Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71929

Hankkeen nimi: Kiertotaloutta maa-ainesten käyttöön Hämeenlinnassa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Linnan Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0832624-0

Jakeluosoite: Visamäentie 33

Puhelinnumero: 010 524 3261

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.linnan.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anastasia Kanervisto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: talous(at)linnan.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504400306

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta maa-ainesten tehokkaan kierrätyksen sekä UUMA-materiaalien käytön edistämiseksi infrarakentamisessa ja teollisuuden raaka-aineena. Hankkeessa pyritään vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä sekä edistämään huonolaatuisten maa-ainesten, teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden sekä lievästi pilaantuneiden maa-ainesten käyttöä. Uusiomateriaalien hyötykäytöllä pyritään sekä pienentämään näiden materiaalien sijoitusta kaatopaikoille että korvaamaan luonnon sora- ja hiekkavarojen käyttöä maarakenteissa ja betoniteollisuuden materiaalina. Hankkeessa edistetään kiertotalousajattelua ja maa-ainesten käytön tehostamista Hämeenlinnan alueella sekä julkisella että yksityisella sektorilla. Hanke edistää myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä.

Hankkeessa määritellään ja pilotoidaan paikkatietojärjestelmään pohjautuva toimintamalli maa-ainespankille, jonka avulla tietoa saatavilla olevista maa-aineksista ja myöhemmässä vaiheessa myös uusiomateriaaleista saadaan välitettyä niitä tarvitseville tahoille sekä myös pystytään optimoimaan maa-ainesten kuljetuksia. Toimintamallia ja määriteltyä järjestelmää pilotoidaan Hämeenlinnan kaupungin kanssa uudella rakentuvalla alueella. Hankkeessa luodaan toisena toimintakokonaisuutena betoniteollisuuden ympärille suljetun kierron ekosysteemimalli, jossa syntyvä jäte ja sivuvirrat otetaan hyötykäyttöön ja hyödynnetään uusiutumattomat luonnonvarot mahdollisimman tehokkaasti.

Hankkeessa viedään kiertotalousajattelua eteenpäin konkreettisina toimenpiteinä, jotka edistävät maa-ainesten tehokasta kierrättämistä, uusiomateriaalien hyödyntämistä sekä vähähiilisyyttä Hämeenlinnan alueella. Luotavaa toimintamallia ja virtuaalista maa-ainespankkia eli "kiertotalousterminaalia" voidaan laajentaa oonnistuneen pilotin jälkeen seudulliseksi/alueelliseksi yhteistyöksi ja HHT-kasvukäytäväyhteistyöksi. Luotavaan kiertotalousterminaaliin voidaan myös hyväksyä välitettäväksi muita UUMA-materiaaleja sekä syntyviä infrarakentamisen sivuvirtoja alueellisesti hyödynnettäväksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Hämeenlinnan kaupunki, alueen muut maanrakennustoimijat, UUMA-materiaalien tuottajat ja jalostajat, muut ekosysteemin yritykset sekä alueen pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhminä ovat alueen oppilaitokset ja niiden opiskelijat, muut alueen toimijat sekä alueen asukkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 840

