RR-tietopalvelu -hankekuvaus A72014, 6AIKA: EduDigi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EduDigi-hankkeella haetaan ratkaisua siihen, miten peliteknologian soveltamista opettamiseen ja oppimiseen voidaan lisätä ja millaisia sovelluksia niihin voidaan luoda hyödyntämällä kaupunkiyhteisöissä tapahtuvaa avointa ja yhteistä kehittämistä. EduDigi-hankkeen tavoitteena on kolmesta osasta koostuva innovaatioalusta, jonka kussakin osassa kehitetään ja kokeillaan peli- ja muita sovelluksia. Nämä kolme innovaatioalustan osaa muodostavat jatkossa tiiviin yhdessä toimivan ja laajenevan innovaatioympäristön, joka jatkaa kehittämistyötä yhdessä ja yhteisillä kehittämishankkeilla. Innovaatioalusta toimii osaamis- ja yrityskiihdyttämönä oppimispelejä tekeville startup-yrityksille.

Hankkeen keskiössä ovat digitaalisuus, uusien teknologioiden tuominen opetus- ja oppimistoimintaan, uusimman pelialan tutkimustiedon avoin jakaminen ja avoimeen ja elinikäiseen oppimiseen kannustaminen. Hankkeessa kehitetään uusia mekanismeja, joiden avulla kaupunkiyhteisö voi osallistua yhteiseen palveluiden kehittämiseen.

EduDigi-hanke kohdistuu 6Aika-strategian Avoimet innovaatioalustat-painopisteeseen. Se on pilottihanke, joka vastaa 6Aika-kaupunkien oppimisen strategiseen teema-alueeseen. EduDigi-hanke on Metropolia ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun, Tiedekeskus Heurekan, Helsingin yliopiston ja Oulun Museo- ja tiedekeskus Luupin Tietomaa-yksikön välinen yhteishanke. Varia ammattiopisto, Stadin ammattiopisto, Laurea ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut sekä Vantaan ja Helsingin kaupungit toimivat hankkeessa yhteistyökumppaneina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:

1) Oppimiseen liittyviä digitaalisia ja elämyksellisiä tuotteita tuottavat startup- ja pk-yritykset
2) Vantaan, Helsingin ja Oulun perusasteen koulujen opettajat ja oppilaat
3) Stadin ammattiopiston opettajat ja opiskelijat
4) Varia ammattiopiston opettajat ja opiskelijat
5) Metropolian opettajat ja opiskelijat
6) Oamk:n opettajat ja opiskelijat
7) Tiedekeskus Heurekan kävijät
8) Museo- ja tiedekeskus Luupin Tietomaa-yksikön kävijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

1) Kaikki 6Aika-kaupungit
2) Kuutoskaupunkien koulujen opettajat
3) Kuutoskaupunkien ammattikorkeakoulut
4) Kuutoskaupunkien 2. asteen ammatilliset oppilaitokset
5) Digitaalisten oppimissisältöjen kehittämisorganisaatiot (esim. HY, JYU jne.)
6) Muiden kaupunkien ammattikorkeakoulut ja opetustoimet
7) Kuutoskaupunkien kaupunkilaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 492 091

