|
|
|
Hankekoodi: A71431
Hankkeen nimi: Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.10.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Kehitysyhtiö Savogrow Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2660204-2
Jakeluosoite: Jalkalantie 6
Puhelinnumero: 020 746 4600
Postinumero: 77600
Postitoimipaikka: Suonenjoki
WWW-osoite: http://www.savogrow.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JAAKKOLA MINNA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Viestintäpäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.jaakkola(at)savogrow.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 020 746 4646
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen tavoitteena on edistää sähköisten palveluiden kehitystä ja käyttöönottoa maaseudulla.
Palveluiden kehitystä ja käyttöönottoa tuetaan tarvekartoituksin, pilotoimalla, käyttöönottoneuvonnalla sekä tiedotus- ja markkinointityöllä. Sähköisten palvelujen edistämisellä halutaan vaikuttaa myös tietoliikenneyhteyksien kehittymiseen maaseudulla. Laajakaista kaikille –hankkeen tuen rinnalle etsitään vaihtoehtoisia tapoja ja rahoitusmalleja toteuttaa hankkeen aikana rakentamatta jääneet verkon osat. Erityistä huomiota kaipaavat myös kuntien keskustaajamat; niiden rakentamista ei ole julkisesti tuettu, mutta niissä kuitenkin asuu ja yrittää valtaosa maaseutukuntien aktiiviväestöstä.
Hankkeen tuloksina Pohjois-Savoon saadaan käyttökelpoista, kansainvälistä tietoa siitä, millaisia sähköisiä palveluja on jo käytössä, rohkaistutaan ottamaan ja räätälöimään käyttöön uusia palvelutuotantomalleja, tehostetaan palvelutarjontaa, tarjotaan saavutettavampia palveluja ja tuetaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä maaseudulle. Yhä useampi maaseudun asukas osaa ja haluaa hankkeen myötä käyttää tarjolla olevia ja kehitettäviä, asiakaslähtöisiä palveluita haluamanaan aikana haluamastaan paikasta. Uudenlaista kyvykkyyttä maaseudulle rakentavat palvelut tukevat kestävää kehitystä, vähähiilisyyttä ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä pitkien etäisyyksien ja harvaan asutulla maaseudulla.
Hankkeen kohderyhmänä ovat maakuntien haja-asutusalueiden asukkaat, yritykset, kunnat, julkishallinnon edustajat ja sähköisten palvelujen kehittäjät sekä tietoliikenneyhteyksiä rakentavat tahot. Hankkeen sidosryhmiä ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Viestintävirasto, maakuntien aluekehitysviranomaiset ja maaseutukehittäjät sekä tietoliikenneverkkoihin ja sähköisiin palveluihin liittyvät hankkeet.
Hankkeen kohderyhmänä ovat maakuntien haja-asutusalueiden asukkaat, yritykset, kunnat, julkishallinnon edustajat ja sähköisten palvelujen kehittäjät sekä tietoliikenneyhteyksiä rakentavat tahot.
Hankkeen sidosryhmiä ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Viestintävirasto, maakuntien aluekehitysviranomaiset ja maaseutukehittäjät sekä tietoliikenneverkkoihin ja sähköisiin palveluihin liittyvät hankkeet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 415 580
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 394 180
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 519 599
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 843
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Tervo, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Sähköiset palvelut edistävät liikkumisen vähentymistä asioiden hoitamiseksi: liikkumisen väheneminen vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttöön sekä vähentää tarvetta mm. toimistotilojen rakentamiseen ja ylläpitoon, kun palveluita voidaan sekä käyttää että tarjota aika- ja paikkariippumattomasti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. Hankkeen toimenpiteet eivät liity ilmastonmuutoksen jo aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Sähköisillä palveluilla edistetään vähähiilisiä, energiatehokkaita ratkaisuja, kun asiointia voidaan fyysisen liikkumisen sijasta ohjata yhä enemmän verkkoasiointiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Sähköistä liiketoimintaosaamista vahvistamalla halutaan parantaa nykyisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia globaalisti ja ekologisesti sekä mahdollistaa uusien, paikkariippumattomien yritysten sijoittumisen maaseudulle tarjoamalla toimivat välineet sähköisten kanavien käyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on kehittää palveluja ja toimintatapoja, jotka ovat käytettävissä tietoliikenneyhteyden kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Sähköisten palvelujen lisääntyminen vähentää tarvetta liikkua saadakseen palveluja tai pystyäkseen tarjoamaan palveluja. Sähköisyys myös mahdollistaa helpommin laaja-alaisten tai jopa globaalien palvelujen / tuotteiden lanseeraamisen ja toimittamisen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Sähköistämällä palveluja voidaan mm. kulttuuri- ja terveyspalveluista saada yhä saavutettavampia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu -hankkeen tavoitteena on vaikuttaa varsinkin niiden haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten elämää, joiden näkökulmasta taajamista tarjottavat palvelut ja hyvät tietoliikenneyhteydet ovat tähän asti olleet kaikkein heikoimmin saatavilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Sähköisten palvelujen etujen esittelyssä otetaan huomioon ympäristöseikat ja lisätään kuntalaisten ja palvelujen tarjoajien ympäristötietoisuutta palvelutuotannon ja käyttämisen tavoista ja vaihtoehdoista. | ||
Hankkeella oli kolme toimintalinjaa: 1) Pilotit ja nopeat kokeilut, 2) Neuvonnat sekä 3) Maaseudun tietoliikenneyhteyksien edistäminen.
Hankesuunnitelmissa oli, että hanke toteuttaisi 1-3 kuntien yhteistä pilottia. Hanke toteutti toiminta-aikanaan kymmenen kuntapilottia, joissa parhaimmillaan oli kahdeksan kuntaa yhtäaikaisesti mukana. Lisäksi hanke toteutti 5 yritys/organisaatiopilottia. Useasta pilotista jäi kuntiin vakinaisia toimintamalleja: ei välttämättä täysin pilotoidun kaltaisia tai pilotin välineillä, mutta pilotista saadun kokemuksen kautta räätälöitiin eteenpäin mallia, jota haluttiin kuntaan vakiinnuttaa. Kuntien omaksi toiminnaksi jäi mm. kuntarajat ylittävä virtuaalinen asiakaspalvelu Nilakan kirjastoissa, eRaati-kysely-ja keskustelutyökalu seitsemään kuntaorganisaatioon, digitaaliset luonto-oppaat kolmeen kuntaan sekä erilaiset videovälitteiset sisällöntuotannot mm. kansalaisopistoille ja palvelukeskuksille.
Hanke toteutti yli 220 neuvontapäivää. Neuvonnoissa tarjottiin sekä neuvontateemoja ryhmille että henkilökohtaista ohjausta digikahviloissa. Digikahvilan toimintamalli vakiintui vakinaiseksi toiminnaksi Nilakan sekä Vieremän kuntiin. Neuvonnasta vastaa jatkossa kirjastot ja kansalaisopistot. Lisäksi hankkeella pystyttiin tukemaan ja vahvistamaan vertaisohjaajamalleja useissa kunnissa. Hankkeen järjestämissä benchmarkausmatkoilla kotimaassa ja ulkomailla (Tanska, Ruotsi ja Viro) saatiin paljon tietoa digikehityksen vaiheista: samalla saatiin vahvistettua Savon kuntien verkostoitumista ja yhteispalvelukehitystä.
Hankkeen kolmas toimintalinja, maaseudun tietoliikenneyhteyksien tukeminen, oli vaikuttavuudeltaan heikoin. Nopea laajakaista -hanke ei edennyt Savossa toivotulla tavalla hankkeen aikana.