Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72351

Hankkeen nimi: Terveysteknologialla tehokkuutta Etelä-Savoon

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 044 7942209

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Karhunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimialajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.karhunen(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447942212

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Terveysteknologian tuntemus on heikkoa hoiva-alan toimijoiden (yritykset, kunnat, sairaanhoitopiiri, kolmannen sektorin toimijat) keskuudessa Etelä-Savossa. Tämän vuoksi arkea helpottavan terveysteknologian käyttö on vähäistä. Välttämättä toimijoilla ei ole myöskään riittäviä valmiuksia arvioida tarjolla olevien terveysteknologioiden käytettävyyttä tai soveltuvuutta eri tarkoituksiin. Toisaalta terveysteknologiaa on hankittu, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi esim. osaamisen puutteen vuoksi tai hankitut terveysteknologiat eivät kommunikoi muiden käytössä olevien järjestelmien kanssa. Toimijat ovat usein täysin riippuvaisia terveysteknologian järjestelmäntoimittajista, koska ne eivät osaa tehdä terveysteknologian edellyttämiä huoltotoimenpiteitä.

Etelä-Savon maakunnassa on selkeä tarve lisätä terveysteknologian käyttöä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa ja parantaa toimijoiden valmiuksia arvioida terveysteknologian käytettävyyttä. Osaamista tarvitaan erityisesti terveysteknologioiden hankinnassa, käytössä ja arvioinnissa. Terveysteknologian tietämyksen tarve on tunnistettu käynnissä olevissa maakunnallisissa hankkeissa esimerkiksi Etelä-Savon Koulutus Oy:n HYTEKS – Hyvinvointiteknologian oppimisympäristöjen kehittäminen ja Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n HAPI - Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa.

Tämän hankkeen tarkoituksena on etsiä ratkaisuja hoiva-alan toimijoiden terveysteknologian osaamisen lisäämiseen ja kehittää hoiva-alan toimijoiden arkeen sopivia terveysteknologian neuvontapalveluja terveysteknologian hankinnassa, asentamisessa, käyttöönotossa ja ylläpidossa. Hankkeen tavoitteena on: 1) tunnistaa hankittavissa ja käytettävissä oleva terveysteknologia, 2) lisätä ja uudistaa hoiva-alan toimijoiden osaamista terveysteknologian hankinnassa, käytössä ja ylläpidossa sekä 3) tehostaa matalan kynnyksen terveysteknologiaan liittyviä neuvontapalveluja.
Hankkeen lopputuloksena hoiva-alan toimijoiden (yritykset, kunnat, sairaanhoitopiiri, kolmannen sektorin toimijat) ymmärrys ja osaaminen terveysteknologian hankinnasta, käytöstä ja ylläpidosta lisääntyy. Tiedon, osaamisen ja laajenevan terveysteknologian käytön myötä Etelä-Savoon voi lisäksi syntyä terveysteknologian yritystoimintaa sisältäen alihankintayritystoiminnan, esim. asennusta ja huoltoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savon hoiva-, terveys- ja hyvinvointialan toimijat: yritykset, kunnat, sairaanhoitopiiri ja kolmannen sektorin toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sosiaali- ja terveysalan asiakkaat (esim. ikäihmiset, vammaiset, kuntoutujat, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja terveet palveluita käyttävät henkilöt). Muita hyötyviä ryhmiä ovat alan opettajat, yritysneuvojat ja -kehittäjät, joiden osaaminen kasvaa ja on jatkossa maakunnan käytössä ja hyödynnetävissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 125 746

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 153

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 179 636

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 361

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Enonkoski, Rantasalmi, Pieksämäki, Hirvensalmi, Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Heinävesi, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hoiva- ja terveysalan naisvaltaisuus voi olla yksi syy teknologian vähäiselle käytölle hoiva- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Hanke tule nimenomaan aktivoimaan näiden toimijoiden teknologiatietoa ja osaamista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminta on suunnattu nykyisille hoiva- ja terveysalan toimijoille näiden tarpeiden mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole päätavoite, vaan enemmän sivutuote.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Teknologioiden käyttö vähentää palveluiden tuottamisesta syntyvää hiilijalanjälkeä, koska teknologian käyttö vähentää liikkumisen tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vähäinen vaikutus ilmastonmuutokseen toiminnan globaalissa mittakaavassa pienen koon vuoksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hiilidioksidipäästöjen vähenemisellä on vaikutusta luonnon monimuotoisuuden säilymisen mahdollisuuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 5
Teknologioiden käyttö vähentää palveluiden tuottamisesta syntyvää hiilijalanjälkeä, koska teknologian käyttö vähentää liikkumisen tarvetta. Palvelu voidaan tuottaa mahdollisimman pitkälle ajamatta itse asiakkaan luo.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta jätteiden syntymiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 3
Uusi teknologia pyrkii hyödyntämään uusiutuvia energianlähteitä, joten niiden käyttö hankkeen ansiosta lisääntyy.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta korjaamalla selkeää puutetta siinä. Lisäksi tarkoitus on etsiä energiaa säästäviä ja ekotehokkuutta lisääviä ratkaisuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Uudet teknologiat synnyttävät myös uusia palvelutuotteita, joita voidaan tuotaa lähes täysin virtuaalisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 10 7
Uudet teknologiat ja niiden käyttäminen vähentävät merkittävästi logistista tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tarkoitus on tehostaa ihmisten hyvinvointiin liittyvien palveluiden tuotantoa.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke kohdistuu naisvaltaiseen alaan ja parantaa naisten valmiutta omaksua uusien teknologioiden hyötykäyttöä omassa työssään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hankkeella ei suorastaan ole vaikutusta näihin. Tasa-arvon edistämisen kautta hankkeella voi ajatella olevan yhteiskunnallinen merkitys. Lisäksi uusien ammattien syntyminen voi edistää myös kulttuurista yhdenvertaisuutta, koska nämä uuden alat eivät ole ehtineet mitenkään tulla "kulttuurisidonnaisiksi".
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke ei keskity kulttuuriympäristön muuttamiseen.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hanke ei ole suunnattu varsinaisesti ympäristöosaamisen kehittämiseen, vaan ympäristöä säästävien teknologioiden käytön lisäämiseen. Saattaa lisätä ympäristöosaamista samalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella pyrittiin tilanteeseen, jossa terveysteknologian ymmärrys on lisääntynyt ja teknologian käyttö monipuolistunut eri toimijoiden keskuudessa. Toimijoita oli mukana erittäin runsaasti vaihtamassa ja välittämässä tietoa, verkostoitumassa ja oppimassa toisiltaan. Hankkeessa syntyi uutta yhteistyötä, joka edisti hankkeen tavoitettan teknologian käytön monipuolistumisesta. Terveysteknologian osaamisen tason ja tarpeen määrittelyä tehtiin osaamiskartoituksilla. Osaamisprofiilipilotointien avulla saatiin tietoa ohjauksen ja koulutuksen suunnittelun tueksi. Eri toimijoiden kehittämiskumppanuudet lisääntyivät ja vahvistuivat. Vaatimusmäärittelyn osaamista terveysteknologiassa syvennettiin. Terveysteknologian osaaminen tehostui tiedon levittämisen ja vuorovaikutteisen oppimisen myötä.
Hankkeen konkreettisina tavoitteina oli
1. tunnistaa hankittavissa ja käytettävissä oleva terveysteknologia. Terveysteknologiaa tehtiin toimijoille tutuksi teemoitetuissa terveysteknologiailloissa. Näihin iltoihin osallistui terveysteknologian tuottajia, suunnittelijoita, käyttäjiä, viranomaistahoja, yritysten edustajia ja työntekijöitä sekä kansalaisjärjestöjä.
2. lisätä ja uudistaa hoiva-alan toimijoiden osaamista terveysteknologian hankinnassa, käytössä ja ylläpidossa. Terveysteknologiailloissa käsiteltiin näitä valittuja teemoja. Toimijat pääsivät tutustumaan uusiin teknologioihin, niiden tuottajiin ja suunnittelijoihin, ja samalla uudistamaan osaamistaan. Hankkeessa tehtiin toimijoille osaamiskartoitukset, joiden perusteella jo hankkeen aikana päästiin tuottamaan toimijoille osaamiskartoitusten perusteella havaittua tarvittavaa uutta osaamista.
3. luoda ja tehostaa matalan kynnyksen neuvontapalvelua terveysteknologioista. Myös tätä tavoitetta palveli hankkeen aikana kehitetty konsepti terveysteknologiailloista ja niihin liittyneestä osaamiskahvilasta. Osaamiskahvilassa toimijat pääsivät arvioimaan kulloisenkin teeman alueeseen liittyvän teknologian tarvetta ja oman osaamisensa tasoa ja tarvetta suhteessa siihen. Osaamiskahviloiden tulosten perusteella kehitettiin matalan kynnyksen neuvontapalveluja. Neuvontapalveluita ja niiden tarvetta tunnistettiin sekä teknologian tuottajilla, kansalaisjärjestöissä, julkisella sektorilla, oppilaitoksissa ja yritysneuvonnassa. Neuvonnan konsepteja päästiin ideoimaan ja luomaan monitoimijaisella joukolla, jonka pohjalta hankkeessa kehittyi vuorovaikutteisen oppimisen malli. Vuorovaikutteisen oppimsen malli kehittyi terveysteknologiailtojen konseptin kehittyessä, kun tuotiin yhteen teemoitettu teknologia ja koko se toimijajoukko, joka sen hankintaan, myyntiin, käyttöön, käytön opastukseen, huoltoon, suunnitteluun ja kehittämiseen liittyy. Terveysteknologiailloista kehittyi alusta, joka toimi myös palautekanavana terveysteknologian edelleen kehittämiselle. Hankkeessa kehittyi varsin pitkälle uusi vuorovaikutteisen oppimisen malli, joka on siirrettävissä myös muiden alojen kehittämistoimintaan.