|
|
|
Hankekoodi: A72069
Hankkeen nimi: Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: -
Puhelinnumero: 02 33351
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: TURUN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ERÄLINNA LEENA MARJAANA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.eralinna(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406847450
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä, n. 12 milj. kg, likaista, sekalaista maatalousmuovijätettä, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen. Pääasiallisesti muovijäte päätyy joko energiaksi tai kaatopaikoille. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat toivoneet nykyistä toimivampia keräysjärjestelmiä.
Tässä hankkeessa keskitytään maatalousmuovijätteen sekä haja-asutusalueen rakennusmuovijätteen ei-pakkausmateriaalin keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen, jolloin erilaisten muovijakeiden määrä (PE-LEED, LD-PE, PP, PE-LD, jne.) on hallittava volyymien pysyessä silti riittävänä.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on luoda monistettavia alueellisia malleja muovijätteen keräykseen. Näin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystytään tehostamaan. Keräysmalleja pilotoidaan Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla. Projektissa valmistuu opas muovijätteen lajittelusta sen likaisuuden ja eri muovilajien ja -jakeiden mukaan. Lajittelulla muovijäteraaka-aineen hyödynnettävyyttä ja kierrätystä voidaan tehostaa.
Toisena tavoitteena on löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia yhteistyössä jalostavien yritysten kanssa. Turun AMK selvittää, kuinka paljon eri maatalousmuoveja voidaan keräyksessä yhdistää siten, että niiden jatkojalostus on edelleen mahdollista. Samalla tutkitaan, minkä verran kyseiset jätteet sisältävät epäpuhtauksia ja minkä verran prosessointimenetelmät sietävät niitä.
HAMK:n ohutlevykeskuksessa selvitetään hankkeen aikana kierrätysmuovien mekaanisia ominaisuuksia ja olosuhdekestävyyttä. Hankkeessa vertaillaan myös neitseellisen materiaalin muovien ja kierrätysmuovien ominaisuuksia.
Hankkeen tuloksena saadaan selville alueelliset muovijätemäärät ja niiden keskittymät, tehostetaan jätteen syntypaikalla lajittelua ja kehitetään alueellista resurssitehokasta keräystä. Projektissa selviää, onko muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnassa mahdollista luoda uutta kiertotalouteen liittyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja sekä uusia muovijätteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita.
Hanketta toteutetaan yhteistyönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun biotalous- ja ohutlevykeskuksen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun yliopiston Brahea-keskus koordinoi hanketta ja toteuttaa keräyspilotit yhdessä HAMK:n biotalousyksikön kanssa.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat muovijätettä tuottavat ja niitä hyödyntävät yritykset. Muovijätettä tuottavat hevos-, puutarha ja kotieläintilat kokevat tarpeelliseksi tehostaa ja kehittää muovijätteen keräystä.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat pilottipaikkakuntien aluetaloudet ja ympäristö, jotka hyötyvät jätteen keräyksestä ja kierrätyksestä työpaikkoina sekä ympäristön viihtyisyyden lisääntymisestä. Monistettavaa mallia on mahdollista jakaa laajemmin myös eri toimialoilla tai kierrätettävillä materiaaleilla, joten hankkeella on välillisiä kohderyhmiä tulevaisuudessa laajemmin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 448
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 448
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 453
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 453
Maakunnat: Kanta-Häme, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Forssan, Salon, Turun, Hämeenlinnan
Kunnat: Sauvo, Paimio, Salo, Ypäjä, Hattula
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 10 |
| Hankkeen aikana pilottialueilla kerättävä muovijäte vähentää fossiilisen raaka-aineen käyttöä (uusiomuovi tai energia). Kun toiminta laajenee vaikutukset kasvavat entisestään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 10 |
| Fossiilisten raaka-aineiden kierrättäminen vähentää ilmastomuutoksen vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 10 |
| Muovijätteen tehokkaalla keräämisellä vähennetään luontoon ja meriin päätyvän muovin määrää. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 10 |
