Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72064

Hankkeen nimi: Koulutusvientiklusterin käynnistäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0242746-2

Jakeluosoite: PL 59

Puhelinnumero: 013 267 7111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NDIWALANA VILJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteyssihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vilja.ndiwalana(at)jns.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503437673

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuonna 2025 Suomi halutaan nähdä koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaana. Osana tätä tavoitetta on koulutusvientiä Suomessa kehitetty uudeksi liiketoiminnaksi aktiivisesti vuodesta 2010, jolloin valtioneuvosto julkaisi kansallisen koulutusvientistrategian. Kansainvälisillä markkinoilla koulutusvienti on osa vakiintunutta palveluvientiä. Suomessa ollaan koulutusviennin osalta alkuvaiheessa. Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa ei ole aiemmin systemaattisesti kehitetty koulutukseen, oppimisympäristöihin ja oppimisen digitalisaatioon liittyvää kokonaisuutta liike-toimintaklusteriksi.

Hankkeessa tehdään näkyväksi ja kehitetään koulutukseen, oppimisympäristöihin ja oppimisen digitalisaatioon liittyvä liiketoimintaklusteri, luodaan klusterille kansainvälistymisen polku ja pilotoidaan koulutusvientiä tavoitteena lisätä koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoa-vien organisaatioiden liikevaihtoa ja kannattavuutta.

Hanke

• tekee näkyväksi Joensuun ja Pohjois-Karjalan koulutukseen, oppimisympäristöihin ja oppimisen digitalisaatioon liittyvän liiketoimintaklusterin;
• tukee ja kehittää julkisten koulutustoimijoiden, alan yritysten sekä alaan liittyvien tapahtumien ja verkostojen uutta liiketoimintaa luovaa yhteistyötä;
• luo uusia koulutusvienti-innovaatioita, digitaalisia ratkaisuja, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja sekä yhdistää olemassa olevaa tarjontaa laajemmiksi toimituskokonaisuuksiksi;
• lisätä tarjontaa ja vetovoimaa alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana;
• kehittää koulutusosaamisen vientiin arvoketjuja ja auttaa klusteria verkostoitumaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti;
• kehittää klusterin yritysten tarvitsemaa myynti-, markkinointi- ja rahoitusosaamista;
• tuottaa ja kanavoi kansainvälisessä myynti- ja markkinointityössä tarvittavaa markkina-, kohderyhmä- ja arviointitietoa klusterin toimijoiden käyttöön;
• kehittää, vahvistaa ja tukee Pohjois-Karjalan potentiaalisten koulutusvientitoimijoiden kansainvälistymisen polkua ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla;
• luo klusterin kehittymistä tukevaa avoimen innovoinnin ympäristöä.

Tuloksellisen liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä ja kasvua varten hankkeessa luodaan toimintamalli ja klusterimuotoinen ekosysteemi inbound- ja outbound -tuotteiden ja palveluiden luomiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistyvään myyntiin ja markkinointiin. Yritysten kasvun ja uuden yritystoiminnan syntymisen tueksi vahvistetaan Joensuun tiedepuiston hautomo- ja kiihdyttämötoimintaa lisäämällä koulutukseen, oppimisympäristöihin ja oppimisen digitalisaatioon liittyvää innovaatio- ja kehitysalustaosaamista. Joensuun kehitysalustalta rakennetaan tiivis polku Team Finlandin ja Future Learning Finland -kasvuohjelman verkostoihin ja mahdollisuuksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat koulutuslaitokset ja yritykset. Oppilaitokset kattavat tässä hankkeessa koko koulutusketjun varhaiskasvatuksesta perusopetuksen ja toisen asteen kautta aikuiskoulutukseen ja korkeakoulutukseen.