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 399 087

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 682 498

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 553 507

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun

Kunnat: Vantaa, Oulu, Turku, Tampere, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 6, joihin työllistyvät naiset 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa haettava toimintamalli edistää osaltaan työllistymistä ja osaamisen kasvua, sukupuolesta riippumatta. Esim. startup-yrittäjyys asettaa haasteita erityisesti naisille, koska esimerkiksi perheen perustaminen saattaa ajallisesti osua samaan aikaan kuin mahdollisen yrittäjyyden tai siihen rinnastettavan toiminnan aloittaminen. Hankkeessa pyritään siihen, että hankkeen yrittäjyyteen liittyvissä toimenpiteissä luodut mahdollisuudet voivat toteutua perhetilanteesta ja sukupuolesta riippumatta. Näitä tavoitteita edistäviä toimia voivat olla esim. sivutoimisuus, tiimien työnjako niin, että järkevä ajan käyttö työn ja perheen välillä on mahdollista ja yrittäjyystapauksissa yhteiset yrittäjyyskumppanuudet.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hankkeen toiminnassa ja toimenpiteissä. Hankkeen aikana luotavat toimintamallit ja käytännön toteutukset tähtäävät siihen, että esim. avoimista työpajoista ja osallistavista tuotekehitys- ja testausprosesseista rakennetaan heterogeenisia ja niihin otetaan mukaan tasapuolisesti molempien sukupuolten edustajia ja että hankkeen startup-toimintaan liittyvissä sisällöissä otetaan huomioon sukupuolten aiheuttamat haasteet (mm. perhe-elämän haasteet yrittäjyydessä erityisesti naisilla jne.). Tasainen sukupuolijakauma hankkeessa on erityinen vahvuus, jonka avulla saadaan monipuolisempia tuloksia ja tuotoksia, koska niiden luomisessa on huomioitu enemmän näkökulmia. Hankkeen loppuarvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota siihen, miten hankkeen toimenpiteet ovat vaikuttaneet naisten työllistymiseen ja esim. uuden naisyrittäjyyden syntymiseen pelialalle.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja hanke toteutetaan siten, että tasa-arvoasiat otetaan huomioon kaikkien tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa. Hankkeessa edistetään molempien sukupuolten tasa-arvoista kohtelua, mutta hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	5
Hankkeessa kehitettävät uudet opetus- ja oppimissovellukset ovat digitaalisia: opetusmateriaalien digitalisoituminen vähentää luonnonvarojen käyttöä samalla, kun ne ovat opetuksen toimintaa tehostavia ja sen myötä myös resurssiniukkuutta edistäviä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	4
Hankkeessa kehitettävät uudentyyppiset ratkaisut vähentävät osaltaan ilmaston kuormitusta, koska ne vaikuttavat liikkumisen rationalisoitumiseen. Kehittämällä helppokäyttöisiä ja osallistavia digitaalisia työkaluja oppimis- ja opetustoimintaan voidaan, kun kyseessä on konkreettinen oppimistilanne, tuoda yhteen suurempiakin joukkoja, kun taas virtuaaliset oppimisympäristöt puolestaan vähentävät liikkumisen tarvetta. Hankkeessa mukana olevat startupit käyttävät soveltuvin osin ekologisuutta yhtenä tuotteidensa tai palveluidensa myyntiargumenttina.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	1
Hankkeessa kehitettävät uudentyyppiset ratkaisut vähentävät osaltaan ilmaston kuormitusta, koska ne vaikuttavat liikkumisen rationalisoitumiseen. Kehittämällä helppokäyttöisiä ja osallistavia digitaalisia työkaluja oppimis- ja opetustoimintaan voidaan, kun kyseessä on konkreettinen oppimistilanne, tuoda yhteen suurempiakin joukkoja, kun taas virtuaaliset oppimisympäristöt puolestaan vähentävät liikkumisen tarvetta. Hankkeessa mukana olevat startupit käyttävät soveltuvin osin ekologisuutta yhtenä tuotteidensa tai palveluidensa myyntiargumenttina.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Hankkeessa kehitettävät uudet opetus- ja oppimissovellukset ovat digitaalisia: opetusmateriaalien digitalisoituminen vähentää luonnonvarojen käyttöä, kun esim. paperia ja muita perinteisten oppimateriaalien materiaaleja ja niiden tuottamiseen käytettäviä luonnonvaroja tarvitaan vähemmän, samalla kun perinteisten oppimateriaalien kuljettamiseen ja jakeluun liittyvän esim. fossiilisten polttoaineiden käytölle perustuvan logistiikan käyttämiselle on vähemmän tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	1
