Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71426

Hankkeen nimi: Simulaattoreilla tehoa oppimiseen maarakennusalalla

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen kuntayht.

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0214765-5

Jakeluosoite: Asevelikatu 4

Puhelinnumero: 0400 827 251

Postinumero: 74101

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.ysao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TOIVANEN LEENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.toivanen(at)ysao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400792830

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Simulaattoreilla tehoa oppimiseen maarakennusalalla –hankkeessa hankitaan ja varustetaan yksi liikuteltava ja yksi kiinteä simulaattorioppimisympäristö. Oppimisympäristöihin sijoitetaan tela-alustainen- sekä pyöräalustainen kaivinkone, pyöräkuormaaja, dumpperi, kappaletavaranosturi, kiviauto sekä traktori. Simulaatio-oppimisympäristöt varustetaan myös 2D- ja 3D- koneohjausjärjestelmillä. Simulaatio-oppimisympäristö tukee erityisesti vähähiilisyyttä ja tuo myös kustannustehokkuutta verrattuna oikeiden koneiden käyttökustannuksiin. Simulaatioympäristö vähentää maarakennusalan koulutukseen liittyviä konetyötunteja- ja -päästöjä, vähentää polttoainemenekkiä sekä erilaisia koneleasing-maksuja.

Maarakennusalan pk-yritykset saavat tarvitsemaansa nykyistä teknologiaa ja monipuolisempaa osaamista hallitsevaa työvoimaa. Maarakennusala tarvitsee lisää osaajia alalle mm. runsaasta eläköitymisestä johtuen ja sitä kautta tulevien yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten onnistumisiksi. Pohjois-Savon maarakennusalan yritykset voivat testata maakunnan alueella uusinta 3D-mittaus- ja koneohjausteknologiaa ja arvioida sen hyötyjä omassa toiminnassaan ja sitä kautta kehittää liiketoimintaansa edelleen.

Myös maarakennusalan koulutus uudistuu: koulutusaika lyhenee ja tehostuu sekä koulutuksen henkilökohtaistaminen paranee. Simulaattorit mahdollistavat opiskelijoiden harjoittelun ulkoisista olosuhteista riippumatta ja itsenäisesti. Simulaatio-oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää niin perus-, ammatti kuin erikoisammattitutkinnoissa sekä yritysten täydennyskoulutuksissa. Hanke tukee opettajien digiosaamista simulaatiopedagogisten taitojen kehittymisen kautta. Tämä on tulevaisuudessa merkittävä opetusmuoto sekä lisää alan kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa. Toteutettava oppimisympäristö nostaa maarakennusalan imagoa alan yrittäjien keskuudessa tehokkuudellaan sekä monipuolisilla oppimismahdollisuuksillaan. Tarjoamalla koneohjauskoulutusta ja testausympäristöä pystytään todentamaan yrityksille koneohjauksen hyödyt sekä mahdollisuudet kehittää liiketoimintaa esimerkiksi mukaan pääsyllä suuriin urakkatyömaihin.

Hankkeen toimesta järjestetään käyttäjäkoulutukset oppimisympäristöihin opettajille ja esitellään oppimisympäristöjen mahdollisuuksia alan yrittäjille. Lisäksi hankkeen toteuttaminen monipuolistaa yhteistyötä alan yritysten sekä oppilaitoksen välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maarakennusalan yrittäjät, Ylä-Savon ammattiopiston opettajat sekä -opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä on koko itäsuomalainen elinkeinoelämä sekä yhteistyöoppilaitoksien opettajat ja opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 926

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 212 030

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 358 160

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 353 334

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Kaavi, Tuusniemi, Vesanto, Suonenjoki, Rautalampi, Lapinlahti, Keitele, Tervo, Rautavaara, Kuopio, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Asevelikatu 4

