Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72170

Hankkeen nimi: 6AIKA: PalRob – Palvelurobotiikan virtuaalinen innovaatioalusta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 401 2168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on terveys- ja hyvinvointialan palvelurobotiikan innovaatioalustan kehittäminen ja testaaminen. Palvelurobotiikalla käsitetään ihmisiä fyysisesti avustavia tai ihmisten kanssa sosiaalisesti kommunikoivia robotteja sekä teleoperoitavia robotteja, jotka ovat loppukäyttäjien kanssa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai tuottavat vuorovaikutuksen lisäksi fyysisiä palveluita. Roboteille on ominaista interaktiivisuus käyttäjän kanssa ja käyttäjällä on mahdollisuus vaikuttaa robotin tuottamaan palveluun. Hankkeen operatiivisena tavoitteena on luoda mahdollisuudet sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan palvelurobotiikan kehittämiselle siten, että kuka tahansa robotiikan kehittämisestä kiinnostunut yksityishenkilö, yritys tai yhteisö voisi innovoida uudenlaisia palveluita ja robottisovelluksia, joista voidaan jalostaa uutta liiketoimintaa. Palvelurobotiikan innovaatioalustan kehittäminen edistää palvelurobotiikan ekosysteemiä ja luo mahdollisuuden yhteisöllisen kehittäjäyhteisön rakentamiselle. Hyvinvointialan palvelurobotiikan innovaatioalustan kehittäminen tukee myös Suomen akatemian ROSE- ja Tekesin KINO- hankkeita.

HANKKEEN TAVOITTEET:

TAVOITE 1: Hyvinvointialan palvelurobotiikan avoimen virtuaalisen innovaatioalustan kehittäminen ja fyysisen kohtaamispaikan luominen. Tavoitteena on luoda palvelinratkaisu, joka mahdollistaa robotiikan ohjelmasovellusten innovoinnin yhdessä toisten ohjelmointiosaajien ja ohjelmasovellusten loppukäyttäjien kanssa. Fyysisessä kohtaamispaikassa ohjelmasovellusten kehittäjät voivat jakaa ideoitaan ja edistää ohjelmasovelluksia yhdessä muiden alojen asiantuntijoiden ja loppukäyttäjien kanssa.

TAVOITE 2: Robotti-innovaatioaihioiden ja innovaatioiden myynnin ja markkinoinnin kehittäminen. Tavoitteena on luoda toimintatapa, jossa ohjeistetaan, miten innovaatioaihiot muokataan digitaaliseen muotoon, joita voidaan esitellä potentiaalisille asiakkaille ennen ohjelmasovelluksen toteuttamista.

TAVOITE 3: Ohjeistusten laatiminen ROS:n, Unity:n ja GitHub:n hyödyntämiselle palvelurobotiikan yhteisöllisessä kehittämisessä. Tavoitteena on laatia ohjeistus, kuinka jo olemassa olevia yhteisöllisiä kehittämisalustoja ja työkaluja voidaan käyttää ohjelmasovellusten tuottamisessa.

TAVOITE 4: Innovaatioalustan ja robottisovellusten testaaminen laboratoriossa ja aidoissa käyttöympäristöissä. Tavoitteena on testata pilottina kehitettyjen ohjelmasovellusten toimivuutta laboratoriossa ja aidoissa käyttöympäristöissä.

TAVOITE 5: Innovaatioalustan toimivuuden evaluointi. Tavoitteena on evaluoida haastatteluiden ja kyselyiden avulla innovaation alustan toimivuutta ja siinä olevia kehittämiskohteita.

HANKKEEN TOIMENPITEET:

TOIMENPITEET 1: Kartoitetaan palvelurobotiikan innovaatioalustan tarvittavat ominaisuudet ja liitännät muihin innovaatioalustoihin. Kartoituksen pohjalta laaditaan virtuaalinen innovaatioalusta sekä fyysinen kohtaamispaikka, jossa on mukana myös asiakkuusnäkökulma ja mahdollisuus yhteiskehittämiseen loppukäyttäjien kanssa. Rakennetaan kansainvälistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

TOIMEPITEET 2: Luodaan toimintamalli ja ohjeistus digitaalisen käsikirjoituksen tekemiseksi ohjelmasovelluksesta. Pilotoidaan muutamaa ohjelmasovellusta ja esitetään, miten innovaatio esitellään potentiaalisille hyödyntäjille ennen kuin sovellusta lähdetään koodaamaan. Idean visualisoinnissa hyödynnetään Unity-ympäristöä ja 3D-työkaluja.