Natura 2000 alueiden rajoitukset huomioidaan yritysten tuote- ja palvelumuotoilussa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	4
Hankkeessa kehitettävät uudet opetus- ja oppimissovellukset ovat digitaalisia: opetusmateriaalien digitalisoituminen vähentää luonnonvarojen käyttöä samalla, kun ne ovat opetuksen toimintaa tehostavia ja sen myötä myös resurssiniukkuutta edistäviä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Hankkeessa kehitettävät uudet opetus- ja oppimissovellukset ovat digitaalisia: opetusmateriaalien digitalisoituminen vähentää luonnonvarojen käyttöä samalla, kun ne ovat opetuksen toimintaa tehostavia ja sen myötä myös resurssiniukkuutta edistäviä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	5
Hanke tukee uuden, immateriaalisen osaamisen kehittymistä ja uusien alojen työpaikkojen syntymistä pk-seudulle ja 6Aika-kaupunkien alueelle, kun oppimis- ja pelialan teknologian alkavien yrityksien liiketaloudelliset menestymisedellytykset ja osaaminen parantuvat. Tuomalla perinteiseen elinkeinorakenteeseen uutta osaamista hanke edistää Helsingin, Oulun ja Vantaan elinkeinorakenteen uudistumista ja kestävää kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	7
Hanke tukee uuden, immateriaalisen osaamisen kehittymistä ja uusien alojen työpaikkojen syntymistä pk-seudulle ja 6Aika-kaupunkien alueille, kun oppimis- ja pelialan teknologian alkavien yrityksien liiketaloudelliset menestymisedellytykset ja osaaminen parantuvat.
Liikkuminen ja logistiikka	2	4
Hankkeessa kehitettävät uudentyyppiset ratkaisut vaikuttavat liikkumisen rationalisoitumiseen. Etäkoulutus vähentää tarpeetonta liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	7
Yhdistämällä uudella, osallistavalla ja monialaisella tavalla yritysten tuotekehityksen, tuotteiden loppukäyttäjät ja tiedekeskuksien kävijät hanke edistää kaupunkien asukkaiden, opiskelijoiden ja koululaisten ja mukana olevien organisaatioiden välistä avointa vuorovaikutusta. Hankkeessa korostuvat avoin uuden tiedon jakaminen, luovuuden soveltaminen tuotekehityksessä ja avoin osallisuus. Esim. lähiseudun asukkaat voivat harrastusluontoisesti käydä testaamassa uusia oppimis- ja pelisovelluksia.
Tasa-arvon edistäminen	2	4
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinen, etninen ja kaikkinainen tasa-arvo ja hanke toteutetaan siten, että tasa-arvoasiat otetaan huomioon kaikkien tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanke lisää mahdollisuuksia etäopiskeluun esim. maaseudulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	4
Hankkeessa kehitettävien sovelluksien ja sisältöjen testaamiseen ja koekäyttämiseen on erityisen tärkeää saada runsaasti palautetta. Mikä tahansa onnistunut tuotekonsepti on sellainen, että se on käytettävissä mahdollisimman laajasti eri kulttuureissa ja käyttäjäryhmissä ilman suuria muutoksia. Hankkeen aikana luotavat testiympäristöt suunnitellaan siksi niin, että ne kannustavat mahdollisimman laajan joukkoa eri ikä-, yhteiskunta- ja erityisryhmistä ja kulttuureista tulevia osallistumaan ja antamaan palautetta ja ideoita. Toiminnan vakiintuessa sillä on myönteinen vaikutus yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö	1	2
Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristön vahvistumiseen ovat välillisiä, uusien, kulttuuriosaamista lisäävien digitaalisten opetus- ja oppimissovelluksien muodossa.
Ympäristöosaaminen	1	2
Hankkeen vaikutukset ympäristöosaamisen vahvistumiseen ovat välillisiä, uusien, ympäristötietoisuutta lisäävien digitaalisten opetus- ja oppimissovelluksien muodossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