Hankkeen kohderyhmäyritykset
• myynti- ja markkinointiorganisaatiot (yritykset, joiden keskeinen liiketoiminta on markkinoida ja myydä muiden toimijoiden – pääasiassa oppilaitosten – tuottamia koulutusvientipalveluita)
• kehittäjäorganisaatiot (yritykset, jotka voivat hyödyntää oppilaitosten osaamista oman liiketoimintansa kehittämisessä; esimerkiksi pelejä ja oppimisympäristöjä kehittävät yritykset)
• palveluorganisaatiot (yritykset, jotka voivat omalla osaamisellaan kehittää ja tehostaa koulutusvientiin liittyviä tuotteita ja palveluita; esimerkiksi elämys- ja matkailupalveluita tuottavat yritykset, joiden osaamista voidaan hyödyntää opintovierailutuotteiden kehittämisessä)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat hankkeen ulkopuoliset koulutusviennissä mukana olevat toimijat (oppilaitokset, yritykset, verkostot, muut toimijat), jotka voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Välillisinä kohderyhminä voidaan nähdä myös ne opettajat ja oppilaat, jotka ovat tekemisissä klusterin kehittämisen kanssa tavalla tai toisella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 340 172

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 649

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 485 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 474 025

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Kontiolahti, Joensuu, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei vaikuta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät sijaitse hankkeen toteutuspaikassa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa käytettäviä materiaaleja käytetään ja jätteitä tuotetaan sekä käsitellään asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Tuetaan uutta digitaalista liiketoimintaa ja koulutusvienti-innovaatioita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Kehitetään uusia digitaalisia palveluita kuten oppimisympäristöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hankkeessa tavoitteena on lisätä alueelle tulevien kansainvälisten opiskelijoiden / lisäkoulutusta hakevien henkilöiden määrää.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Yrittäjyyden valmiuksien lisääminen edistää taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeen toiminnot ovat yhtäläisesti eri kohderyhmien edustajien saavutettavissa. Lisäksi hankkeen aikana kehitettävät mallit, menetelmät ja palvelut ovat kaikille avoimia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hankkeessa tuetaan sosiaalista yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta osallistujien toiminnassa.
Kulttuuriympäristö 0 1
Tietämys omasta kulttuuriympäristöstä ja sen mahdollisuuksista lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaaminen- ja tietoisuus kehittyvät ilmeisesti hankkeen pilottien kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koulutusvientiklusterin käynnistäminen -hankkeen tavoitteena oli Pohjois-Karjalan koulutukseen, oppimisympäristöön ja oppimisen digitalisaatioon perustuvan liiketoimintaklusterin kehittäminen ja näkyväksi tekeminen. Hankkeen toimenpiteet tukivat ja kehittivät julkisten koulutustoimijoiden, yritysten, tapahtumien ja verkostojen luovaa yhteistyötä ja loivat avoimen toimintaympäristön koulutusalan innovaatioiden viennille. Hanke tuki digitaalisten ratkaisujen ja koulutusviennin palvelutuotteiden ja uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä. Jo olemassa olevaa tarjontaa se yhdisti laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Hanke kehitti alueen kansainvälistä liiketoimintaa, lisäsi alueen vetovoimaa ja tarjontaa koulutusviennin maksaville asiakkaille, kehitti arvoketjuja ja alueen osaamisen verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen toimenpiteissä ja tapahtumissa mukana oli 4 koulutuslaitosta ja yli 20 yritystä.

Hanke kutsui alueen koulutuskeskusten ja yritysten edustajat yhteen luovaan yhteistyöhön tukien organisaatioita yhteisillä koulutuksilla, yhdessä toteutetuilla vienninedistämismatkoilla ja matkojen aikana ja niiden jälkeen klusteritoimijoiden yhdessä toteuttamilla neuvotteluilla kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Hankkeen loppuun mennessä saatiin yhteensä noin 20 myyntiliidiä, yksi MOU ja neljä yhteistyö- ja myyntisopimusta. Lisäksi useita vakavasti neuvoteltavia kaupallisia sopimuksia on rakenteilla hankkeen jälkeen eri maissa hankkeen organisoimien matkojen pohjalta. Erilaisia opiskelijavaihtoon, tutkimukseen ja muuhun kaupallista yhteistyötä edistäviin toimintoihin liittyviä sopimuksia on myös tehty.