Postinumero: 74101

Postitoimipaikka: Iisalmi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maanrakennusalan pk-yritykset ovat perinteisesti olleet vahvasti miesvaltaisia, mutta yrittäjänvaihdosten myötä myös naisia on tulossa alalle. Miesten työttömyys Pohjois-Savon alueella on suurempaa kuin naisten, joten miesvaltaisen alan pk-yritysten kilpailukyvyn paranemisen voidaan olettaa edistävän myös miesten työllistymistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tuomat mahdollisuudet kehittää osaamista sopivat molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimenpiteet sopivat molemmille sukupuolille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 9
Simulaattoripohjainen oppimisympäristö lisää oleellisesti luonnonvarojen säästämistä päästöjen, polttoaineiden, melun sekä luonnonvarojen kannalta. Laadukkaan ja osaavan maarakennustyön hallinta säästää ja kohdentaa luonnonvarojen käyttöä oikein. Esimerkiksi maarakennusalan koulutuksissa käytetään pitkälti samoja kaivuualueita, mutta simulaatioympäristöä hyödyntämällä voidaan säästää maaperää sekä kasvillisuutta. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa sekä mm. moniosaajuuden kehittämisessä korostuu ekologisuus esim. järkevinä konekäyttötunteina.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 9
Simulaatioympäristö vähentää perinteiseen koneopetustuntiin verrattuna ilmastonmuutokseen kohdistuvia tekijöitä merkittävästi (päästöt, fossiilia sisältävät polttoaineet, turhat konetyötunnit). Simulaatiokoulutuksessa voidaan myös keskittyä paremmin ympäristöä huomioiviin kohtiin ja näin vaikuttaa työntekijöiden osaamiseen oikealla työmaalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Oikein suunnitelluilla ja kohdistetuilla maarakennustöillä pystytään huomioimaan luonnon monimuotoisuus sekä kasvillisuus rakennusurakoissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Tietoisuus lisääntyy ks. asioista simulaattoriympäristössä kun asioihin voidaan keskittyä tehokkaammin ilman työturvallisuusriskejä. Rakennushankkeiden laadukkaampi toteuttaminen vähentää maakamaraan kohdistuvaa ympäristövaikutuksia. Pinta- ja pohjavesien kuormittaminen ja pilaantumisriski vähenee hyvin toteutetuissa maarakennuskohteissa. Simulaatio-opetuksessa näihin voidaan perehtyä tarkemmin turvallisessa ja saastuttamattomassa työympäristössä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 5
Natura 2000-ohjelman alueilla ei tehdä kaivannastöitä. Jos kuitenkin syystä tai toisesta alueilla tehdään konetyötä, simulaattorityön kautta voidaan myös simuloida työtapoja joilla pyritään minimoimaan koneen jättämät jäljet.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Entistä laadukkaammalla suunnittelulla voidaan säästää maarakennuksen maaperämateriaaleja ja myös jätteen syntymistä. Näitä asioita voidaan opiskella keskittyneemmin simulaatio-oppimisympäristössä ilman työturvallisuusriskejä opiskeluhetkellä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Opetus- ja yritystoiminnoissa voidaan löytää uusia ratkaisuja maarakennusalalla uusiutuvien energianlähteiden käyttöön simulaatio-oppimisympäristöä hyödyntäen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Osaamisen kehittämisen kautta tuetaan pk-yritysten kilpailukykyä ja siten elinkeinorakenteen kestävää kehitystä ympäristöystävällisyys huomioiden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 6
Innovaatioiden ja verkostotyön kautta voidaan löytää uusia palvelutuotteita maarakennusalalla, vähähiilisyys huomioiden.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Simulaatioympäristökoulutuksessa voidaan arvioida myös logistiikkaa koneiden oikea-aikaisen siirtämisen kannalta sekä koneiden määrän todellisella tarpeella työmaalla, jolloin kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Myös koulutuskäytössä simulaatioympäristö vähentää merkittävästi oikeiden koneiden siirtämistä ja konetyötunteja. Tällä on merkittävä ympäristöä säästätä vaikkutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Simulaatio-oppimisympäristö edistää hyvinvointia ja erityisesti työturvallisuutta niin opiskelijan kuin opettajan kannalta. Työturvallisuus on kaikkien kuormittavin tekijä hyvinvoinnissa niin opiskelijalle kuin opettajallekin. Simulaatioympäristö vähentää kuljetusliikennettä kuin myös meluhaittoja, joka osaltaan edistää ympäristön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 7
Turvallinen koulutusympäristö lisää osaltaan naisten hakeutumista alalle vaativien työtehtävien pariin esim. 3D-koneohjauksessa. Vastaavasti miesvaltaisen alan miehillä on mahdollisuus kouluttautua esim. kilpailukykyä edistävästi 3D-koneohjauksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 2 4
Entistä paremmalla sekä tarkemmalla (3D) osaamisella erityisosaamista vaativilla mm. maisemien ja rakennuskannan säilyttämistyömailla kehittyy simulaatio-oppimisympäristökoulutuksessa.
Ympäristöosaaminen 9 10
Ympäristöosaaminen infra-alalla tulee korostumaan entistä enemmän kestävän kehityksen ja luonnonvarojen käytön minimointiin mm. uusien jäte- ja ympäristölakien velvoittamana. Näihin asioihin simulaatio-oppimisympäristössä voidaan keskittyä ilman työturvallisuuden riskejä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Simulaattoreilla tehoa oppimiseen maarakennusalalla –hankkeessa hankittiin Ylä-Savon ammattiopisto maanrakennusalan tarpeiden mukaan neljä simulaattorioppimisympäristöä. Simulaattorit on sijoitettu Ylä-Savon ammattiopiston maanrakennusalan oppimisyksiköihin Siilinjärven Toivalaan sekä Iisalmen Peltosalmelle.