EduDigi-hankkeella haettiin ratkaisua siihen, miten peliteknologian soveltamista opettamiseen ja oppimiseen voidaan lisätä ja millaisia sovelluksia niihin voidaan luoda hyödyntämällä kaupunkiyhteisöissä tapahtuvaa avointa ja yhteistä kehittämistä. Hanketta toteutettiin kolmessa osahankkeessa tiiviissä yhteistyössä; Tiedekeskus Heureka, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tiedekeskus Tietomaa sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Helsingin yliopiston roolina oli tuoda hankkeeseen pedagogista osaamista ja viimeaikaisinta tutkimustietoa. Oulussa ja Heurekassa kohteena oli perusopetuksen oppimissovellukset ja Metropoliassa erityisesti ammatillinen koulutus.

Hankkeen alussa tehtiin perusteellinen nykytila-analyysi, jossa kartoitettiin toimijoita ja tehtyjä tutkimuksia sekä kartoitettiin ja testattiin erilaisia oppimispelejä. Hankkeen aikana tuotettiin 7 julkaisua, pidettiin 5 konferenssiesitelmää ja 7 muuta esitelmää.
Hankkeeseen osallistui 22 yritystä ja hankkeessa yhteiskehitettiin 41:tä oppimissovellusta yhdessä yritysten, oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Hankkeen yhteiskehittämistapahtumiin Heurekassa ja Oulun Tietomaassa osallistui yhteensä 1 533 oppilasta. Lisäksi hankkeen tapahtumiin ja tapaamisiin osallistui 20 oppimispeliyritystä. Sähköpostilla lähestyttiin 70 kohderyhmän oppimispelialan yritystä.

Hankkeen tärkein kohderyhmä oli oppimispelialan yritykset, joita Suomessa on noin 80. EduDigi hankkeen yhteiskehittämiseen osallistui 25 % kohderyhmän yrityksistä. Lisäksi yhteiskehittämiseen osallistui 16 opiskelijatiimiä, joista mahdollisesti syntyy start-up yrityksiä alalle. Kaiken kaikkiaan hanke tavoitti liki kaikki alan yritykset.

Hankkeen keskeinen tavoite oli luoda kolmesta osasta koostuva innovaatioalusta, jonka kussakin osassa kehitetään ja kokeillaan peli- ja muita sovelluksia. Tavoitteena oli, että tämä innovaatioalusta muodostaa jatkossa yhdessä toimivan ja laajenevan innovaatioympäristön. Hankkeessa tuotettiin Oulussa, Heurekassa ja Metropoliassa oppimispelien yhteiskehittämisen palvelumallit innovaatioalustalle sekä Metropoliassa ammatillisen koulutuksen oppimispelin tuotekehitys-, testaus- ja arviointimalli.
Yhteiskehittämisen toimintamalli tarjoaa oppimispeliä kehittävälle yritykselle mahdollisuuden kehittää tuotettaan yhdessä loppukäyttäjien eli oppilaiden ja opettajien kanssa. Yritys saa uusia ideoita pelin kehittämiseen ja pääsee testaamaan tuotettaan oikean kohderyhmän kanssa. Yritys saa myös asiantuntijoiden näkemyksiä tuotteen kehittämiseen.
Metropolia tarjoaa mahdollisuuden ammatillisen tai yrityksille suunnatun oppimissovelluksen tuotekehitykseen siten, että Metropolia tuo hankkeeseen yhtäältä pelialan osaajia ja toisaalta kyseisen sovelluksen sisällöllistä osaamista. Hankkeisiin voidaan kytkeä myös monialaisia opiskelijatiimejä Metropolian innovaatioprojektikonseptin kautta. Tuotteita voidaan testata ammattikorkeakoulun ja 2.asteen opiskelijoiden kanssa.

Keskeiset tavoitteet kehittämishankkeet yritysten kanssa ja toimivan innovaatioympäristön luominen saavutettiin tiiviissä yhteistyössä kolmen osahankkeen kesken. Luotiin tuotteistetut palvelumallit, joilla kullakin on näkemykset niiden viemisestä käytäntöön jatkossa. Sen sijaan yhteistyön jatkumisen ja verkoston rakenteen suhteen ei löydetty toimivaa mallia.

Hankkeeseen osallistuneet yritykset kokivat yhteiskehittämisen erittäin hyödylliseksi.

Hankkeen myötä vahvistui käsitys siitä, että oppimispeli-ala ja laajemmin hyötypeliala tarvitsisi edelleen vahvaa tukea kehittyäkseen. Alan yritykset ovat pieniä ja niiden mahdollisuudet pitkäkestoiseen tuotekehitykseen ovat vajavaiset. EduDigi hankkeessa luotiin yhtäältä mahdollisuuksia yrityksille kehittää tuotteita yhdessä oppilaitosten ja tiedekeskusten kanssa sekä toisaalta mahdollisuuksia yhteisiin syvällisempiin tuotekehityshankkeisiin oppilaitosten kanssa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat