|
|
|
Hankekoodi: A72570
Hankkeen nimi: Biotalouskilta - Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kampusranta 11
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Laasasenaho
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.laasasenaho(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 680 7631
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tarve siirtyä fossiilitaloudesta biotalouteen on nykyisin laajasti tunnustettu ja hyväksytty. Biotalous on taloudellista toimintaa, jossa käytetyt raaka-aineet ovat lähtöisin uusiutuvista luonnonvaroista, kuten jätteistä, kasveista tai eläimistä. Käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi eli välttämällä ylikulutus-ta, voidaan turvata mm. raaka-aineiden riittävyys ja vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua. Suomessa biotaloutta on lähdetty kehittämään erityisesti metsien kautta. Suomen laajat metsävarat tar-joavat uusiutuvan biomassan lähteen, jota on runsaasti tarjolla. Metsiin perustuvaa biotaloutta voidaan-kin kutsua metsäbiotaloudeksi. Suomessa metsäbiotalouden kehitysalustoina on käytetty erityisesti sellu-tehtaita, joissa sellua ja sivuvirtoja pyritään käyttämään hyväksi nykyistä tehokkaammin. Samalla voidaan jalostaa mitä monipuolisempia tuotteita, kuten pakkausmateriaaleja, komposiitteja tai biopolttoaineita, korvaamaan öljypohjaisia tuotteita.
Sellutehtaat puuttuvat Etelä-Pohjanmaalta. Etelä-Pohjanmaan on pelätty tästä syystä jäävän kilpailuky-kyisten uusien, jalostusarvoltaan nostettujen, biotuotteiden kehityksestä ja ajautuvan lähinnä puunhan-kinnan reservaattialueeksi. Tässä hankkeessa vastataan juuri tähän mahdolliseen uhkaan ja rakennetaan biotalouden osaajaverkosto, jonka tarkoitus on toimia eteläpohjalaisen biotalouden innovatiivisena kehit-täjänä. Hankkeen tarve on noussut osana maakuntakorkeakoulun seutukuntiin keskittyvää kehittämis-toimintaa sekä AB-Seinäjoki innovaatio yhteisön kehittäminen –hankkeen toimenpiteitä, jotka keskittyvät pääosin ruoantuotannon teemoihin. Hankkeessa keskitytään erityisesti puunkysynnän kasvattamisesta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin. Hankkeen aikana jaetaan tietoa biotalouden mahdollisuuksista ja verkostoidaan eteläpohjalaisia biotalouden osaajia. Hank-keen aikana kartoitetaan myös laajemmin biotalouden koulutustarpeita. Hankeaika on 1.3.2017-31.12.2017 toimialueena koko Etelä-Pohjanmaa. Toiminta integroidaan osaksi Etelä-Pohjanmaan maakun-takorkeakoulun toimintaa. Hanketta koordinoidaan Ähtärin Tuomarniemen metsäbiotalouden osaamis-keskittymästä.
Paikalliset elinkeinot, kuten maa- ja metsätalousyrittäjät, elintarviketeollisuus, metsäenergian tuottajat tai sahateollisuus ja alueelliset asiantuntijat.
Hankkeen välillisenä kohderyhmän muodostavat alueella toimivat yritykset, organisaatiot ja oppi-laitokset sekä metsänomistajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 623
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 076
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 75 176
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 54 395
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Soini, Seinäjoki, Kauhajoki, Ähtäri, Teuva, Karijoki, Kauhava, Kurikka, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hanke edistää toimillaan näitä arvoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään vähähiilisyyden edistämisen osaamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Hankkeessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Hanke on melko neutraali tältä osin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Hanke on melko neutraali tältä osin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Hanke edistää osaltaan kiertotaloutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 7 |
| Tavoitteena ovat biotalousalaan liittyvien kehitys- ja innovaatioalustojen kehittäminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Elinkeinoelämän kehittäminen on hankkeen tavoitteissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Osaamisen, tietämyksen ja verkostoitumisen edistäminen ovat hankkeen tavoitteina. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Logistiikan kehittäminen on osa biotalousalan liiketoimintaosaamisen kehittämistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen tuloksena alueen hyvinvointi paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Tasa-arvoneutraali ja avoin hanke kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Tämä ei ole ensisijainen tavoite hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Tämä ei ole ensisijainen tavoite hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Ympäristöosaamisen lisääminen liittyy hankkeen tavoitteisiin. | ||
Biotalouskilta –Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto-hanke on toteutettu ajalla 1.3.2017-31.1.2018. Hankkeen tavoitteena on ollut tehdä biotaloutta ja siihen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia tunnetummaksi Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen toteuttajana on toiminut Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Ruoka yksikkö. Hankkeessa on ollut kolme työpakettia, joista kaksi ensimmäistä ovat liittyneet biotalouden toimintaympäristön tunnettavuuden lisäämiseen, verkostoitumiseen sekä alueellisten liiketoimintaideoiden sparraamiseeen. Hankkeen kolmas työpaketti on liittynyt biomassojen logistiikkaselvitykseen, jolla on toivottu apua paikkatietopohjaisten analyysimenetelmien parempaan käyttöönottoon biojalostamoiden sijainnin määrittämisessä.
Työpaketit 1 ja 2 toteutettiin järjestämällä jokaisessa eteläpohjalaisessa seutukunnassa 3 hanketilaisuutta. Hanketilaisuudet järjestettiin yhteistyössä AB Seinäjoen, maakuntakorkeakoulun sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedun, kanssa. Myös muiden seutukunnallisten hankkeiden, kuten Käly-hankkeen ja Ähtäri Zoo Panda Visit –hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä. Hanketilaisuudet järjestettiin Ähtärissä, Alajärvellä, Kauhavalla, Kauhajoella ja Kurikassa. Ensimmäisten hanketilaisuuksien aikana ideoitiin seutukunnista nousevia kehittämisideoita ja niistä parhaimmat äänestettiin jatkoon. Toisissa tilaisuuksissa näitä jatkoon äänestettyjä aihioita työstettiin pidemmälle asiantuntijoiden avulla. Toisien tilaisuuksien jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta sekä jatkokehitysideoita. Seutukunnalliset hanketilaisuudet huipentuivat kolmansiin hanketilaisuuksiin marras-joulukuussa 2017, jolloin lopullisina aiheina olivat Ähtärissä pandan ympärille ideoitujen oheispalveluiden tuotteistus, Alajärvellä puunjalostuksen sivuvirtoja jalostavan laitoksen kaupallinen ideointi, Kauhavalla paikallisten biomassojen, kuten turkiskettujen irtokarvan tuotteistus sekä Kauhajoella biokaasuautoilun edistäminen. Kurikassa kehittämisideoiksi nousivat paikallisten biomassojen, kuten metsien keruutuotteiden tuotteistus, mutta kolmas tilaisuus peruuntui vähäisen kiinnostuksen takia. Biotalouden mahdollisuuksista sekä tilaisuuksista tiedotettiin useissa julkaisukanavissa hankkeen aikana.
Työpaketti 3 eli logistiikkaselvitys toteutettiin käyttämällä esimerkkinä Kuusiokuntien aluetta. Logistiikkaselvityksellä haluttiin tutkia, missä olisi paras sijainti maatilamittakaavan biokaasulaitokselle (100 kW), osuuskuntapohjaiselle, useamman maatilan biokaasulaitokselle (300 kW) tai puuterminaalille puuvaroihin nähden. Biokaasulaitosten sijoittelua varten kerättiin paikkatietoa maatalouden lantamääristä, kunnallisesta biojätteestä, toisen asteen koulujen biojätteestä, S- ja K-kauppojen ruokahävikistä, potentiaalisista suopohjista energiakasvien kasvatusta varten, suurimpien matkailukohteiden biojätteestä (Keskinen, urheiluopisto ja eläinpuisto) sekä jäteveden puhdistamoiden lietteestä. Puuterminaalien sijoittamisoptimointiin liittyvässä analyysissä käytettiin VMI (valtakunnan metsien inventointi) aineistoa.
Hankkeen aikana selvisi, että biokaasulaitosten tapauksessa karjanlanta on ylivoimaisesti suurin alueellinen biomassavara. Tuloksena saatiin, että alueella olisi edellytyksiä 13:lle maatilakohtaiselle biokaasulaitokselle (100 kW nimellisteho). Näistä 7 löytyy Alavudelta (Kätkänjoki-Tohni-Mutkankylä sekä Keskusta-Kontiainen seutu), 4 Kuortaneelta (Löyä-Ylijoki ja Ruona) ja 2 Ähtäristä (Peränne ja Alastaipale). Osuuskuntapohjaisessa tarkastelussa löytyi 8 potentiaalisia aluetta osuuskuntapohjaisten biokaasulaitokselle (nimellisteho 300 kW tai korkeampi). Tälläisia alueita oli eniten Kuortaneella ja Alavudella (molemmissa 4) ja yksi Ähtärin Alastaipaleella. Näillä alueilla olisikin jatkossa tärkeä edistää biokaasuun liittyviä yritysryhmähankkeita. Mielenkiintoista oli, että logistisesti järkevintä on tehdä biokaasu maatalouden lannasta ja joissain tapauksissa käyttäen lisäsyötteenä muita biomassoja. Soinin kunnassa ei ole laskennan mukaan biokaasulaitoksille otollisia alueita ja siellä pitäisikin tutkia, onko nurmisyötteellä mahdollista parantaa biokaasulaitoksen kannattavuutta.
Puuterminaalianalyysissä löydettiin kaksi alueellista metsävarojen tihentymää: Soinin Keisalan kylältä, jossa on reheviä rinnekuusikoita sekä Alavuden ja Ähtärin rajaseudulla (Sappio) valtatie 18 varrella. Yleisesti ottaen metsävarat ovat hyvin tasaisesti jakautuneet, mikä tekee alueellisista eroista pieniä. Tässä mielessä nykyisillä paikoilla sijaitsevat MetsäGroupin puuterminaalit Soinin keskustassa, Alavuden asemalla ja Myllymäen asemalla, sijaitsevat logistisesti järkevillä paikoilla puuvaroihin nähden. Pienimuotoista terminaalitoimintaa voisi kuitenkin olla järkevä toteuttaa tihentymissä, mikäli puunjalostus, kuten haketus tai eri jakeiden lajittelu, lisääntyy välivarastoissa.
Hanke koettiin onnistuneeksi ja se loi pohjaa bio- ja kiertotalouden uusille avauksille. Yritysten toivotaan nyt ottavan koppia hankkeesta nousseista liiketoimintaideoista. Hankkeen aikana seutukunnat saivat lisäapua omien aihioidensa eteenpäin viemiseksi. Myös hankkeen jatkuvuuteen on panostettu ja hankkeen aikana on tehty jatkohankeyhteistyöselvitystä Sedun, Ähtärin eläinpuiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Esimerkiksi maakuntakorkeakoulun kautta voidaan järjestää kiltatoimintaa.