Simulaattoreissa ovat tela-alustainen-, pyöräalustainenkaivinkone, pyöräkuormaaja, traktoridumpperi, vastapainotrukki, kuorma-auto ja yhdistelmäajoneuvo. Peltosalmen oppimisyksikön simulaattoreissa on myös traktori-ohjelmisto, jota hyödyntää myös luonnonvara-ala. Simulaattoreihin hankittiin 2D- ja 3D- koneohjausjärjestelmät, jonka hallintaa työelämä vaatii alalle tulevilta maanrakennusalan ammattilaisilta.

Hankkeen toimena on järjestetty opettajille käyttökoulutusta niin simulaattoreiden kuin 2D- ja 3D-koneohjausjärjestelmän käyttöön. Samalla on tehty ohjeistusta simulaattoriopetuksen integroinnista opetustyöhön. Ohjeistuksessa on käyty läpi maanrakennusalan tutkintoperusteiset osaamisvaateet ja simulaattoriohjelmien harjoitteet, sekä sovitettu nämä yhteen.

Ylä-Savon ammattiopiston opettajat ovat ottaneet simulaattorit ja niiden harjoitteet aktiivisesti käyttöön. Käyttökokemukset opetuksessa ja opiskelijoiden palautteet oppimisesta ovat erittäin positiivisia. Simulaattoriopetus on lisännyt opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia. Simulaattorin raportointijärjestelmän kautta opettaja voi ohjata opiskelijaa entistä tarkemmin tehokkaampiin ja vähemmän energia- sekä aikaa kuluttaviin työvaiheisiin. Opettajat ovat kokeneet työturvallisuuden kasvaneen huomattavasti varsinkin alkuopetuksessa. Myös konetuntien vähentyminen ja taloudellisuuden kohdentuminen paremmin on tuonut opetustyöhön tehokkuutta. Yhteisajotuntien määrä on kasvanut opiskelijoilla ja nämä yhdessä parantavat merkittävästi maanrakennusalan vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta. Simulaattorien laajojen harjoitteiden kautta niitä voidaan hyödyntää niin perus-, ammatti kuin erikoisammattitutkinnoissa sekä yritysten täydennyskoulutuksissa.

Myös virtuaalilasien tuleminen simulaattoreihin laajentaa käyttökohteita sekä tuo oppimiseen harjoitteiden kautta yhä haastavampia tehtäviä. Simulaattoreita on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa ja ne koetaan asiakkaiden keskuudessa mielenkiintoisina sekä houkuttelevina, joka osaltaan lisää maanrakennusalan imagoa houkuttelevana työkenttänä. 2D- ja 3D-koneohjausjärjestelmät ovatkin saaneet erittäin positiivista palautetta maanrakennusalan työvoiman osaamisen kehittämisestä maanrakennusalan Infra ry:ltä sekä Koneyrittäjien liiton edustajilta.