Hanke kehitti koulutusmatkailua yhdessä jo alalla toimivien yritysten ja organisaatioiden kanssa sekä mm.matkailupalveluyritysten kanssa. Erityisesti Joensuun kaupungin hyvinvoinnin toimialan kanssa työ kaupungissa olevan osaamisen tuotteistamiseksi aloitettiin.

Hanke teki klusterin viestinnällisesti näkyväksi yhteisillä markkinointimateriaaleilla ja laajalla englannin- ja espanjankielisellä EduPark-verkkosivustolla www.edupark.fi. Toteutusta johtivat hankkeen kaksi työntekijää ja ohjausryhmä, jossa oli edustus kaikista koulutuskeskuksista, Joensuun kaupungilta ja Joensuun Tiedepuistosta.

Ohjausryhmä määritteli hankkeen resurssien kannalta toimia ja työtä strategisesti keskittävän maantieteellisen ja sisällöllisen tiekartan. Sisällöllinen tiekartta perustui Joensuun ja Pohjois-Karjalan koulutusosaamisen erityisiin vahvuuksiin määritellen viennin keskeisiksi sisällöiksi opettajakoulutuksen, metsäosaamisen ja biotalouden, opetusteknologian sekä terveyden ja hyvinvoinnin koulutukset. Niihin sisältyvät muun muassa digitaaliset ratkaisut sekä ikäosaaminen. Maantieteelliseksi tiekartaksi määriteltiin Latinalainen Amerikka, sillä se oli Suomen koulutusviennin kasvuohjelman Education Finlandin uusi painopistealue ja hankkeen työntekijöillä oli Suomen viennistä alueelle erikoisosaamista ja kokemusta.

Hanke integroi Joensuun ja Pohjois-Karjalan koulutuskeskukset, yritykset ja tutkimusverkostot Suomen kansalliseen ja kansainvälisiin koulutusviennin verkostoihin, joita ohjaavat opetusministeriö ja ulkoministeriö. Hanke teki näkyväksi Suomessa ja ulkomailla alueellisen koulutusosaamisen ekosysteemin ja nimesi sen Global Education Park Finland- verkostoksi. Koulutusekosysteemiä tehtiin tunnetuksi sekä neuvoteltiin koulutusosaamisen siirrosta kansainvälisille asiakkaille, koulutuskeskuksille ja ministeriöille useiden matkojen kautta. Matkat suuntautuivat ohjausryhmän linjauksen mukaisesti Latinalaiseen Amerikkaan, joista kohteeksi valikoituivat Uruguay, Argentiina, Peru, Chile, Kolumbia, Meksiko ja lisäksi Espanja. Kaikissa maissa ekosysteemiä tehtiin tunnetuksi monella tasolla: ministeriöt, yksityiset ja julkiset yliopistot sekä muut oppilaitokset, järjestöt ja muut toimijat.

Hankkeen välittöminä tuloksina ovat Joensuun ja Pohjois-Karjalan alueen liiketoiminnan kehittäminen, myyntisopimukset ja niistä käytävät neuvottelut, uuden innovaatioympäristön luominen Joensuun seudulle ja verkoston toimijoiden yhteistyön uudet muodot ja määrällinen kasvu. Laadullinen välitön tulos on Joensuun ja Pohjois-Karjalan koulutuksen ekosysteemin ja koulutusosaamisen näkyväksi tekeminen Suomessa ja ulkomailla Latinalaisessa Amerikassa, Jordaniassa, Kanadassa, Espanjassa ja Japanissa. Edelleen, alueen osaamisen integroiminen Suomen koulutus- ja innovaatioviennin ponnisteluihin Suomessa (ministeriöt, opetushallitus, Business Finland, tapahtumat, messut, verkostot) ja erityisesti Latinalaisessa Amerikassa on hankkeen laadullinen tulos. Suomen edustustojen palautteen mukaan Global Education Park Finland -verkosto on muihin toimijoihin verraten aktiivi toimija alueen maissa ja suomalaisen koulutusviennin kärjessä Chilessä, Uruguayssa ja Kolumbiassa.