Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72000

Hankkeen nimi: Kansainvälistyvän Ruka-Kuusamo matkailualueen kilpailukyvyn kehittäminen (Gateway to Kuusamo Lapland)

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1940705-4

Jakeluosoite: Nuottatie 6 A

Puhelinnumero: 040 860 8844

Postinumero: 93600

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.naturpolis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUOSKU KIRSI MAARIT

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmakoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kuosku(at)naturpolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 375 930

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Matkailun kehittyminen, kansainvälistyminen ja globaalien markkinoiden nopea muutos ja kasvava kilpailu nostavat esille tehokkaan, nykyaikaisen ja luotettavan markkinoinnin merkityksen, asiakaskokemuksen korostumisen palvelutuotannossa, alueellisten vahvuuksien aiempaa paremman esille tuomisen sekä myös ympäristökysymysten huomioimisen. Hankkeen tavoitteena on lisätä Kuusamon matkailualueen kansainvälisyysastetta, lentokentän vaikutusalueen kv-matkailijoiden määrää, matkailuyritysten liikevaihtoa ja tulevia investointeja sekä matkailutyöllisyyttä. Hankkeella käynnistetään työ, jolla alueen palvelut tuodaan kansainvälisten (ensisijaisesti Kiina, Japani ja Etelä-Korea) matkatoimistojen tietoisuuteen mm. uudenlaisten digitaalisten palveluiden avulla sekä luodaan uudelle markkina-alueelle vahvat suhteet yritysten myyntityötä varten. Samalla hankitaan tietoa ja osaamista Aasian markkinoista ja kulttuureista ja etsitään ratkaisuja uusiksi toimintamalleiksi. Kuusamon kentän matkustajamäärä ja reittiliikenteen kapasiteetti halutaan pitkällä tähtäimellä kaksinkertaistaa nykytasoon verrattuna ja hankkeen aikana päästä 100 000 vuotuiseen matkustajamäärään. Tällä tuetaan samalla alueen muita merkittäviä elinkeinoja, esim. kauppaa ja puutoimialaa sekä kaikkien lentokentän vaikutusalueella sijaitsevien kuntien matkailun kehittämistä. Uusia kohdemarkkinoita varten on vahvistettava matkailuyritysten osaamista ja resursseja sekä kehitettävä alueen sisäisiä toimintamalleja. Hanke toteutetaan Naturpoliksen, Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen, Metsähallituksen sekä Oulun yliopiston yhteistyönä, mikä mahdollistaa riittävän vaikuttavuuden saamisen toimenpiteille.

Hankkeen päätavoitteet:
1. Matkailun kansainvälistymisasteen nostaminen ja kv-matkailijamäärien merkittävä kasvu
2. Lentoliikenteen yhteyksien ja matkailualueen saavutettavuuden parantaminen
3. Matkailualueelle uusien jakelukanavien käyttöönotto ja myynnin tehostaminen mm. digitaaliratkaisujen avulla
4. Osaamisen kehittyminen
5. Kansallispuistojen vetovoimaisuuden hyödyntäminen kv-matkailumarkkinoinnissa

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin:
1.Työpaketti: Kohdemaittaiset toimenpiteet (pääkohteet Kiina, Japani, Etelä-Korea)
2.Työpaketti: Lentoliikenteen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet
3.Työpaketti: Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Aasian markkinoille kohdennettuna, digitaalisaation kehittäminen
4.Työpaketti: Osaamisen kehittäminen (kansallispuistot, kohdemarkkinoiden kulttuuri, digitaalisuus, ympäristö)
5.Työpaketti: Land of National Parks (tuotekehitys ja viestinnän tehostaminen)