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 154 994

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 210 120

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 196 659

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Janakkala, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tarvetta toteuttaa hankkeessa toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta tullaan arvioimaan hankkeen käynnistyttyä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteuttamiseen osallistuvien tahojen ja ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään huomioimaan sukupuoli-näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta näkökulma pyritään ottamaan huomioon hanketta toteutettaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Hankkeen avulla pyritään edistämään resurssiviisautta ja vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Hankkeen avulla voidaan merkittävästi vähentää kuljetuksia, mikä tarkoittaa CO2-päästöjen vähenemistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 4
Hankkeen avulla pystytään vähentämään merkittävästi CO"-päästöjä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa pyritään edistämään maa-ainesten kierrätystä ja UUMA-materiaalien hyvödyntämistä infrarakentamisessa. Tavoitteena on saada betoniteollisuudessa hävikkinä syntyvä ns. puhdas jäte kierrätettya.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Tavoitteena on luoda alueelle maa-ainesten kiertotalousterminaali, jonka kautta avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Hankkeessa luodaan toimintamalli maanläjitysalueen toiminnalle sekä määritellään kiertotalousterminaalin
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeen avulla pyritään vähentämään raskasta liikennettä tehostamalla maa-ainesten kierrätystä alueellisten läjitysalueiden avulla ja kuljetuksia optimoimalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Raskaan liikenteen väheneminen vaikuttaa asumisviihtyvyyteen pienentämällä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja muita haittoja, kuten melua ja pölyä
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen 5 5
Kiertotalousajattelun edistäminen alueella ja uusien kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen lisää toimijoiden ympäristöosaamista ja edistää toimintatapojen muutosprosessia kohti kiertotalousajattelun mukaista suljetun kierron järjestelmää

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tarkoituksena oli saada aikaan toimintamalli, jolla edistetään alueellista maa-ainesten ja sivuvirtojen kiertotaloutta sekä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouteen alueelle. Kiertotaloudella saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä resurssien tehokkaammalla käytöllä, hiilidioksidipäästöjen alentaminen turhan kuljettamisen vähenemisellä ja neitseellisten raaka-aineiden säästyminen kierrätettyjen materiaalien käytöllä. Toimintamallilla saatiin käynnistymään yhteistyö kaupungin eri osastojen välillä sekä saatiin kiertotalousnäkökulma mukaan kaavoitukseen ja suunnitteluun. Massakoordinaatio käynnistettiin pilotin avulla ja ohjeistettiin toimintamalliksi kaupungin käyttöön. Käytiin tutustumassa maa-aineksen kiertotalouskohteeseen ja rakennettiin siitä alueellista mallia. Massakoordinaattori palkattiin aluksi projektiin, mutta jatkossa tehtävä tulee olemaan vakituinen ja muuttuu osaksi kaupungin toimintaa. Infrarakentamisen sivutuotteille haettiin uusia käyttökohteita ja niitä pilotoitiin projektin aikana. Saatujen kokemusten pohjalta laadittiin ohjeistus mm. suunnittelijoille. Projektissa luotiin työkalu maamassojen koordinoimiseksi sekä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi eri työmaiden välillä. Projektin avulla saatiin käynnistettyä uutta liiketoimintaa ja yhteistoimintaa eri yritysten ja kaupungin välille. Betoniteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseksi saatiin käynnistettyä yhteistyö eri toimijoiden välille sekä löydettiin operaattori, joka noutaa, käsittelee ja myy syntyneen jätteen uudelleen käytettäväksi materiaaliksi esim. betoniteollisuuden käyttöön. Siis eräänlainen suljettu kiertoprosessi, jossa jäte jalostetaan uudelleen käytettäväksi raaka-aineeksi. Projektilla saatiin käynnistettyä yhteistyö eri toimijoiden ja kaupungin välillä kiertotalouden hyödyntämiseksi. Projektilla saatiin vietyä kiertotalousperiaatteet osaksi kaupungin kaavoitus-, suunnittelu- ja hankintaprosessia. Projektissa luotiin oppaat eri jakeiden hyödyntämiseksi sekä työkalu massojen koordinoimiseksi tehokkaammin. Projektissa tunnistettiin rakentamisen ylijäämä aineksen ongelma-alueet ja selvitettiin käyttökohteita, joissa voidaan hyödyntää materiaalit kiertotalouden keinoin. Näillä toimenpiteillä, massakoordinaattorin palkkaamisella kaupungille ja tietoisuuden kasvattamisella organisaatiossa saavutetaan merkittävät säästöt ja turvataan maa-aineksen kiertotalouden jatkuminen Hämeenlinnassa.