|
|
|
Hankekoodi: A72304
Hankkeen nimi: EnergiaVäylä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 30.9.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0681365-1
Jakeluosoite: Kaartokatu 2
Puhelinnumero: 019 764 200
Postinumero: 11100
Postitoimipaikka: Riihimäki
WWW-osoite: http://www.sykli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitala Ari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.laitala(at)sykli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 5668998
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja yritykset etsivät uusia ratkaisuja toiminnan kehittämiseen. Nyt on nähtävissä uusi trendi: yritykset hakevat resurssitehokkuutta ja kilpailukykyä etsimällä synergiaetuja jopa kilpailevien yritysten kanssa. Hyvinkään Sahanmäen alueella on aiemmin toteutettu yritysten yhteistyötä selvittävät ja aktivoivat hankkeet Reslog ja ResLog2, joissa on noussut esille tarve kartoittaa alueen energiankäytön tehostamismahdollisuuksia. Aikaisemmissa hankkeissa yritykset ovat alustavasti ideoineet uudenlaisen matalalämpöverkon, josta he käyttävät itse nimeä ”Energiaväylä”. Nyt haettavalla ”Energiaväylä” -hankkeella etsitään teknologiaa ja menetelmiä edetä kohti uudenlaista ratkaisua.
Energiaväylä on kokoaan uudenlainen toimintamalli ja ratkaisu, jonka avulla yritykset voisivat jakaa ylijäämälämpöenergiaa kiinteistöltä toiselle. Toimijat investoisivat lämpöpumppuun, joka mahdollistaa energiankäytön kehittämisen kiinteistön sisällä, mutta antaa myös mahdollisuuden syöttää tai hyödyntää lämpöenergiaa alueen yhteisestä energiaväylästä. Alueelle sijoittunut lasivillatehdas tuottaa ylijäämälämpöä, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä. Uudella ratkaisulla hukkalämpö voitaisiin jakaa alueen yritysten käyttöön kuten Mäntsälässä tehdään datakeskuksen osalta. Myös alueilla syntyviä jätteitä, esim. kuormalavoja, voitaisiin hyödyntää energiajakeena. Energiaväylä- hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda uudenlainen toimintakonsepti alueellisille energiaratkaisuille.
Hajautettua tuotantojärjestelmää voidaan pitää merkittävänä tulevaisuuteen suuntautuvana kestävän kehityksen ratkaisuna. Ratkaisulla tulisi olemaan suora vaikutus pk-yritysten toimintaedellytyksiin. Tarvittavat teknologiset komponentit ovat olemassa, mutta toiminnallinen kokonaisuus vaatii kehitystyötä ja joidenkin teknologioiden osalta kyse voi olla myös uudenlaisesta soveltamisesta. Tarvitaan myös uusi yhteistyökonsepti, jossa yrityksillä on vaikutusmahdollisuus energian hankintaan ja myymiseen. Konseptin sisältää taloudellisen ja kaupallisen tarkastelun. Uusi liiketoimimalli, johon sisältyvät mm. hyöty/kustannus –suhteet, investoijien löytäminen, takaisinmaksuajat, sekä osallistuvien yritysten toimintatavat ja säännöt vaativat syvällistä selvitystyötä. Keskeisinä toimenpiteinä kerätään energiankulutuksen ja –tuotantoon liittyvää tietoa, analysoidaan tuloksia, esitetään ratkaisuja kohteittain sekä laaditaan ehdotus uudenlaisesta yhteistoiminnallisesta energiaratkaisusta hallinnointi- ja liiketoimintamalleineen. Toimenpidekokonaisuuden avulla saadaan tarvittava tieto ja tulokset; hanke toimii ensisijaisesti energiaväylän teknis-kaupallisena toteuttavuusselvityksenä.
Hankkeeseen valitut ensisijaiset case-kohteet Hyvinkään Sahanmäki ja Mäntsälän Kapuli ovat profiililtaan erilaisia ja ne ovat erilaisessa kehitysvaiheessa myös energiaratkaisujen osalta. Sahanmäen osalta tarkastelussa on erityisesti teknis-taloudellinen ratkaisu ja sitä toteuttava liiketoimintamalli sekä uudet organisatoriset valinnat. Kapulissa puolestaan hyödynnetään jo datakeskuksen tuottamaa ylijäämälämpöä, mutta hankkeella tarkastellaan mm. lämmön varastoinnin kehittämistä, ratkaisujen soveltamista muihin vastaaviin kohteisiin sekä alueen markkinointia ratkaisuista kiinnostuneille toimijoille.
Hanke tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää yritysten energiatehokkuutta ja samalla se myös edistää useita yhteiskunnallisia tavoitteita esim. hiilineutraalisuuden saavuttamista. Lisäksi hanke voi synnyttää kokonaan uudenlaista liiketoimintaa hallinnointi- ja ylläpitotoimintoihin sekä mahdollistaa uuden cleantech-konseptin monistamisen myös muille markkina-alueille. Hankkeen tuottamat ratkaisut ovat skaalattavissa ja sovellettavissa myös laajemmin. Uusi ratkaisu parantaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa parhaiden kumppaneiden investointien houkuttelua kohdealueille. Hankkeessa informoidaan myös muita vastaavia teollisuus- ja logistiikka-alueita, ja luodaan yleiset työvälineet ja konseptit, joilla energiaväylän soveltuvuutta muille alueille voidaan kokeilla.
Hankkeen kohderyhminä ovat Sahanmäen alueella toimivat yritykset sekä Mäntsälän Kapulin alueen toimijat.
Välillisinä kohderyhminä ovat muut yritysalueet, joista verrokkikohderyhmään tulevat sijoittumaan Hämeenlinnan Moreeni, Turun kehätien varrella oleva Avanti-Tuulissuo-Littoinen, Porvoon bioteollisuuspuisto sekä Kouvolan Teholan-Kullasvaara, mutta hanketulosten osalta myös muut mahdolliset yritys- ja logistiikkapuistot.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös lukuisat asiantuntijaorganisaatiot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Välilliseen kohderyhmään voidaan laskea kuuluvaksi myös Energiaväylän kaipaamien teknologisten ratkaisujen toimittajat, jotka voivat olla mukana yhteisessä kehitystyössä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 355
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 355
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 616
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 282
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Hyvinkää, Mäntsälä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke vastaa suoraan RIS3-strategian ( Urban Cleantech) tavoitteita. ja toimiva energiaväylä hyödyntää muiden ylijäämä energiaa, korvaten näin neitseellistä energiaa. Tukee suoraan toimintaa kohti hiilineutraalia Uuttamaata. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Toimiva energiaväylä hyödyntää muiden ylijäämä energiaa, korvaten näin neitseellistä energiaa. Vähentää suoraan hiiilidioksidi päästöjä. Hankkeessa yhdistetään uudella tavalla erilaiset tekniset ratkaisut energian tasevirran hallinnan työkaluhuin. Uusi toimintamalli on levitettävissä muille teollisuusalueille ja siihen voidaan yhdistää myös uusiutuvien energioiden lähteitä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 7 |
| Energiatehokkuuden ja siitä syntyvän hiilivähennyksen kautta vaikutetaan ilmastomuutokseen ja suoriin päästöihin. Näin ollen varsinkin välillisillä vaikutuksilla voi olla suurikin merkitys. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Vähentään suoraan kasvihuonekaasuja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 9 |
| Malli mahdollistaa energiajätteen hyödyntämisen paikanpäällä ( esim. jätepuu ). Monistettavaan malliin voidaan kytkeä myös uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä laitoksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 6 |
| Kyseeessä on innovatiivinen tuote/ palveluidea ja edistää välittömästi energiaväylään liittyvien yritysten kilpailukykyä myös pitkällä aikajänteellä. Välilliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka hyvin mallia pystytään kattavasti levittämään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Uudenlainen energia- ja resurssitehokkuuden toimintamalli, jossa hyödynnetään ja yhdistetään uusinta teknologiaa, mittarointia ja energiataseen hallintaan liittyviä ohjelmia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| Vähentää energian ( polttoaineiden) kuljetuksia alueelle. Edistetään yhteistyötä teollisuus- ja logistiikka-alueilla, ja se voi edistää logistiikka-aluekonseptien ja synergian toteutumista kohteissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Päästöjen vähentämisellä ja yritysten kilpailukyvyn parantumisella on ihmisten hyvinvointiin positiivinen vaikutus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Uuden innovatiivisen palvelun kehittäminen lisää välittämästi ympäristöosaamista kaikilla mukana olevilla. Tulosten levittämisen yhteydessä osaaminen leviää niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. | ||
Hanke käynnistyi 6/2016 ja päättyi saadun jatkoajan jälkeen 9/2018. Hankkeen päätoteuttajana toimi Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä osatoteuttajina Työtehoseura TTS ja Teknologiakeskus TechVilla. Teollinen ylijäämälämpöpotentiaali on huomattavan iso niin Suomessa kuin esim. Euroopan laajuisenakin. Se on myös merkittävä keino vähentää energian tuotannon ja käytön hiilijalanjälkeä.
