|
|
|
Hankekoodi: A71966
Hankkeen nimi: BioMediTechin kansainvälisen toiminnan kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0155668-4
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Puhelinnumero: 03355111
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
WWW-osoite: http://www.uta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VÄISÄNEN JUHO VILLE-MATIAS
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ohjelmapäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juho.vaisanen(at)biomeditech.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401909834
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tampereen yliopistojen yhteisessä BioMediTech instituutissa tehtävä korkeatasoinen tutkimus tähtää bio- ja lääketieteellisenalan keksintöjen ja innovaatioiden sovelluksiin ja lopulta niiden kaupallistamiseen. Lääkinnällisten innovaatioiden kaupallistaminen, joko spin-offeina tai lisensointina edellyttää pitkäjänteisen kehittämisen lisäksi kaupallistamisvaiheen kansainvälisiä osaajia, mutta myös merkittävää riskipääomaa. Suomessa riskipääomamarkkina ja kokeneiden yrittäjätiimien saatavuus on tällä hetkellä huono, sekä yhteydenpito kansainvälisten, mutta myös kotimaisten, teollisten asiakkaiden kanssa on haastavaa johtuen kultuurillisista rasitteista, sekä pohjoisesta sijainnnistamme. Yksi kansainvälisesti merkittävimmistä alan keskittymistä sijaitsee Belgian, Hollannin ja Saksan alueella. Tämä niin kutsuttu Euregio alue käsittää satoja erikokoisia yrityksiä maailman johtavista lääkevalmistajista aina pieniin aloittaviin yrityksiin sekä useita akateemisia toimijoita. Alueella on myös merkittävä määrä sijoituskapasiteettia ja osaamista uusien innovaatioiden saattamiseksi kaupalliseen tai kliiniseen hyödynnykseen. Tästä syystä BioMediTech luo hankkeessa kontaktipisteen keskeiselle paikalle Eurooppaan, jossa em. markkinat on saavutettavissa huippututkimuksesta syntyvien innovaatioiden kilpailukykyiseksi eteenpäinviemiseksi. BioMediTech rakentaa kotimaisista liiketoiminnan ammattilaisista ja paikallisista toimijoista verkoston, joka voi tukea erilaisten mm. TUTL projekteissa kehitettyjen teknologioiden kaupallistamista. Hankkeen tavoitteena on luoda BioMediTechistä todellinen kansainvälinen innovaatiotoimija ja osapuoli Euregion alueen bio- ja lääketieteellisen teknologian ekosysteemissä. Tavoitteena on kiinteämmän yhteistyön ja aktiivisen toiminnan avulla merkittävästi lisätä BioMediTechin EU-tutkimusrahoitusta, kansainvälistä yritysyhteistyötä sekä innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja oppeja voidaan hyödyntää myös laajemmin suomalaisten korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistamisen valmistelussa ja uusien toimintamallien sekä verkostojen luomisessa.
Varsinaisena kohderyhmänä Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen yliopisto.
BioMediTechin tutkimusryhmät TTYllä ja TaYlla, joissa työskentelee yhteensä noin 350 tutkijaa:
TaY:
Vesa Hytönen Protein Dynamics
Jorma Isola Cancer Biology
Anne Kallioniemi Cancer Genomics
Johanna Schleutker Genetic Cancer Predisposition
Tapio Visakorpi Molecular Biology of Prostate Cancer
Matti Nykter Computational Biology
Eric Dufour Respiratory Chain and Mitochondrial Diseases
Howy Jacobs Mitochondrial Genetics – Mitochondrial Biology
Laurie Kaguni Mitochondrial Biogenesis in Health and Disease
Dan Hultmark Genetic Immunology
Marko Pesu Immunoregulation
Mika Rämet Experimental Immunology
Katriina Aalto-Setälä Heart Group
Miettinen Susanna Adult Stem Cell Group
Susanna Narkilahti Neuro Group
Heli Skottman Eye Group
TTY:
Pasi Kallio Micro- and Nanosystems
Jukka Lekkala Sensor Technology and Biomeasurements
Jari Hyttinen Computational Biophysics and Imaging
Minna Kellomäki Biomaterials and Tissue Engineering
Leena Ukkonen Wireless Identi cation and Sensing Systems
Jari Viik Physiological Measurement Systems and Methods
Ilpo Vattulainen Biological Physics Signal Processing
Marja-Leena Linne Computational Neuroscience
Ulla Ruotsalainen Methods and Models for Biomedical Signals and Images
Olli Yli-Harja Computational Systems Biology
TTYn, TaYn ja TAMKn yhteinen Tampere3 prosessi on viemässä korkeakoulut tiiviimpään yhteistyöhön. Tampere3:n toteutuessa myös muut Kaupin kampuksen tutkimusryhmät esimerkiksi Lääketieteen yksikössä tai terveystieteiden yksikössä voivat olla hankkeen välillisiä hyötyjiä. Hanke toimii myös pilottina, jonka toimintamallia voidaan mahdollisesti laajentaa myös muihin toimialoihin sekä korkeakouluihin Suomessa. Välisllinä kohderyhmänä ovat myhös bioalalla toimivat suomalaiset ja erityisesti pirkanmaalaiset yritykset (5-10), jotka voivat hyötyä BioMediTechin aktiivisuudesta ja kontakteista Keski-Euroopassa. Tavoitteena on luoda aktiivisella toiminnalla uusia mahdollisuuksia ja yhteyksiä alan yrityksiin, jolloin myös suomalaiset yritykset mahdollisesti hyötyvät kontakteista. Vuoden 2015 aikana toteutettujen vierailuiden ja seminaarin aikana syntyi useita kontakteja potentiaalisiin yrityksiin ja näitä kontakteja on myös edelleen välitetty suomalaisille yrityksille. Toiminta voi johtaa monentyyppiseen yhteistyöhön ja liiketoimintaan alueella sekä erilaisiin kehityshankkeisiin. Mahdollisina hyötyvinä yrityksinä esimerkiksi Injeq, Modulight, Genevia, Jilab, FinnMedi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 129 120
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 154
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 83 590
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
Suunniteltu: 12, joihin työllistyvät naiset 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Mahdollisesti hankkeen toiminnan kautta tulee yliopistolähtöisiä bio- ja lääketieteenalan innovaatioita kaupallistamisen polulle ja aikanaan myös käyttöön. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli edistää BioMediTech instituutista kansainvälistä tunnettuutta innovaatiotoimijana ja synnyttää tiiviimpää roolia Euregion alueen bio- ja lääketieteellisen teknologian ekosysteemissä. Tavoitteena oli kiinteämmän yhteistyön ja aktiivisen toiminnan avulla merkittävästi lisätä BioMediTechin EU-tutkimusrahoitusta sekä kansainvälistä yritysyhteistyötä ja luoda pohjaa innovaatioiden kansainvälisille hyödyntämismahdollisuuksille. Hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet lisäsivät merkittävästi Tampereen yliopistojen ja ennen kaikkea BioMediTechin brändin tunnettuutta kohde aluella. Hankkeen tuloksena syntyi tavoitteiden mukaisesti myös uusia tutkimusyhteistyö avauksia. Hankkeen eräänä osatavoitteena oli tutustua belgialaiseen bioalan innovaatioekosysteemiin sekä niihin tekijöihin, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet sen kehittymiseen erittäin toimivaksi koneistoksi viimeisen 15 vuoden aikana. Hankkeen tuloksena voidaan raportoida, että merkittävimmät tekijät ovat innovaatiokulttuurin olemassa olo, pitkäjänteinen panostus alan innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä kohdennetut resurssit ideoiden kehittämisen erivaiheisiin lähtien pienistä rahoituksista idea vaiheen konseptointiin. Havaittua oli myös, että korkeakoulut saivat kansallista innovaatiorahaa käyttöönsä ja pystyivät sen avulla kohdentamaan toimintaansa sekä rahoitusta niihin toimintoihin, jotka edes auttoivat selkeästi innovaatioiden kehittymistä. Hankkeessa tehtyjä havaintoja on raportoitu laajasti eteenpäin ja pyritään hyödyntämään mm. Tampereen yliopiston innovaatiotoiminnan kehittämisessä.