TOIMENPITEET 3: Tutustutaan ROS:n, Unity:n ja GitHub:n dokumentointiin ja laaditaan ohjeistus niiden hyödyntämiseen palvelurobotiikan ohjelmasovellusten tuottamisessa. Pilotoidaan, miten ko. työkaluja ja alustoja voidaan hyödyntää kansainvälisen yhteistyön rakentamisessa ja ohjelmasovellusten jakamisessa.

TOIMENPITEET 4: Testataan innovaatioalustan avulla tehtyjä robottisovelluksia Baxter- ja NAO- roboteilla laboratoriossa ja aidoissa käyttöympäristöissä. Selvitetään, miten hoitohenkilökunta ja asiakkaat suhtautuvat robotin avulla tuotettuihin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Testauskohteiksi valitaan mm. lasten aktivointivointia ja ikäihmisten omatoimista selviytymistä.

TOIMENPITEET 5: Arvioidaan innovaatioalustan toimivuutta ja selvitetään, mitä asioita alustassa pitää kehittää, jotta se jatkossakin tuottaisi uusia ohjelmainnovaatioita. Erityisesti selvitetään asiakkuusnäkökulman liittämistä innovaatioalustaan. Kyselyiden ja haastattelujen avulla kehitetään innovaatioalustaa palvelemaan robottisovellusten kehittäjien ja loppukäyttäjien yhteistoimintaa.

HANKKEEN TULOKSET:

TULOS 1: Virtuaalinen hyvinvointi- ja terveysalaan kohdentuva palvelurobotiikan ohjelmoinnin ja palveluiden innovaatioalusta, jossa robottiohjelmoinnin ja hyvinvointialan osaajat kohtaavat. Palvelinratkaisu, joka on skaalautuvissa ja konfiguroitavissa eri käyttöliittymillä ja päätelaitteilla, kuten tablet-tietokoneilla ja älypuhelimilla. Fyysinen kohtaamispaikka robottiohjelmasovellusten kehittäjille ja loppukäyttäjille.

TULOS 2: Toimintamallit ja ohjeistus digitaalisen käsikirjoituksen (tarinankerronta) ja visualisoinnin tekemiseksi ohjelmainnovaatiosta. Tuloksena on esimerkit, miten orastavasta ohjelmaideasta voidaan kertoa potentiaalisille asiakkaille ennen kuin varsinaista ohjelman koodausta ruvetaan tekemään. Idean visualisointi varmistaa, että kehitettävä robottisovellus on taloudellisesti hyödynnettävissä ja kiinnostaa asiakkaita.

TULOS 3: Ohjeistus GitHub:n, Unity-ympäristön ja ROS:n hyödyntämiseen robottiohjelmasovelluksen rakentamisessa. Ohjeistuksessa otetaan huomioon, miten ohjelmasovelluksen kehittäjät voivat rakentaa ohjelmasovelluksen yhteisöllisesti muiden osaajien ja potentiaalisten loppukäyttäjien kanssa. Raportoidaan, minkälaisia ohjelmaideoita on tällä hetkellä kehitteillä ja kerrotaan, miten niihin voi päästä mukaan.

TULOS 4: Baxter- ja NAO- robottien pilottiohjelmointien tuloksena ovat kokemukset robottien hyväksymisestä hoitotyössä ja arviot robottien soveltuvuudesta hoitoketjuun. Tuloksena saadaan, miten avoimen innovaatioalustan kautta toteutetut ohjelmainnovaatiot vastaavat käyttäjien vaatimuksiin ja kuinka paljon ohjelmasovellukset tuottavat lisäarvoa loppukäyttäjille.