| Muovijätteen kierrättämisen tehostamisella vähennetään öljyn käyttöä ja siten kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 8 |
| Natura 2000 alueilla hankkeella on välillinen vaikutus ympäristön roskaisuuden vähenemisenä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Muovijätteen kierrätyksen tehostaminen nykyisestä 20%:sta luo taloudellista kestävyyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 8 |
| Vaikka muovi ei ole uusiutuvaa energiaa, sen energiakäytöllä voidaan vähentää fossiilisen neitseellisen polttoaineen tarvetta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen avulla halutaan luoda kierrätysliiketoimintaan monistettava liiketoimintamalli, jota voidaan hyödyntää muidenkin kierrätysmateriaalien kohdalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 7 |
| Hankeen avulla luodaan muovijätteen lajitteluopas, jota voidaan jatkossa ylläpitää ja kehittää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla luodaan monistettavia logistisia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää ja monistaa muilla alueilla ja muiden materiaalien kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Puhdas ympäristö ja yrityksille räätälöidyt ratkaisut luovat hyvinvointia yleistä hyvonvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Maaseudulla tapahtuva keräys edistää haja-asutusalueen yritysten kierrätyspalveluiden saantia ja tavoitettavuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeella halutaan tukea ja tuoda kierrätysratkaisuja ja -palveluita myös haja-asutusalueille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 10 |
| Hankkeella tuetaan välillisesti kultturiympäristön puhtautta ja viihtyisyyttä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 10 |
| Kiinnittämällä huomiota muovijätteen keräykseen ja kierrätykseen voidaan tukea kohderyhmän ympäristöosaamista ja -tietosuutta. | ||
Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä, noin 10 -12 000 tn, likaista ja sekalaista maatalousmuovijätettä, josta ainoastaan murto-osa päätyy kierrätykseen. Pääasiallisesti maatalousmuovijäte päätyy energiaksi. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat toivoneet nykyistä toimivampia keräysjärjestelmiä erityisesti niin sanotulle ei-pakkausmuovijätteelle.
LiMuKe-hankkeessa keskityttiin pääasiassa maatalousmuovijätteen ei-pakkausmateriaalin (paalikalvomuovit, -verkot, katekalvot ja -harsot) keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen, jolloin erilaisten muovilajien määrä on hallittava volyymien pysyessä silti riittävänä.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli luoda monistettavia alueellisia malleja muovijätteen keräykseen, jolloin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystytään tehostamaan. Keräysmalleja pilotoitiin Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla. Lisäksi projektissa valmistuu opas muovijätteen lajittelusta sen likaisuuden ja eri muovilajien ja -jakeiden mukaan. Syntypaikkalajittelu on muovijäteraaka-aineen hyödynnettävyyden ja kierrätyksen tehostamisessa ensiarvoisen tärkeää.
Toisena tavoitteena oli löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia. Turun AMK selvitti, kuinka paljon eri maatalousmuoveja voidaan keräyksessä yhdistää siten, että niiden jatkojalostus on edelleen mahdollista. Samalla tutkittiin, minkä verran kyseiset jätteet sisältävät epäpuhtauksia ja minkä verran prosessointimenetelmät sietävät niitä. HAMK:n ohutlevykeskuksessa selvitettiin hankkeen aikana kierrätysmuovien mekaanisia ominaisuuksia ja olosuhdekestävyyttä. Hankkeessa vertailtiin myös neitseellisen materiaalin muovin ja kierrätysmuovin ominaisuuksia.
Hankkeen tuloksena tehostettiin maatalousmuovijätteen syntypaikkalajittelua sekä alueellista resurssitehokasta keräystä. Projektin aikana selvitettiin, mitkä mahdollisuudet muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnassa on luoda uutta kiertotalouteen liittyvää yritystoimintaa sekä uusia muovijätteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita.
Hanketta toteutettiin yhteistyönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun biotalous- ja ohutlevykeskuksen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun yliopiston Brahea-keskus koordinoi hanketta ja toteuttaa keräyspilotit yhdessä HAMK:n biotalousyksikön kanssa.
Tarkemmin hankkeen tuloksista voi lukea julkaisusta Maatalousmuovijätteen keräys ja kierrätys, haasteet ja mahdollisuudet. Luettavissa: https://issuu.com/limuke.raportti/docs/limuke_final-eng.