|
|
|
Hankekoodi: A72935
Hankkeen nimi: KAIMIT – Kaivos- ja muusta teollisuudesta ympäristöön johdettavien vesien uudet mittaukset
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Kehräämöntie 7
Puhelinnumero: 044 063 7639
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Räty
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.raty(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 063 7639
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tiukentuvat ympäristöluvat, EU:n vesipuitedirektiivi yms. aiheuttavat tarpeita kehittää reaaliaikaisia menetelmiä ja laitteistoja päästöjen valvontaan. Vesistöjä kuormittavien laitosten päästöistä aiheutuvat haitat voivat tapauksesta riippuen olla taloudellisia, terveydellisiä, ekologisia ja/tai imagollisia. Nykyinen suuntaus ympäristömittauksissa on siirtyminen kohti reaaliaikaista mittausta, jolloin lyhemmän viiveen ansiosta mittaustuloksista saadaan enemmän hyötyä nopeamman reagoinnin myötä. Kainuussa ja Pohjois-Suomessa on paljon kaivosteollisuutta ja monia uusituvan metsäteollisuuden suurhankkeita on suunnittelun alla - tarve uusien reaaliaikaisten mittausten kehittämisestä on ilmeinen.
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa toimivia uusia mittausmenetelmiä teollisuudesta vesistöihin laskettavien vesien sulfaatti- ja fosfaattipitoisuuksien monitorointiin. Tällä hetkellä markkinat eivät tarjoa kustannustehokkaita ja luotettavia menetelmiä pienten sulfaatti-ja fosfaattipitoisuuksien monitorointiin. Hankkeessa kehitetään sähkökemiaan ja optisiin menetelmiin perustuvia menetelmiä, rakennetaan demonstraatiolaitteet kenttämittauksiin ja pilotoidaan ne teollisuuden kohteissa. Tuloksena saadaan uusia teknologisia ratkaisuja, joita voidaan kaupallistaa hankkeen jälkeen yritysten T&K-projektien kautta.
Hankkeen, jonka kustannusarvio on 399 709 €, toteuttaa Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö MITY Kajaanissa.
Varsinainen kohderyhmä on Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö MITY ja sen henkilöstö. Yksikön osaaminen kasvaa ja läheinen yhteistyö yritysten kanssa lisääntyy. Tämä yhteistyö on tärkeää, koska ratkaisuja pilotoidaan oikeissa teollisuusympäristöissä.
Erityisenä kohderyhmänä ovat alueen mikro-, pk-yritykset ja globaalit yritykset. Yhteistyössä yritysten kanssa kehitettyjä mittausratkaisuja testataan loppuasiakkaiden sovelluskohteissa. Kohderyhmien valinnan lähtökohtana on kysyntä- ja käyttäjälähtöinen toiminta ja teollisuudesta nousevat tarpeet. Hanke tähtää kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Tähän kohderyhmään kuuluvat Valmet, St1, Terrafame, Kaicell Fibers sekä näiden ympärillä olevat alueen alihankintayritykset sekä Pk-yritykset: Aquaminerals, Prometec, Teollisuustaito, Meoline, Sotkamo Silver, Mondo Minerals, Nordic Biorefinary, Koneistamo Alm, Kuhmo Oy, Kajaani Wood, Infrasuunnittelu, EHP-Tekniikka, Otanmäki Mine ja Tieto-Oskari.
Välillisinä kohderyhminä ovat Kajaanin toimintaympäristössä toimivat CEMIS-yksiköt sekä TKI –ammattilaiset KAMK, LUKE, CSC, VTT MIKES. He ovat osa Kainuun innovaatiokeskittymää. Me suunnittelemme KV-hankkeita heidän kanssa. Tämä hanke kehittää meidän osaamistamme ja se mahdollistaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa laajemmat ja korkeatasoisemmat rahoitushakemukset KV-hakuihin.
Kainuun Etu on myös välillisenä kohderyhmänä. Kajaanin kaupungin ja kuntien omistama kehitysyhtiö tukee erityisesti mikro- ja pk -yritysten liiketoiminta (Start up), vienti- ja kaupallistamishankkeita.
Olemassa olevia verkostoja hyödyntäen teemme työpaketissa 5. yhteistyötä kansallisten ympäristöä monitoroivien organisaatioiden kanssa (ELY, SYKE). Tästä esimerkkeinä on mm. Kaivosvesiverkosto ja ympäristömittauspäivät. Teemme aktiivista tiedottamista, jolloin he saavat uusinta tietoa meidän kehittämistä reaaliaikaisista mittauksista. Tiedottamisen avulla he saavat uusinta tietoa reaaliaikaisesta ja kustannustehokkaasta sulfaatin ja fosfaatin mittaamisesta. Tämä voi mahdollistaa uusien ja hyvien käytäntöjen muodostumiseen ympäristövalvonnassa.
Yksittäiset kansalaiset saavat tietoa uusista mittausratkaisuista. Tiedon avulla voidaan rakentaa luottamusta kaivosten ja yksittäisten ihmisten välille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 279 795
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 279 795
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 707
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 399 707
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Sotkamo, Kajaani
Jakeluosoite: Kehräämöntie 7
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Eräs keskeinen tavoite on soveltaa uutta mittausteknologiaa teollisuudesta ulosmenevien prosessivesien monitorointiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Ilmastomuutos voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia kaivospiirien alueen vesitaseessa. Tämä aiheuttaa lisää mittaustarpeita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan teknologioita ja menetelmiä reaaliaikaiseen vesien monitorointiin ja mittaamiseen ja näin hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä edesauttaa luonnonarvojen monimuotoisuuden säilymistä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Vesistöjä kuormittavien laitosten päästöistä aiheutuvat haitat voivat tapauksesta riippuen olla taloudellisia (prosessin keskeytys/alasajo), terveydellisiä (juomaveden raskasmetallipitoisuudet), ekologisia (vesistön pilaantuminen) tai imagollisia (luottamus). Lisäksi saastuminen voi vaikuttaa negatiivisestimuihin elinkeinoihin mm. matkailu ja kalastus. Nykyinen suuntaus ympäristömittauksissa on siirtyminen kohti reaaliaikaista mittausta, jolloin lyhemmän viiveen ansiosta mittaustuloksista saadaan enemmän hyötyä nopeamman reagoinnin myötä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Samat vaikutukset kuin edellä koskevat myös Natura 2000 alueita. Hanke edistää Natura 2000 -kohteiden luonnonmukaisuuden säilymistä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Vesien monitorointi- ja hallinta mahdolistaa myös jätteiden paremman hyötykäytön. Lisäksi erilaisten kivi- ja biopohjaisten materiaalien tuotanto tähtää jätematriisien (sivuvirrat) hyödyntämiseen. Hankkeessa kehitetyt teknologiset ratkaisut tehostavat jätteen käyttöä. Samalla voidaan yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja tuottavuutta parantaa kestävällä tavalla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Kehitetyt teknologiset ratkaisut tehostavat myös tuotantoa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöpotentiaalia, koska ympäristöriskit voidaan huomioidaan ehkäistäennakkoon ja reaaliaikaisesti tuotannon ollessa käynnissä. Mittausjärjestelmät pyritään rakentamaan niin että niiden kaipaama virta tuotetaan aurinkosähköllä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa kehitettävät teknologiat ja mittaus- sekä monitorointiratkaisut on mahdollista myöhemmin kaupallistaa esimerkiksi alueelle perustettavien uusien yritysten toimesta ja siten hanke mahdollistaa mm. uusien cleantech ja teknologia-alan yrityksien saamisen alueelle ja/tai perustamisen. Tämä monipuolistaa merkittävästä alueen elinkeinorakennetta. Hanke tukee Kainuun maakuntaohjelman mukaisia tavoitteita. Kainuulaisen Clenatech-ekosysteemi koko liikevaihto saadaan kasvu-uralle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
| Varsinkin hankkeessa kehitettävät teknologia- ja mittausmenetelmät vesien monitoroinnin osalta mahdollistavat uudentyyppisen palveluliiketoiminnan kehittämisen alueelle. Yritysten palveluliiketoiminta saa uusia "voimavaroja" ja suorituskykyistä teknologiaa käyttöönsä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Ottamalla käyttöön reaaliaikaista mittausteknologiaa, voidaan vähentää manuaalisesta näytteenotosta johtuvaa logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Uusien työpaikkojen ja elinvoimaisuuden kautta voidaan edistää myös hyvinvointia Kainuussa. Lisäksi puhdasluonto ja vesistöt vaikuttaa suoraan ja välillisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 3 | 6 |
| Vesiosaaminen ja –teknologia sekä vesien monitorointi- ja sensorijärjestelmät on yksi Kainuun vientikärjistä. Hankkeessa kehitetään, testataan ja sovelletaan merkittävästi ympäristöosaamista ja ympäristöön liittyvän teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Osaamista myös kaupallistetaan ja siirretään yritysten käyttöön. | ||
Ympäristön tilan reaaliaikaisen monitoroinnin edut ovat kiistattomat - toimivia kenttälaitteita löytyykin markkinoilta jo joillekin suureille. Tämän päivän haasteena on kehittää kenttämonitorointia eteenpäin, kattaen laajemmin merkityksellisiä yhdisteitä. Kaimit - hankkeen tavoitteena on tuoda ratkaisuja tähän haasteeseen hakemalla mittausratkaisija sulfaatin ja fosfaatin määrittämiseen vesistä. Haastetta lähestyttiin optisten ja sähkökemiallisten menetelmien avulla. Optiikassa hyödynnettiin ns. monimittausta, jossa näytettä tarkastellaan usealla eri mittaustavalla. Menetelmä osoittautui toimivaksi tutkittaessa Kainuun kolmen sulfaattipitoisten järvien vesiä sekä teollisuuden purkuvettä. Kenttätesteissä hyödynnettiin liikkuvia mittausalustoja. Myös sähkökemiallinen resistanssimittaus kykeni sulfaatin määritykseen etenkin pienillä S04-pitoisuuksilla. Haastavan fosfaatin osalta lupaavia tuloksia saatiin sähkökemiallisella menetelmä, tosin laitteistoa ei päästy testaamaan kenttäoloissa. Kehitettyjä menetelmiä, laitteistoa ja lisääntynyttä tietotaitoa voidaan hyödyntää jatkossa eri sovelluksissa, myös kaupallistarkasteluja jatketaan. Pystytetyt sulfaatin ja fosfaatin vertailumenetelmät lisäävät toteuttajayksikön palvelutarjontaa.