TULOS 5: Tuloksena saadaan ymmärrys innovaatioalustan toimivuudesta palvelurobotiikan ohjelmasovellusten rakentamisessa ja tietoutta alustan vaikuttavuudesta organisaation tuottavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen potentiaalisina kohderyhminä ovat Tampereen alueen ja pääkaupunkiseudun sosiaali-, terveys ja hyvinvointialan yritykset, yhteisöt ja palveluiden tuottajat, jotka ovat kiinnostuneet käyttämään ICT:tä ja robottisovelluksia toimintansa kehittämisessä, palveluiden tuottamisessa ja/tai palveluiden toteuttamisessa. Ko. organisaatioita ovat mm. TAYS, HYKS, Tampereen kaupungin terveystoimi, Helsingin-, Vantaan- ja Espoon kaupunkien terveystoimet, Mehiläinen, Terveystalo, Dextra, Pirkanmaan erikoiskuntoutus, Validia kuntoutus, Avire oy ja Tampereen työterveys Oy. Tavoittena on saavuttaa em. merkittävien sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen kautta sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat PK-yritykset ja ammatinharjoittajat. Kohderyhmään kuuluvat myös robottivalmistajat (mm. Universal robotics, ZenRobotics, Fanuc, KUKA, ABB), robottiohjelmoinnista kiinnostuneet yritykset (mm.Ax suunnittelu, Fastems, Elomatic, Tieto Healthcare & Welfare Oy, Vincit), yrittäjät, ammatinharjoittajat sekä yksittäiset freelance ohjelmistokehittäjät sekä sisällöntuottajat, joilla on kiinnostus luoda kaupallisia robottiohjelmasovelluksia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalle. Suurin osa robottiohjelmistojen kehittäjistä ja sisällöntuottajista on pienyrityksiä tai ammatinharjoittajia, joilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaansa. Robottialan yritysten kontaktonnissa hyödynnetään Suomen robotiikkayhdistyksen jäsenyrityksiä sekä TAMKIn ja Metropolia AMK:n suhteita yhdistykseen. Tällä hetkellä Suomen robotiikkayhdistyksen kannatusjäseninä on 55 potentiaalista robotiikan yritystä ja yhteisöä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös Tampereen ja pääkaupunkiseudun yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kuten TAMK, Metropolia, Aalto yliopisto, TaY, TTY, VTT, Finn-Medi (Health Hub),Työterveyslaitos, Uusi tehdas, Tredea ja STM:n kehittämisyksikkö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat mm. sosiaali-, terveys- ja hoitopalveluiden suunnittelijat ja tutkijat, vakuutusyhtiöt, potilasjärjestöt ja terveyspalveluiden käyttäjät. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös muiden 6kaupunkien ammattikorkeakoulut ja yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset, palveluntuottajat, sairaalat ja terveystoimet. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös robotiikan kehittämistä sivuavat tai tukevat yhteisöt, kuten Suomen tekoälyseura STeS ja Telelääketieteen seura STeHS.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 919