Hankkeen tuloksena Ruka-Kuusamon matkailualueen kansainvälistymisaste nousee samalle tasolle muiden Pohjois-Suomen suurimpien matkailualueiden kanssa. Aasiaan saadaan luotua toimivia yhteistyösuhteita ja kulttuurisidonnaista markkinointia kehitetään, mitä kautta alueelle saadaan kasvavia matkustajamääriä ja säännöllistä lentoliikennettä ja myös matkaketjut muilta pohjoisen kentiltä kehittyvät. Alueelle luodaan hankkeen aikana uusia toimintamalleja, joita tarvitaan uusien kulttuurien ja kasvavien matkailijamäärien palvelun laadun takaamiseksi. Myynnin yhteyttä markkinointipanostuksiin vahvistetaan ja erityisesti digitaalisuutta tullaan hyödyntämään kattavasti kaikissa hankkeen osa-alueissa. Osaamisen kehittämiseen panostetaan, millä taataan pitkäkestoinen vaikuttavuus hankkeen toimenpiteille.

Luonto on tunnistettu tärkeimmäksi yksittäiseksi vetovoimatekijäksi Suomen matkailussa. Kansainvälisen matkailun kehittämisessä painotetaan matkailualueiden profiloitumista ja vetovoimaista tuotetarjontaa. Kansallispuistot ovat globaalilla tasolla kaikkein vahvin luontomatkailun brändi, miltä pohjalta Metsähallituksella on hankkeessa ratkaiseva rooli siinä, kuinka kansallispuistojen vetovoima onnistutaan hyödyntämään kansainvälisen matkailun vahvistamisessa. Samoin yliopiston hankeosion toteutuksessa on kyse ympäristön laadusta keskeinenä matkailualueen vahvuustekijänä. Matkailukohteiden ja yksittäisten yritysten on olemassa olevaa kysyntää ylläpitääkseen ja uusia kansainvälisiä matkailijaryhmiä houkutellakseen tulevaisuudessa profiloiduttava yhä enemmän kestävyyden ja ympäristöosaamisen kautta. Tähän pyritään vaikuttamaan lisäämällä matkailutoimijoiden ympäristötietoisuutta. Metsähallituksen hankeosion tuloksena yrittäjät, oppaat ja muut toimijat osaavat hyödyntää monipuolisesti kansallispuistoja matkailutuotteissaan ja lisäksi kansallispuistoista on olemassa laadukas ja monikanavainen markkinoinnin ja viestinnän aineisto KV-kohderyhmille. Yliopiston osahankkeen konkreettisia tuloksia ovat matkailuyritysten ympäristöosaamisen ja –tietoisuuden kartoitusraportti ja yritysten käyttöön suunnattu ohjemateriaali.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisesti aasialaiset matkanjärjestäjät ja matkailijat, lisäksi sellaiset Keski-Euroopassa tarkasti rajatut markkina-alueet/matkanjärjestäjät, joissa viimeisimmän kysyntädatan perusteella nähdään uutta kasvupotentiaalia (DACH, UK, Hollanti, Ranska, Espanja). Ruka-Kuusamo matkailualueen (Kuusamon lentokentän vaikutusalueen) matkailuyritykset ja niiden työntekijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lentoyhtiöt, muut lentoliikenteen kehittymisestä hyötyvät toimialat (esim. puutoimiala, kauppa), lähialueet ja niiden matkailukohteet Kuusamon lentokentän vaikutusalueella, kotimaiset matkailijat, alueen kunnat ja matkailutyöllisyyden kasvaessa kuntalaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 909 957

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 895 858

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 137 302

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 120 767

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 40, joihin työllistyvät naiset 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15.20, joihin työllistyvät naiset 9.50

