisesti noin 6 000 kg litiumkarbonaattia,
jonka myynnin arvoksi on arvioitu hieman yli 40 miljoonaa euroa
vuodessa. Kanta-Hämeeseen mahdollisesti perustettavan litiumkaivoksen
perustamisvaiheen investoinneiksi on arvioitu 155 M€. Kaivoksen
vaikutukset Kanta-Hämeen aluetalouteen on arvioitu olevan noin 245
miljoonaa euroa. Kaivoksen työllisyys vaikutus 16 vuoden aikana olisi
Kanta-Hämeessä noin 390 henkilötyövuotta ja koko Suomen tasolla
noin 630 henkilötyövuotta.
Kanta-Hämeen alueelta tunnetuille kupariesiintymille ei löydetty
vastaavaa kaivosmallia, josta olisi ollut saatavilla kattavat investointi-
ja tuotantotiedot. Tämän vuoksi investointimallina käytettiin
louhintamäärältään samaa kokoluokkaa olevaa Raahen Laivan kultakaivosta.
Kaivosmallin malmimääränä käytettiin arviota 40 Mt, joka
on Kanta-Hämeen tyyppisten porfyyrikuparimalmien mediaanikoko
maailmanlaajuisesti. Kahden miljoonan tonnin vuosilouhinnalla kaivostoiminnan
kesto olisi 20 vuotta. Malmi sisältää kuparin lisäksi kultaa,
hopeaa ja molybdeeniä. Kuparin määräksi laskettuna kaivoksen vuosituotanto
olisi noin 4 000 tonnia kuparia ja kokonaistuotannon arvo noin
450 M€. Kanta-Hämeeseen mahdollisesti perustettavan kuparikaivoksen
perustamisvaiheen investoinniksi on arvioitu 130 M€. Kaivoksen
vaikutukset Kanta-Hämeen aluetalouteen on arvioitu olevan noin
230 M€ ja työllisyysvaikutus Kanta-Hämeessä 345 henkilötyövuotta ja
koko Suomessa lähes 600 henkilötyövuotta.