Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71873

Hankkeen nimi: Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL20

Puhelinnumero: 0294 462 111

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Koskimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laboratorioinsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.koskimaki(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 729731

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuotteen kokonaisvaltaiseen optimaalisuuteen vaikuttaa moni tekijä, joista kierrätettävyys on viime aikoina ollut merkittävästi esillä. Materiaalien kierrätettävyydestä ja niihin liittyvistä kustannuksista on olemassa selvityksiä. Kuitenkin rakenneratkaisua materiaalivalintoineen ei voida toteuttaa onnistuneesti pelkästään kierrätysetuja ja kustannuksia tarkastelemalla. Kokonaisoptimi on haettava ensin ja vasta siten saadaan käsitys eri tekijöiden keskinäisestä merkittävyydestä. Kierrätyksen merkitys on kuitenkin tiedostettu ja sillä on nyt ja jatkossa vieläkin suurempi painoarvo asiakkaiden valintakriteerinä ja oikein arvotettuna se vaikuttaa tuotteen hintaan valintoja ohjaavana mekanismina. Myös luonnon kestävyyden ja rajallisuuden kannalta asian merkitys korostuu. Olipa kyseessä kertaluontoinen investointi tai sarjatuotanto, molemmissa puhutaan merkittävistä materiaalimääristä ja niihin liittyvistä kustannuksista ja siten rakenteet ovat tärkeä kohderyhmä myös kierrätystä huomioon otettaessa.

Suunnittelu on keskeisessä roolissa koko prosessissa, koska se edustaa kokonaisvaltaista näkemystä tuotteen elinkaaresta käyttöineen ja kierrätyksineen. Suunnittelijat ja R & D -asiantuntijat tuntevat rakenteelle tulevat vaatimukset, osaavat muuttaa vaatimukset toiminnoiksi (geometriaksi ja mitoiksi) ja valita rakenteelle tarkoituksenmukaisen materiaalin valmistussunnitelmineen. Valmiin tuotteen kuljetus, asennus, käyttö, purku ja kierrätys ovat oleellisia osia kokonaiskustannusmallissa.
Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua -hankkeen tavoitteena on hakea rakenteen toimivuuden ja luonnon kestävyyden kannalta optimaalisia rakenneratkaisuja rakennemateriaalien tarkoituksenmukaisella valinnalla myös kierrätys huomioon ottaen.

Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua -hanke toteutetaan tuotekehityshankkeilla, joissa hyödynnetään yliopiston muissa projekteissa saatua osaamista pk-yritysten tyotekehitykseen. Tuloksina syntyy nykyistä energiatehokkaampia metallituotteita, joissa kierrätettävyys on otettu huomioon.

Näiden kilpailukykyisten tuotteiden avulla yritysten on mahdollisuus parantaa markkina-asemaansa maailmalla, mikä luo hyvinvointia alueelle ja kasvumahdollisuuksia yrityksille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua -hankkeen kohderyhmiä ovat:
Metallialan yrittäjät, sisältäen
- erityisesti suunnittelun, mutta myös
- valmistuksen sekä
- tuotteiden loppukäyttäjät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua -hankkeen välilliset kohderyhmät ovat eri
a) Työpaikat:
- Teolliset työpaikat luovat keskimäärin 2.5 uutta työpaikkaa kerrannaisvaikutuksillaan.
- Suunnittelijat materiaali- ja kierrätysosaamisen paremmalla hallinnalla luodaan kilpailukykyä, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja
b) Luonto:
- Luonnonvarojen käytön sekä luonnon kulumisen pienentäminen että
- Päästöjen vähentämisen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 818

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 425

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 740

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 198 593

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Imatra, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei eriarvoistavaa vaikutusta, koska ei vaikuta työn toteuttamiseen eikä tuloksiin
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei eriarvoistavaa vaikutusta, koska ei vaikuta työn toteuttamiseen eikä tuloksiin
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Paikallisten yritysten kompetenssi ei ole sukupuolikysymys