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoite on matkailuyritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Alueen yrittäjistä n. 30% on naisyrittäjiä ja majoitus- ja ravitsemispalveluiden työntekijöistä naisia on 72%. Hankkeen toimenpiteillä on siten mahdollisuus vaikuttaa paitsi naisyrittäjyyden tukemiseen myös erityisesti naisten työllisyyden kasvuun. Sukupuolivaikutusten arviointiin ja huomioimiseen on käytössä TEM:in "Tasa-arvokoulutus rakennerahastohankkeiden toimijoille" kautta saatua osaamista ja materiaalia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka hankkeen tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota naisten yrittäjyyteen ja työpaikkoihin. Jos toteutuksen aikana ilmenee seikkoja, jotka sukupuolinäkökulmasta tulee ottaa huomioon, linjataan toimintaa sen mukaisesti. Hankkeen toiminnasta kerättävät palautteet tullaan keräämään sukupuolijaoteltuna, jolloin eri sukupuolten näkemykset hankkeen toiminnasta pystytään huomioimaan jatkossa entistä paremmin. Mahdolliset huomiot tullaan kirjaamaan hankkeen kuluessa väliraportteihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, vaan sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aasialaisiin matkustajiin, joille luontoarvot ovat erittäin merkittäviä. Hankkeessa painotetaan erityisesti puhtauteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen perustuvia luontomatkailutuotteita sekä lisätään ympäristötietoisuutta ja -myönteisyyttä matkailutoimialalla. Välillisesti vaikutusta on matkailuyrittäjien ympäristötietoisuuden kasvun ja kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan lisääntymisen myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeessa lisätään matkailuyrittäjien ja matkailualan ammattilaisten ympäristötietoisuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Luontoarvoihin perustuvien matkailutuotteiden kehittäminen ja ympäristötietoisuuden kasvu edesauttavat luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -5 -2
Kansainvälisen matkailun lisäys aiheuttaa välttämättä haitallisen vaikutuksen ilmakehään lento- ja maaliikenteen päästöjen lisääntyessä. Tämä vaikutus on tiedostettu "tradeoff" matkailun paikallistaloudellisten hyötyjen lisäämisessä. Vastuulliset KV-matkanjärjestäjät suosittelevat asiakkailleen ilmastokompensoituja lentoyhtiöpalveluja. Kohdealueella suojelualueisiin kohdistuvia ympäristövaikutuksia hallitaan Metsähallituksen toimesta. Toisaalta matkailijoita voidaan kasvattaa ja ohjeistaa ympäristövastuulliseen toimintatapaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 8
Hankkeen toiminnan yhtenä painopisteenä on kehittää luontokohteiden merkitystä matkailukohteina, kuitenkin vaarantamatta niiden luontoarvoja. Hankkeen kohderyhmälle luontoarvot ovat tärkeitä, joten niihin kiinnitetään erityishuomiota osana matkailutuotteiden kehittämistä ja markkinointia. Oulangan kansallispuistolla, joka on Natura 2000 -kohde, on tärkeä rooli hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Digitaalisuteen panostaminen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Matkailuyrityksiä kannustetaan tekemään kestävän kehityksen suunnitelmat. Näiden suunnitelmien kautta pyritään myös yritysten uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääntymiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Matkailu on merkittävä toimiala syrjäseudun työllistäjänä. Kv-asiakkaille tuotteiden ja palveluiden paikallisuudella ja aitoudella on suuri merkitys, joten niiden hyödyntämistä matkailun kehittämisessä edistetään määrätietoisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa tavoitellaan olemassa olevan infran tehokkaampaa hyödyntämistä ja käyttöasteiden nostamista kehittämällä palveluja ja tuotteiden laatua sekä toimijoiden osaamista. Hankkeessa keskeisellä sijalla on digitaalisten palvelujen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka -1 3
Matkailu toimialana luo aina tarvetta liikkumiselle. Kansainvälinen matkailu, joka on hankkeen kohteena, ei kuitenkaan lisää henkilöautoliikennettä. Tavoitteena on edistää joukkoliikenneratkaisuja ja digitaalisia palveluratkaisuja matkaketjujen kehittämisen yhteydessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Luontoarvoihin, kulttuuriin, puhtauteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen perustuvan kv-matkailun kehittäminen luo matkailijoille erityisesti henkistä hyvinvointia, joka on merkittävä motiivi matkailussa. Luonnossa liikkuminen ja aktiivilomailu lisäävät myös fyysistä hyvinvointia. Paikallisille ihmisille matkailun kehittyminen tuo työtä ja toimeentuloa ja lisää hyvinvointia sitä kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeen toiminnan kautta matkailun kehittyminen edesauttaa erityisesti naisten työllisyyden positiivista kehitystä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Kansainvälistyminen tavoitteena lisää kulttuurien tuntemusta, monikulttuurisuuden ja erilaisuuden hyväksymistä. Hankkeessa järjestetään myös infopäiviä uusiin kulttuureihin perehtymiseksi. Paikallisten asukkaiden myönteisyys ulkomaalaisia kohtaan kasvaa, kun kansainvälisten asiakkaiden määrä lisääntyy ja samalla paikallisten työllisyys kohenee.
Kulttuuriympäristö 5 5
Maisema-arvot ja virkistysalueet ovat merkittäviä matkailun kehittämisessä. Hankkeen vaikutus kohdistuu erityisesti kansallispuiston matkailupalveluiden ja -tuotteiden kehittämisen kautta.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeen yhtenä tavoitteena ja osakokonaisuutena on edistää matkailualalla toimivien henkilöiden ympäristöosaamista ja kannustaa yrityksiä kestävän kehityksen suunnitelmien laatimiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Gateway to Kuusamo Lapland – hankkeen päätavoitteina on ollut kansainvälisten matkailijoiden määrän lisääminen Ruka-Kuusamon alueella, lentoliikenteen kehittäminen Kuusamon lentoasemalla 100 000 vuosittaiseen lentomatkailijaan, digitaalisten jakelukanavien käyttöönotto sekä alueen kansallispuistojen laajempi sitominen kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osaamisen kasvattaminen matkailun kestävässä kehityksessä ja eri kulttuurien osalta.