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 600

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 314 808

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 212 838

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin

Kunnat: Espoo, Tampere, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tekniset alat eivät ole kiinnostaneet naisia samalla tavalla kuin miehiä. Poikkeuksena on kuitenkin tietojenkäsittelyja digitaalisten palveluiden tuottaminen. Robotiikka on koettu miehiseksi alaksi, koska se on kohdentunut voimakkaasti teollisuuden robotiikan kehittämiseen. Palvelurobotiikka murtaa vanhan käsityksen robotiikan miesvaltaisuudesta. Monet sosiaalisen ja palvelurobotiikan tutkijat ja kehittäjät ovat naisia. Tällä hankkeella on tavoitteena saada naiset innostumaan ihmiskeskeisen palvelurobotiikan sisällöntuottamisesta ja robottiohjelmien tekemisestä. Koska hanke kohdentuu hyvinvointi- ja terveysalan robotti-innovaatioden kehittämiseen, pidämme luontaisena, että innovaatiotiimeissä on mukana myös naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa pyritään aktivoimaan monia eri alan osaajia, jotka edustavat eri ikää, sukupuolta ja osaamista. Naisten mahdollisuuksiin olla tulevaisuuden robottiohjelmoijia, sisällöntuottajia tai robottisovellusten asiantuntijoita kiinnitetään erityishuomioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on palvelurobotiikan ohjelmistojen virtuaalisen innovaatioalustan kehittäminen. Yritämme kuitenkin saada mahdollisimman paljon myös naisia osallistumaan, koska heissä on valtava potentiaali robottiohjelmasovellusten ideoijina ja toteuttajina.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen toivotaan uudistavan hyvinvointi- ja terveysalan palveluketjuja ja siten vähentävän luonnonvarojen käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Tehokkaalla robotiikan käytöllä pyritään välttämään turhia tehtäviä ja tuottamaan lisäarvoa. Robotiikan avulla vähennetään kuljetuksia ja ilmaston kuromittumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Innovaatioalusta voi innostaa kehittelijöitä luomaan uusia robottisovelluksia, joissa vähennetään materiaalien käyttöä. Toisaalta joku voi myös saada ajatuksia valmistaa robottikomponentteja jätemateriaaleita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Innovaatioalustan sivutuotteena saattaa syntyä ajatuksia palvelurobottien käyttämiseksi aurinkoenergialla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Tampereen ja Helsingin alue saavat hankkeen avulla mahdollisuuden uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelurobotiikan ohjelmistojen liiketoiminta on kasvava ala, jossa on vielä vähän toimijoita. Innovaatioiden kehittäjillä on hyvät mahdollisuudet kaupallistaa tuotteensa tai perustaa start-up yrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Tässä kehitetään nimenomaan ohjelmistoliiketoimintaa palvelurobotiikkaan. Ohjelmistoja käytetään edelleen palvelutuottamissa. Kehittyneiden ohjelmistojen avulla suomalaiset ohjelmaosaajat ja hyvinvointipalveluiden tuottajat voivat kehittää uusia toimintatapoja, joilla on kv. kysyntää.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Innovaatioalusta mahdollistaa ohjelmistojen tuottamisen virtuaalisesti missä päin maailmaan tahansa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Hankkeen päätavoite on hyvinvointi- ja terveysalaan kohdentuvien robottiohjelmien kehittäminen. Onnistuneiden ohjelmien avulla voidaan luoda uusia robottiavusteisia palveluita lapsille, ikäihmisille ja esim. kuntoutujille.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke pyrkii aktivoimaan kaikkia robottiohjelmoinnista ja sisällöntuottamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Se ei erottele ihmisiä iän, sukupuolen, uskonnon tai koulutuksen perusteella. Vain idea ratkaisee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Innovaatioalusta on tarkoitettu kaikille, joilla on jonkinlainen päätelaite, jolla pääsee osallistumaan. Kehittämiskumppania hakevat toteuttajat päättävät itse yhteistyökumppaninsa, mutta alusta ei rajoita käyttäjiä kulttuurin tai yhteiskunnallisen aseman perusteella.
Kulttuuriympäristö 3 5
Laajasti ajatelle hanke pyrkii edistämään uudenlaista yhdessä kehittämisen kulttuuria ja murtaa perinteisen myytin robotiikan miesvaltaisuudesta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta, vaikkakin molemmilla korkeakouluilla on vahva ympäristöosaaminen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Metropolia ammattikorkeakoulun (Metropolia)yhteisenä hankkeena. Palvelurobotiikkaa ei ole yksikäsitteisesti määritelty, mutta se sisältää ominaisuuksia sekä koneautomaatiosta ja ihmiskeskeisestä, sosiaalisesta robotiikasta.Tässä hankkeessa palvelurobotiikalla tarkoitettiin fyysisiä robotteja, jotka tuottavat palveluita asiakkaille. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää palvelurobotiikan avoin innovaatioalusta, jota voidaan hyödyntää robottisovellusten yhteisöllisessä ohjelmoinnissa. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää sote- ja hyvinvointialan sekä ICT- alan yritysten tarve ja kiinnostus palvelurobotiikan hyödyntämiseen. Hankkeen päätoimenpiteenä suunniteltiin ja toteutettiin avoin, web-pohjainen palvelurobotiikan innovaatioalusta. Muita toimenpiteitä olivat 1) ohjeistus digitaalisen käsikirjoituksen tekemiseksi ohjelmasovelluksesta, 2)ROS:n, Unity:n ja GitHub:n testaaminen robottisovellusten teossa, 3)innovaatioalustan testaaminen sekä 4)alustan toimivuuden arviointi. Hankkeen päätuloksena on palvelurobotiikan avoin innovaatioalusta, joka löytyy osoitteesta palvelurobotiikka.fi. Muita tuloksia ovat mm. animaatio tulevaisuuden sairaalasta(https://www.youtube.com/watch?v=PtYnhnFFZDQ) sekä ohjeistus työkaluista, joita voidaan käyttää ideoiden visualisoinnissa (www.innovaatioportti.fi) sekä 8 robottipilottia. Johtopäätöksenä saatiin, että palvelurobotiikka on vielä kehitysvaiheessa ja robotiikan tarve sote- ja hyvinvointialalla on pirstaleinen. Palvelurobotiikkaa tarvitaan työkuormituksen vähentämiseen ja robotiikan odotetaan kehittävän ja keventävän työtä sekä lisäävän työn laatua.ICT- alan yritykset ovat tällä hetkellä hyvin työllistettyjä ja niitä on vaikea saada kehittämään palvelurobotiikkaa. Potentiaaliset robotiikkakehittäjät löytyvät koneautomaation yrityksistä.