|
|
|
Hankekoodi: A72059
Hankkeen nimi: Itäsuomalaisesta osaamisesta kilpailukykyinen ratkaisu ajantasaisen metsävaratiedon hallintaan Venäjällä (ISKRA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Yliopistokatu 6
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KARVINEN SARI HELENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.karvinen(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 3256
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TAVOITE
Tavoitteena on hyödyntää Venäjän markkinapotentiaali tuottamalla itäsuomalaiseen osaamiseen ja uuteen teknologiaan perustuva, kilpailukykyinen ratkaisu ajantasaisen metsävaratiedon tuottamiseen ja käyttöön Venäjällä. Osaamisen ja tuotteiden viennin edistämiseksi tehdään venäjänkieliset ohjelmat metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutusten havainnollistamiseen ja metsäsuunnitelman tuottamiseen.
TARVE
Venäjä on suuri ja kehittyvä markkina-alue suomalaiselle osaamiselle, kun Venäjä on asettanut tavoitteeksi intensiiviseen metsätalouteen siirtymisen. Pohjois-Karjalan metsäosaaminen tunnetaan Venäjällä, mutta osaamisen kaupallinen vienti on vaatimatonta, joten tarvitaan tuotteistamista ja referenssejä.
Vanhentuvat metsävaratiedot hankaloittavat yritysten toimintaa Venäjällä. Suomalaisen metsäsuunnitteluosaamisen viemiseksi Venäjälle tarvitaan tutkimusta uusimman teknologian kustannustehokkuudesta ja ratkaisujen soveltamisesta Venäjälle. Intensiivistä metsätaloutta käsitellään Venäjällä teoreettisesti ja käytännön toimijoilta puuttuu tietämys sen mahdollisuuksista.
TOIMENPITEET
Työpaketissa (TP) 1 ”Metsävaratiedon keruu” kehitetään ajantasaisen metsävaratiedon tuottamiseen innovatiivinen ratkaisu, jossa yhdistetään tietoa satelliittikuvista, maastomittauksista ja miehittämättömän lennokin ottamista kuvista. Tavoitteena on korvata kalliita maastomittauksia miehittämättömillä lennokeilla. Pilotointi toteutetaan suomalaisyrityksen vuokrametsissä Karjalan tasavallassa. TP 2 ”Metsänkasvatusvaihtojen määrittely” tehdään intensiivisen metsätalouden havainnollistamiseen venäjänkielinen MOTTI-ohjelma. Pilotointialueelle tuotettua metsävaratietoa käytetään metsänkasvatusvaihtoehtojen vertailuun ja optimointiin. TP 3 ”Metsäsuunnitelman tuottaminen” luodaan ohjelmistoprototyyppi venäläisen metsäsuunnitelman tekemiseen. TP 4 ”Tulosten kaupallistaminen ja viestintä” luodaan edellytyksiä tuloksia hyödyntävälle kaupalliselle toiminnalle.
TULOKSET
- Uusi ratkaisu ajantasaisen metsävaratiedon tuottamiseen ja käyttöön Venäjällä. Ratkaisu sisältää kaksi osiota, metsävaratiedon keruun ja metsänkasvatusvaihtoehtojen määrittelyn. Metsävaratiedon keruu perustuu miehittämättömällä lennokilla otettujen kuvien tulkintaan ja minimoituun määrään maastotyötä. Metsänkasvatusvaihtoehtojen määrittely tehdään Luken tutkimusosaamisen perusteella metsänkäyttäjän asettamien tavoitteiden mukaisesti.
- Venäjänkielinen MOTTI-ohjelmisto, jolla yritykset voivat verrata eri metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja niiden vaikutusta metsätalouden tuloksiin. Ohjelmiston avulla pystytään osoittamaan intensiivisen metsätalouden hyödyt ja sitä voidaan käyttää markkinointityökaluna tuleville Pohjois-Karjalan osaamisen asiakkaille.
- Metsäsuunnitelma-ohjelmistoprototyyppi. Ohjelmistolla voidaan tuottaa Venäjän viranomaisten hyväksyttävissä oleva metsäsuunnitelma, joka perustuu hankkeen ratkaisujen avulla kerättyyn metsävaratietoon ja optimoituihin metsänkäsittelyvaihtoehtoihin. Metsäsuunnitelma on pakollinen venäläisille metsänvuokraajille, joten se on oleellinen osa kokonaista palvelukonseptia.
- Yritysreferenssi Karjalan tasavallassa. Kehitettävien ratkaisujen toimivuutta demonstroidaan käytännön tasolla ja näin osoitetaan asiakkaille ratkaisujen käyttökelpoisuus, hyödynnettävyys ja edut.
- Venäjänkielinen markkinointiaineisto hankkeen tuloksista.
- Suunnitelma tulosten kaupallisesta hyödyntämisestä. Pyritään löytämään toimintamalli, jolla pohjoiskarjalaiset yritykset tai tarvittaessa Venäjälle perustettavat uudet yritykset voivat hyödyntää hankkeessa tuotettuja ratkaisuja tarjotessa intensiivisen metsätalouden suunnittelupalveluja Venäjälle. Luken tutkimusosaamista on tarkoitus hyödyntää osana palvelukokonaisuutta. Tuotettavat ratkaisut ovat arvoketjun ensimmäinen vaihe, johon voidaan liittää intensiivisen metsätalouden palveluja laajemmin (metsänhoito, puunkorjuu, tienrakennus, logistiikka, koulutus, jne). Suoraan tulokset ovat siirrettävissä yrityksiin, jotka tarjoavat metsäsuunnittelupalveluja.