Hankkeessa selvitettiin teknisiä, taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä ylijäämälämmön hyödyntämiseksi hankkeen case-alueilla Hyvinkään Sahanmäessä sekä Mäntsälän Kapulissa. Suunnitelman mukaisesti suurin osa hankeaktiviteeteista kohdentui Sahanmäen alueelle ja siellä toimivan lasivillatehtaan ylijäämälämmön hyödyntämiseen. Case-alueiden näkökulman lisäksi hanketyötä on tehty siten, että sen tuloksilla on myös yleistä sovellettavuutta.
Ensi vaiheessa hankkeessa jalkauduttiin alueen sellaisiin yrityksiin, jotka voisivat olla potentiaalisia ylijäämälämmön hyödyntäjiä. Hankkeessa tehtiin kymmenkunta varsin perusteellista yritysvierailua, joissa myös katselmoitiin kiinteistöjen energiatehokkuutta ja annettiin neuvontaa tehtyjen havaintojen pohjalta. Useat kiinteistöt osoittautuivat varsin energiatehokkaiksi ja niiden havaittiin olevan ammattimaisessa ylläpidossa. Sahanmäen alueella toteutettiin myös kysely alueen yrityksille, jossa selvitettiin alueen materiaalivirtoja.
Paikalliselta energiayhtiöltä saatiin Sahanmäen alueen kiinteistöjen kulutustiedot. Erityisen hyödylliseksi osoittautui alueen kaukolämpökohteiden tuntitasoinen kulutusdata. Hankkeessa hyödynnettiin Ilmatieteen laitoksen avointa säädataa, jonka perusteella muodostettiin alueen säämalli. Säämallin ja saadun kulutusdatan avulla pystyttiin arvioimaan alueen lämmitysenergiantarpeessa olevaa ajallista vaihtelua niin kuukausi kuin päivätasollakin.
Keskeistä hanketoimintaa on koko ajan ollut havaintojen dokumentointi, analysointi sekä kirjoitustyö. Jo hankesuunnitelmassa on todettu, että teknisten yksityiskohtien ja ratkaisujen selvittämistä varten tarvitaan konsulttiselvityksiä, joita pystyttiinkin hankkimaan neljä kappaletta.
Teknisten selvitysten jälkeen päähuomio kiinnitettiin investoinnin kannattavuuden arviointiin sekä liiketoimintamahdollisuuden tunnistamiseen ja muotoiluun. Tarvittavien investointien kannattavuutta arvioitiin kolmen eri skenaarion pohjalta. Johtopäätöksenä on, että teollisen ylijäämälämmön hyödyntäminen erillisen matalalämpöverkon kautta on kannattavaa silloin, jos sitä on saatavilla huomattavan edullisesti.
Lisäksi selvitettiin erilaisia hinnoittelun periaatteita sekä itsenäisen kaksisuuntaisen lämpökaupan toteuttamisessa ratkaistavia kysymyksiä. Tarkastelussa korostui yhteisten pelisääntöjen tärkeys kaukolämpöverkon toiminnassa, jotta lämpökaupan oikeudenmukaisuus ja kiinteistöjen lämmönsaanti voidaan taata.
Materiaalivirtakyselyn kautta ja katselmointien perusteella havaittiin, että energia-arvoa sisältäviä jakeita on alueella paljon odotettua enemmän. Tältä pohjalta päätettiin laatia myös biopolttoainepohjainen tarkastelu lämmön tuottamiseen liittyen. Suoritettu lainsäädännön ja ohjeistusten tarkastelu osoitti, että biomassasta koostuvien sivuvirtajakeiden ominaisuudet on tärkeää testata. Näin varmistutaan siitä, että niiden käyttö on sallittua myös pienen kokoluokan lämpölaitoksissa. Biolämpölaitoksen kannattavuustarkastelun perusteella ratkaiseva merkitys tuotetun lämmön hintaan on omasta takaa saatavan polttoaineen määrällä.
Hankkeen tulokset on koottu kaksiosaiseen raporttiin, jonka kokonaislaajuus liitteineen on n. 250 sivua (A4-sivukoossa).