|
|
|
Hankekoodi: A71789
Hankkeen nimi: Salo - connecting things | Salon osaamiskeskittymä 2016 - 2018
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Yrityssalo Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2237179-3
Jakeluosoite: Joensuunkatu 7
Puhelinnumero: 02-778 73
Postinumero: 24100
Postitoimipaikka: Salo
WWW-osoite: http://www.yrityssalo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PIRVOLA MAIJA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.pirvola(at)yrityssalo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5157637
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Salon osaamiskeskittymä -idea perustuu syksyn 2015 aikana tehtyyn tiiviiseen alueelliseen ja kansalliseen yhteistyöhön Salon rakennemuutoksen hoitamiseksi. Kun Microsoft Mobile päätti Salon tuotekehitysyksikön lakkauttamisesta kokonaan, käynnistettiin Salossa ja Varsinais-Suomessa toimenpiteitä uusien yritysten ja työpaikkojen houkuttelemiseksi ja synnyttämiseksi Saloon. Syntyi visio Salon teollisen internetin osaamiskeskittymästä, joka kokoaisi osaajat ja yritykset, investorit ja innovaattorit, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset yhteistyöhön varmistamaan Suomen menestys teollista internetiä hyödyntävässä liiketoiminnassa.
Hankkeen tavoitteena on koota Saloon teollisen internetin osaamiskeskittymä, joka toiminnallaan varmistaa Suomen edelläkävijyyden teollisen internetin hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Alueellisesti tavoitteena on vahvistaa yritysten digitaalisen liiketoiminnan osaamista ja korkeakoulujen mahdollisuuksia vastata yritysten osaamistarpeisiin.
Hankkeella haetaan ratkaisumalleja siihen, kuinka tarjolla oleva osaaminen siirtyy uudeksi liiketoiminnaksi uusiin perustettaviin yrityksiin, jalkautuu yrityksiin digiloikan voimaksi, uudistuu osana tutkimusta ja koulutusta sekä houkuttelee alueelle kansainvälisiä kumppaneita.
Hankkeen tuloksena muodostuu kansainvälisesti mielenkiintoinen teollisen internetin osaamiskeskittymä. Innovaatioalustana toimivalle keskittymälle on luotu verkostomainen toimintamalli, joka hyödyntää tiiviisti jo olemassa olevia palveluita ja kehitysalustoja sekä soveltaa käynnissä olevien hankkeiden tuloksia. Osaamiskeskittymän toimintamallien pilotointiin osallistuneet yritykset ovat saaneet valmiuksia ja löytäneet kumppaneita digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen. ICT-osaajat ovat löytäneet uuden kärjen osaamiselleen ja työllistyneet tai perustaneet yrityksen, joka hyödyntää ja laajentaa osaamiskeskittymän toimintaa. Osaamiskeskittymällä on kansainvälisiä kumppaneita, joiden osaaminen täydentää ja haastaa suomalaista digi-osaamista maailman parhaaksi.
Lyhyellä tähtäimellä osaamiskeskittymä kokoaa alueellisia toimijoita ja suoraan olemassa olevasta osaamisesta kiinnostuneita yrityksiä. Pitkällä tähtäimellä osaamiskeskittymästä muodostuu kansainvälisesti näkyvä teollisen internetin tutkimuksen ja innovaatioiden alusta, joka houkuttelee vierailevia tutkijoita ja yhä monipuolisemmin vierailevia ja sijoittuvia yrityksiä ja investoreita.
Salon teollisen internetin osaamiskeskittymän rakentuminen kestää vuosia. Tavoitteena on kansainvälisesti verkottunut ja kasvava keskus, joka mahdollistaa huippuosaamisen kehittymisen, kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja tuotannon sekä uuden IOT-liiketoiminnan (Internet-of-Things) syntymisen. Tällä hankkeella päästään hyvään alkuun työssä keskittymän toimintamallin, verkostoitumisen ja näkyvyyden hyväksi sekä alueellisen yhteistyön pilotoinnissa.
Hanketta on valmisteltu yhdessä Salon kaupungin, Yrityssalo Oy:n, Turku Science Park Oy:n ja Turun yliopiston kanssa. Osaajien perustama Smartsalo ry on tärkeä hankkeen valmistelukumppani.
- yritykset, jotka kehittävät tai joiden pitäisi kehittää teolliseen internetiin perustuvaa liiketoimintaa
- tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka tutkivat ja kehittävät teollisen internetiä tai digitalisaatiota
- työttömät ICT-osaajat ja opiskelijat, joiden osaamista korkeakoulut lisäävät ja yritykset hyödyntävät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 361 603
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 349 920
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 516 576
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 499 885
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Turun
Kunnat: Sauvo, Paimio, Rusko, Masku, Nousiainen, Salo, Turku, Mynämäki, Naantali, Lieto, Somero, Raisio, Kaarina
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Osaamiskeskittymä ja siihen liittyvä uusi osaaminen, monipuolinen yritystoiminta ja uudet työpaikat parantavat alueen elinkeinorakenteen resilienssiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 5 |
| Teollisen internetin ja digitalisaation ratkaisut kehittävät palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Hankkeella voidaan törmäyttää alan yrityksiä ja osaajia, mutta pääsääntöisesti hyöty on välillistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 5 |
| Teollisen internetin ja digitalisaation ratkaisut kehittävät älyliikenteen mahdollisuuksia. Hankkeella voidaan törmäyttää alan yrityksiä ja osaajia, mutta pääsääntöisesti hyöty on välillistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 7 |
| Osaamiskeskittymä tulee tarjoamaan suoraan, mutta erityisesti välillisesti uusia työpaikkoja Salossa, jossa on korkea työttömyys. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Salon osaamiskeskittymä –idea perustuu syksyn 2015 aikana tehtyyn tiiviiseen alueelliseen ja kansalliseen yhteistyöhön Salon rakennemuutoksen hoitamiseksi. Kun Microsoft Mobile päätti Salon tuotekehitysyksikön lakkauttamisesta kokonaan, käynnistettiin Salossa ja Varsinais-Suomessa toimenpiteitä uusien yritysten ja työpaikkojen houkuttelemiseksi ja synnyttämiseksi Saloon. Syntyi visio Salon teollisen internetin osaamiskeskittymästä, joka kokoaisi osaajat ja yritykset, investorit ja innovaattorit, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset yhteistyöhön varmistamaan Suomen menestys teollista internetiä hyödyntävässä liiketoiminnassa.
Hanke on lähtökohtaisesti mahdollistanut osaamiskeskittymän kehittymisen Salon alueelle ja tiivistänyt yhteistyötä hankkeen toiminnassa mukana olevien tahojen välillä. Hanke on edistänyt uusien yritysten ja startupien toimintamahdollisuuksia vahvistamalla alueen elinvoimaisuutta, uskoa talouden kehittymiseen, mahdollistamalla verkostoitumista.
Hankkeella on kehitetty Saloon osaamiskeskittymä, joka varmistaa Suomen edelläkävijyyden teollisen internetin hyödyntäjänä ja kehittäjänä eri toimialoilla. Alueellisesti on toteutettu ja testattu palveluita, jotka vahvistavat alueellista ja alueen rajojen ylittävää digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä. Hankkeessa on kehitetty yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja luotu kanavia korkeakoulujen kanssa tehtävään tutkimustoimintaan ja opiskelijayhteistyöhön.
Hanke on mahdollistanut Salon teollisen internetin osaamiskeskittymän rakentamista ja sen kehittämistä sekä palvelu- ja ratkaisumallien pilotointia. Salo IoT Campus on kerännyt jo nyt paljon huomiota niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Huhtikuun alusta 2017 aloittaneella Salo IoT Campuksella toimii syksyllä 2018 noin 70 yritystä, joissa työskentelee noin 600 työntekijää. Lisäksi Turun AMK:n Salon toimipiste on muuttanut Salo IoT Campukselle tammikuussa 2018, jossa opiskelee noin 800 opiskelijalla.
Hankkeen yhteydessä on kuvattu palvelumalleja. Palvelupolut ja tuotteistus rakennettiin asiakaskohderyhmien kautta. Näin määritettiin eri asiakasryhmien tarpeita ja palveluja. Erilaisten kohderyhmien tarpeita vahvistaa digiosaamista ja uusimman tiedon jakamista tukevat erilaiset palvelutuotteet ja toimintatavat. Tuotteistaminen innovaatioprosessin mukaan luo perustan kokonaisuudelle, jotta eri palvelut voivat tukea uusia bisnesmalleja, tuotekehitystä ja uusia työtapoja.
Kaikkien tuotteiden yksityiskohtainen palveluprosessi on avattu projektin materiaaleissa. Onnistumisiin voidaan lukea uusien tuotteiden löytäminen, jotka mahdollistavat vielä laajemman palvelupaketin. Kaikkia mallinnettuja palveluja ei pysytty kokeilemaan hankkeen aikana, uusia palveluja on suunniteltu toteuttavaksi syksyllä 2018 ja vuoden 2019 aikana.
Projektissa tehty työ palveluiden kuvaamiseksi helpottaa eri toimijoita. Tuloksena on selkeä palvelutuotekartta, josta eri toimijat voivat tuotteistaa omia tuotteitaan tai rakentaa niitä yhdessä. Toisaalta tuotteistaminen on tuonut esille palveluja, jotka tällä hetkellä ei ole vielä näkyvissä
Asiakaspolun kautta on luotu räätälöityjä ja kohdennettuja palvelumalleja, jotka tukevat eri innovaatioprosessin vaiheita. Palvelumallit ovat rakennettu neljään eri palvelukokonaisuuteen. Tätä mallia on kehitetty tutustumalla muun muassa Tampereen Y-kampuksen, Aalto-yliopiston Design Factory, Västeråsin kaupungin Expectrum sekä Harvard Innovation Labs:n toimintamalleja.
Korkeakoulujen kanssa on yhdessä kehitetty ja testattu erilaisia yhteistyömalleja yritysten toimeksiantojen avulla. Projektissa mukana olleet Turun yliopiston laitokset ovat olleet mukana järjestämässä tilaisuuksia, joissa on esitetty uusien teknologioiden ja toimintamallien mahdollisuuksia. Muina tärkeinä kumppanina ovat toimineet Turun ammattikorkeakoulu sekä Korkeakoulukumppani, joka edustaa Turun kaikkia korkeakouluja sekä Turku Future Technology –verkosto (TFT).
Hanketoimijoiden välinen yhteistyö on ollut saumatonta ja hankkeessa mukana olevien toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja toimijat ovat tottuneet tekemään entistä laajemmin yhteistyötä keskenään. Yhteistyötä on kehitetty ja uusia yhteistyömahdollisuuksia on selvitetty niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Yhteistyötä seudun toimijoiden kanssa on kehitetty eri tapahtumissa. Alueelle on syntynyt uusia verkostoja ja tapoja toimia. Niin kansallisia kuin kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia on selvitetty. Kotimaassa yhteistyömahdollisuuksista on selvitetty muun muassa Vaasan, Tampereen ja Aalto yliopistojen kanssa. Kansanvälistä korkeakouluyhteistyötä on kartoitettu pohjoismaissa ja Euroopan osalta vierailujen kautta esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan.
Hankkeen verkostomainen yhteistyö mahdollisti eri kanavien käytön viestinnässä. Näkyvyys eri toimijoiden markkinoinnissa on tukenut koko Salon alueen positiivista kehitystä. Näkyvyyttä osaamiskeskittymälle on saatu erityisesti tapahtumien ja toiminnan kautta. Näkyvyyttä osaamiskeskittymälle on haettu lisäksi yhteistyömalleilla sekä seudullisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti.
Digitaalisen liiketoiminnan vahvistaminen koostui kolmesta eri osa-alueessa, tarvekartoitusta digitaalisen kehittämistarpeisiin yrityksissä, digiosaamisen vahvistamiseen ja uusimman tiedon jakamiseen sekä digiosaamisen siirtämiseen ja käyttöönottomallien pilotointiin yrityksissä.
Digiosaamiskartoituksessa sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn vastanneista perusteellisempaan haastatteluun valittiin 24 yritystä. Nämä yritykset tavattiin henkilökohtaisesti ja heidän kanssaan käytiin tarkemmin yrityksen digiosaamisen kehittämistarpeita.
Osaamiskartoituksen tulokset olivat valtaosin positiiviset. Osaamiskartoitus sai kiitosta siitä, että yrityksille tarjotaan mahdollisuus lähteä mukaan hankkeisiin ja että heidän tarpeitansa aidosti kuunnellaan. Palautekyselyyn vastanneista viidestätoista yrityksestä seitsemän osallistui johonkin hankkeen puitteissa järjestettyyn tapahtumaan.
Projektin aikana toteutettiin yhteistyössä noin 60 erilaista tapahtumaa. Näissä tapahtumissa kävi yhteensä käynyt arviolta 1600 henkilöä, mukaan laskettuna sekä yritysten edustajat että opiskelijat. Yhteensä tapahtumia järjestettiin kolmen tapahtuman kuukausivauhtia.. Projektin tuloksena on säännöllinen tapahtumien virta Salossa, joka kannustaa paitsi korkeakouluyhteistyöhön myös yritysten verkostoitumiseen Tapahtumia on järjestetty korkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Korkeakouluyhteistyön esiselvitysvaiheessa kävi selvästi ilmi että korkeakouluyhteistyön mallin täytyy olla yritystarvelähtöinen. Esimerkkeinä tästä voi käyttää korkeakoulu keskuksia sekä suomessa että yritys- ja tiedepuistojen sekä suuryritysten yhteyteen rakennettuja korkeakoulukeskittymiä ulkomailla. Yritysten tarvekartoitus toteutettiin kahdessa vaiheessa, ensin verkkokyselyllä ja siitä jatkaen haastatteluna toteutettuina yritystarvekartoituksina joissa oli tavoitteena löytää myös pilottiprojekteja eri korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä ymmärtää mitkä olisivat teemoja ja alueita, joissa yritystarvetta ilmenee.
Yleisenä suuntauksena selvisi, että useilla osallistuneilla yrityksistä oli korkeakouluverkostoja omalta alaltaan ja ne perustivat henkilösuhteisiin. Laajempaa, esimerkiksi liiketoiminnan tai uusien ratkaisujen kehittämiseen olevia suhteita tuli esille vain vähän. Tavallisin kiinnostuksen kohde oli opiskelijoiden työllistäminen sekä testauspalvelut - tilat ja laitteet, joita itsellä ei ollut käytettävissä. Salossa yritykset, joiden toimintaan liittyy tutkimustarvetta, poikkeuksetta tunsivat tutkimuskumppaninsa.
Tuloksena on syntynyt korkeakouluyhteistyön roadmap. Roadmapissa on kuvattu vastuujako ja suositukset kuinka nyt pilotoituja palveluita kannatta jatkaa ja kehittää. Opiskelija- ja korkeakoulujenyhteistyön vuosikello mahdollistaa palvelujen ja tapahtumien suunnittelun.