Matkailun kehittyminen, kansainvälistyminen ja globaalien markkinoiden nopea muutos sekä kasvava kilpailu nostivat esille tehokkaan, nykyaikaisen ja luotettavan markkinoinnin merkityksen, asiakaskokemuksen korostumisen palvelutuotannossa, alueellisten vahvuuksien aiempaa paremman esille tuomisen sekä myös ympäristökysymysten huomioimisen. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä Kuusamon matkailualueen kansainvälisyysastetta, matkailuyritysten liikevaihtoa ja tulevia investointeja sekä matkailutyöllisyyttä.

Gateway to Kuusamo Lapland –hankkeen saavutetut tulokset:
1. Kansainvälisten yöpymisten määrä kasvoi 53 % vuodesta 2015 vuoteen 2018 (liite 1)
2. Kansainvälisten yöpymisten osuus on noussut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2016 (20,9 %) vuoteen 2018 (25.9 %).
3. Kaikkien lentomatkustajien määrä nousi 65 % vuodesta 2015 vuoteen 2018. (liite 2)
4. Tavoitteeksi asetettu 100 000 vuosittaista lentomatkailijan määrä saavutettiin Kuusamon lentoasemalla, vuonna 2018 kokonaismäärän ollessa 113 569 matkustajaa.
5. Vuosien 2016-2020 aikana on käynnistynyt tai käynnistymässä kuusi uutta charterlentoa kuudesta eri Euroopan maasta sekä yksi uusi reittilento talvesta 2017 alkaen Frankfurtista Kuusamoon Lufthansan operoimana. Finnair lisäsi reittilentojen määrää Helsingistä Kuusamoon ympärivuotisesti, mikä mahdollisti paremmat jatkoyhteydet niin Aasiaan kuin Eurooppaankin.
6. Ruka-Kuusamon matkailualueella otettiin käyttöön uusia jakelukanavia matkailualueen markkinointiin, sähköisten jakelukanavien käyttöönotto. Varausalusta Bokunissa oli hankkeen päättyessä 125 elämystä kansainvälisten asiakkaiden saatavilla sähköisesti ja Outdoor Active reittiportaalissa 62 reittikuvausta alueen retkeilyreiteistä
7. Hankkeen aikana järjestettiin 8 teemapäivää liittyen uusien kohderyhmien kulttuureihin, asiakaspalveluun, tuotteistamiseen ja kestävään matkailuun. Matkailun kestävää kasvua tukemaan tehtiin Kestävän Matkailun Opas Land of National Parks – alueella yhteistyössä Oulun Yliopiston ja Metsähallituksen kanssa. Julkaisu on löydettävissä Metsähallituksen julkaisupankista: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2324
8. Yhteistyössä alueen yrityksien kanssa luotiin Land of National Parks -konsepti, jonka avulla kansallispuistojen vetovoimaa hyödynnetään monikanavaisessa markkinoinnissa sekä kasvavaa asiakaspainetta jaetaan isommalle alueelle. Erilaisia uusia markkinointikanavia pilotoitiin hankeaikana.