Ratkaisut toimivat älykkään erikoistumisen työkaluina ja Pohjois-Karjalan osaamisviennin kärkituotteina Venäjälle.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Itä-Suomen metsäbiotalouden osaamisklusterin toimijat, erityisesti metsäsuunnittelupalveluja tarjoavat yritykset ja muut metsätalouden palveluja tarjoavat tahot (metsäteiden suunnittelu ja rakentaminen, työntekijöiden koulutus, jne). Pidemmällä tarkastelujaksolla kohderyhmään kuuluvat myös metsäkonevalmistajat, kun puunkorjuuteknologian kehitys väistämättä etenee hyödyntämään miehittämättömien lennokkien tuottamaa tietoa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat Venäjän metsäsektorilla toimivat yritykset. Ajantasaisen metsävaratiedon ja nykyaikaisten metsäsuunnitteluratkaisujen potentiaalisia asiakkaita Venäjällä ovat metsänvuokraajat, joita on tuhansia. Suuri osa Venäjän metsänvuokraajista on puunjalostusyrityksiä, joille intensiivinen metsätalous ja tehokkaampi puuhuolto ovat välttämättömiä edellytyksiä tulevan toiminnan turvaamiselle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 265 230
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 221 316
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 349 650
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 857
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Kontiolahti, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite: Yliopistokatu 6
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 8 |
| Hankkeella edistetään metsien tehokkaampaa uudistamista ja hoitoa Venäjällä, mikä lisää metsätalouden kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hanke edistää vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita tukemalla uusiutuvaan luonnonvaraan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa ja sen käyttöön perustuvia palveluja ja tuotteita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 7 |
| Puuntuotannon tehostaminen jo hyödynnetyillä metsäalueilla vähentää tarvetta ottaa talouskäyttöön koskemattomia metsäalueita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 7 |
| Intensiivinen metsätalous mahdollistaa puun ja hakkuutähteiden energiakäytön lisäämisen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään paikalliseen osaamiseen perustuvia palveluja, joita voidaan markkinoida Venäjälle. Palveluihin voidaan liittää paikallista osaamista ja tuotteita laajemminkin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 3 |
| Kehitettävät palvelut ovat aineettomia, ne perustuvat asiantuntijuuden hyödyntämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 7 |
| Hankkeen ratkaisut vähentävät metsänarviointiin käytettävän maastotyön ja edelleen liikkumisen määrää. Intensiivisessä metsätaloudessa samalla pinta-alalla saadaan tuotettua enemmän puuta, joten logistiikka tehostuu. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 8 |
| Alueen yritystoiminnan vahvistaminen heijastuu ympäröivään yhteiskuntaan ja edistää sen hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Suomalaista ympäristöosaamista voidaan siirtää Venäjälle osana intensiivistä metsätaloutta. | ||
Hankkeen tuloksena syntyi uusi ratkaisu ajantasaisen metsävaratiedon tuottamiseen ja käyttöön. Ratkaisu perustuu miehittämättömällä lennokilla otettujen kuvien tulkintaan ja tietojen varmennukseen maastomittausten perusteella. Puukohtainen inventointi toteutettiin 18 000 hehtaarin alueella hankkeeseen osallistuneen pilottiyrityksen vuokraamissa metsissä Karjalassa. Yhteensä 13 miljoonaa puuta kartoitettiin lennokin avulla ja puutunnukset laskettiin projektissa kehitetyillä algoritmeilla. Puukohtainen tieto muunnettiin kuviotason tiedoksi Venäjän metsäsuunnitteluohjeiston mukaisesti. Tuotetun kuviotiedon perusteella määriteltiin metsänkasvatusvaihtoehdot intensiiviselle ja nykyisin käytössä olevalle metsätalouden mallille pilottiyrityksen asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Toteutuksessa havaittiin, että Venäjän metsäsuunnitteluohjeiston edellyttämä suuri kuviokoko keskimääräistää puustotunnuksia, minkä seurauksena häviää merkittävä osa puukohtaisen tiedon lisäarvosta käytännön metsätaloudelle. Kehitetyn ratkaisun hyödyt saadaan paremmin käyttöön, jos sitä käytetään yritystason suunnittelun tukena virallisen metsäsuunnittelun sijasta.
Lennokkien käytöllä täsmämetsätalouden toteuttamisessa on suuri potentiaali Venäjällä, mutta myös Suomessa. Niitä voitaisiin hyödyntää metsien inventoinnin lisäksi myös metsäoperaatioiden parantamisessa, esimerkiksi taimikonhoitotarpeen määrityksessä, metsänuudistamistulosten arvioinnissa, yksittäisten puiden kasvun ja rungon laadun seurannassa sekä taimien toimitusten ja kylvön seurannassa.
Suomalaisen osaamisen ja tuotteiden viennin edistämiseksi tuotettiin venäjänkielinen ohjelma metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutusten havainnollistamiseen (MOTTI-metsikkösimulaattori).