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Raaka-aineiden ja muiden luonnonvarojen säästäminen optimoiduilla rakenneratkaisuilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 10
Optimaalisilla materiaalivalinnoilla suunnittelussa säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja merkittävästi, liikenne on merkittävin CO2 päästöjen tuottaja täällä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Luonnossa toimivat kevyemmät rakenteet tuhoavat kasvillisuutta (puiden juuria) minimaalisesti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Luonnossa toimivat kevyemmät rakenteet kuluttavat maaperää vähemmän ja siten hidastavat eroosion mahdollisuutta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Esim. teräksen kierrätysaste on noin 90%, ja uudelleenkäyttöön sitoutunut energia on pieni muihin rakennemateriaaleihin verrattuna. Muiden komponenttien ympäristövaikutukset selvitetään hankkeessa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hyvä biodieselin hyödyntämismahdollisuus, jota kuitenkin kuluu keveyden ansiosta tulevaisuudessa vähemmän
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Elinkeinorakenteen monipuolistamistarve ja stabiili teollisuusorientoitunut toimintaympäristö on välttämätön Etelä-Karjalan vaurastuttamiselle tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Yritysten markkinaetu green-imagon kasvun myötä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Tuotteiden markkinoinnille Venäjä-läheisyys tarjoaa potentiaalia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Menestyvät tuotteet luovat työpaikkoja teollisuuteen, jonka kerrannaisvaikutus muille aloille merkittävä
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei ainakaan huononna
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 2 2
Hyvin hoidettu tuotantoympäristö voi olla viihtyisä
Ympäristöosaaminen 4 4
Materiaalitietämys ja kierrätyksen vaikutus kustannuksiin ja ympäristöön

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tuotteen kokonaisvaltaiseen optimaalisuuteen vaikuttaa moni tekijä, joista kierrätettävyys on viime aikoina ollut merkittävästi esillä. Materiaalien kierrätettävyydestä ja niihin liittyvistä kustannuksista on olemassa selvityksiä. Kuitenkin rakenneratkaisua materiaalivalintoineen ei voida toteuttaa onnistuneesti pelkästään kierrätysetuja ja kustannuksia tarkastelemalla. Kokonaisoptimi on haettava ensin ja vasta siten saadaan käsitys eri tekijöiden keskinäisestä merkittävyydestä. Kierrätyksen merkitys on kuitenkin tiedostettu ja sillä on nyt ja jatkossa vieläkin suurempi painoarvo asiakkaiden valintakriteerinä ja oikein arvotettuna se vaikuttaa tuotteen hintaan valintoja ohjaavana mekanismina. Myös luonnon kestävyyden ja rajallisuuden kannalta asian merkitys korostuu. Olipa kyseessä kertaluontoinen investointi tai sarjatuotanto, molemmissa puhutaan merkittävistä materiaalimääristä ja niihin liittyvistä kustannuksista ja siten rakenteet ovat tärkeä kohderyhmä myös kierrätystä huomioon otettaessa.

Suunnittelu on keskeisessä roolissa koko prosessissa, koska se edustaa kokonaisvaltaista näkemystä tuotteen elinkaaresta käyttöineen ja kierrätyksineen. Suunnittelijat ja R & D -asiantuntijat tuntevat rakenteelle tulevat vaatimukset, osaavat muuttaa vaatimukset toiminnoiksi (geometriaksi ja mitoiksi) ja valita rakenteelle tarkoituksenmukaisen materiaalin valmistussunnitelmineen. Valmiin tuotteen kuljetus, asennus, käyttö, purku ja kierrätys ovat oleellisia osia kokonaiskustannusmallissa.

Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua –hankkeessa haettiin rakenteen toimivuuden ja luonnon kestävyyden kannalta optimaalisia rakenneratkaisuja rakennemateriaalien tarkoituksenmukaisella valinnalla myös kierrätys huomioon ottaen.

Kierrätys osaksi tuotesuunnittelua -hanke toteutettiin selvitystöillä, joissa hyödynnetään yliopiston muissa projekteissa saatua osaamista pk-yritysten tuotekehitykseen. Tuloksina syntyi nykyistä energiatehokkaampia metallituotteita, joissa kierrätettävyys on otettu huomioon.

Näiden kilpailukykyisten tuotteiden avulla yritykset parantavat markkina-asemaansa maailmalla, mikä luo hyvinvointia alueelle ja kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Hankkeessa tehtiin seuraavat selvitystyöt: Ympäristönäkökohtien huomioiminen kone- ja rakennusalan yrityksissä Etelä-Karjalassa, Oona Saarinen, Olli-Pekka Hämäläinen. Materiaalin valinta välttäen yllättävältä kierron pilaavalta vauriomekanismeilta, Jesse Litmanen. Kierrätyksen hyödyntäminen rakenteiden Modulaarisuudella ja muunneltavuudella, Ari Partti ja Joonas Karhunen. Elinkaarihallinta ja kierrätys paremmalla rakenteen tuntemisella rakenneanalyysin ja väsymisen hallinnalla, Samuli Vesalainen.
Taivutettujen vaippalevyjen kuljetukseen käytettävän kuljetuslaatikon kehitys kierrätettäväksi, purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi, Janne Parviainen. Tuotesuunnittelun mahdollisuudet rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen pienentämisessä, Pinja Koskinen. Ja kehitystyö: Materiaalin elinkaaren ennustus 4R menetelmällä. Kehitystyöhön ovat osallistuneet Antti Ahola, Heli Mettänen, Tuomas Skriko ja Niko Tuominen.