Hankkeen avulla käynnistettiin työ, jolla alueen palvelut tuotiin kansainvälisten (ensisijaisesti Kiina, Japani ja saksankielinen Keski-Eurooppa) matkanjärjestäjien tietoisuuteen mm. uudenlaisten digitaalisten palveluiden avulla sekä markkinointimatkojen ja tutustumisvierailuiden kautta. Näillä toimenpiteillä luotiin uusille markkina-alueille vahvat suhteet yritysten myyntityötä varten. Samalla hankittiin tietoa ja osaamista Aasian markkinoista ja kulttuureista, luotiin uusia toimintamalleja sekä kullekin kohderyhmälle sopivia palvelumalleja.

Kansainvälisen matkailun kehittämisen osalta keskeisimmät toimenpiteet ovat olleet markkinointimatkat lähtöalueille sekä matkanjärjestäjien tutustumisvierailut Ruka-Kuusamoon. Hankkeen aikana tehtiin yhteensä 30 markkinointimatkaa 10 eri lähtöalueelle. Lisäksi Kuusamoon toteutettiin 51 matkanjärjestäjien tutustumisvierailua, joihin osallistui yhteensä 502 matkanjärjestäjää ja lentoliikenteen edustajaa. Kansainvälinen matkailu kehittyi hankkeen aikana erinomaisesti, mutta kansainvälisten yöpymisten osuudessa kaikista yöpymisistä on edelleen kirittävää Lapin muihin isoihin matkailukeskuksiin verrattuna.

Kuusamon lentoaseman matkustajamäärän ja reittiliikenteen kapasiteetin kehittäminen oli yksi hankkeen päätavoitteesta ja 100 0000 vuotuinen matkustajamäärä ylitettiin joulukuussa 2018, kun koko vuoden matkustajamääräksi kirjattiin 113 569 matkustajaa. Lentoliikenteen kehittymisen tueksi on tehty kolme monikanavaista markkinointikampanjaa Finnairin ja Lufthansan kanavissa. Yksi kampanjoista on suuntautunut talveen ja kaksi kesään. Lentoliikenteen kehitys ja Lufthansan mukaantulo reittiliikenteeseen Frankfurtista Kuusamoon on samalla tukenut alueen muita merkittäviä elinkeinoja, esim. kauppaa ja puutoimialaa sekä kaikkien lentoaseman vaikutusalueella sijaitsevien kuntien matkailun kehittämistä.

Sähköisen markkinoinnin ja digitalisaation osalta saatiin hyviä kokemuksia uusien jakelukanavien käyttöönotosta etenkin Euroopassa. Aasiassa markkinointia tehtiin mm. Visit Finlandin Weibossa sekä WeChatissa ja Finnairin Weibossa. Näistä saatiin hyvää kokemusta ja näkyvyyttä, mutta alueen omaa tiliä ei päätetty avata vielä näihin kanaviin. Ruka-Kuusamon alue tunnetaan edelleen huonosti Kiinassa ja näin ollen markkinointiyhteistyö tunnetumpien brändien kanssa koettiin hyödyllisemmäksi. Samalla ruka.fi-sivuston sisältöä kehitettiin palvelemaan paremmin yhä kansainvälistyvämpää matkailijakuntaa mm. kehittämällä elämysten sähköistä saatavuutta Bokun-alustan avulla. Aasian uusille markkinoille tehtiin omat tervetulosivut ruka.fi sivustolle ja lisäksi saksankielisen sivuston sisältöjä uudistettiin vastaamaan kunkin markkinointikampanjan ydinviestiä. Outdoor Active reittiportaaliin luodut reittikuvaukset Ruka-Kuusamon alueen kesän ja talven retkeilyreiteistä saivat rajapintojen kautta odotettua paremman suosion. Ruka-Kuusamon ja Outdoor Activen omien kanavien lisäksi tekemämme sisältö levisi globaalisti rajapintojen kautta kahdeksaan muuhun retkeilyportaaliin mm. Alpenverein Aktiv, ADAC Ski Guide ja Ortovox.

Uusia kohdemarkkinoita varten on vahvistettu matkailuyritysten osaamista ja resursseja sekä kehitetty alueen sisäisiä toimintamalleja. Kulttuuriosaamisen, asiakaspalvelun sekä tuotteistamisen ja kestävän kehityksen osalta järjestettiin 8 teemapäivää yhteistyössä kaikkien hanketoteuttajien kanssa. Kahdeksaan teemapäivään osallistui yhteensä 246 osallistujaa 55 eri yrityksestä tai organisaatiosta. "Land of National Parks. Kestävän matkailun opas" julkaistiin lokakuussa 2018. Opas toteutettiin Oulun Yliopiston ja Metsähallituksen yhteistyönä. Opas otettiin hyvin vastaan ja sen antia esiteltiin alueen yrityksille teemapäivässä 11.10.2018 sekä Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentissa koko maakunnalle.

Land of National Parks -konsepti tehtiin yhdessä yhteistyöyritysten kanssa ja apuna käytettiin markkinoinnin asiantuntijoita viestinnän strategioihin, kehittämiseen ja mainostoimistotuotantoihin. Konseptille tehtiin laadukasta videotuotantoa sekä 360-kuvia, joita on hyödynnetty muun muassa sosiaalisen median kampanjoissa. Konseptille tehtiin myös kaksi erilaista virtuaalitodellisuutta, joita on hyödynnetty esimerkiksi messutapahtumissa Suomessa, Singaporessa, Belgiassa ja Saksassa. Toinen virtuaalitodellisuuksista tehtiin yhteistyössä Attractive Oulu Region -hankkeen kanssa. Virtuaalisia vierailuita kansallispuistojen maahan tehtiin hankkeen aikana yli 14 000. Konseptille tehtiin myös esitteitä postikorttimuodossa. Kolmessa erilaisessa postikortissa esitellään Land of National Parks -konseptin alueella sijaitsevia parhaita valokuvauskohteita, reittejä sekä aktiviteetteja. Yhteistyössä SAINT-hankkeen kanssa tuotettiin valokuvausopas ”Land of National Parks by photos”. Kaikki konseptille tuotettu markkinointimateriaali on luovutettu Land of National Parks toimijoiden käyttöön.

Konseptia testattiin hankkeen aikana matkanjärjestäjäryhmillä. Yhteensä 45 matkanjärjestäjäryhmää vieraili yhdessä tai useammassa konseptiin kuuluvassa kansallispuistossa. Yksi matkanjärjestäjäryhmä testasi Land of National Parks -konseptia viikon ajan, vieraillen kaikissa konseptiin kuuluvissa kansallispuistoissa. Tämä testaus toteutettiin yhteistyössä alueen matkailuyhdistyksien kanssa (Posio, Ruka-Kuusamo, Salla, Suomussalmi, Syöte). Matkanjärjestäjät olivat tyytyväisiä konseptiin ja antoivat viikon ohjelmalle kokonaisarvosanan 5 (asteikolla 1-5).

Hankekumppaneiden Naturpolis Oy, Ruka-Kuusamo Matkailu ry, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Oulun Yliopiston osaamiset täydensivät toisiaan ja muodostivat yhdessä kokonaisuuden, jolla saavutettiin hankkeelle asetetut tulokset ja luotiin hyvä kehittymissuunta kansainväliselle matkailulle Ruka-Kuusamossa ja Land of National Parks alueella. Hanketyöskentely myös vahvisti kumppaneiden verkostoitumista ja loi hyvän pohjan tuleville yhteistyöhankkeille.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi