|
|
|
Hankekoodi: A72964
Hankkeen nimi: INTOPORT - Innovations to port
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Henttu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.henttu(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8522
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
INTOPORT-hankkeen tavoitteena on perustaa lastinkäsittelyn ja lastausteknologian innovaatio-, testaus- ja koulutusympäristö HaminaKotka Satamaan. Toiminta keskittyy lastinkäsittelyyn ja varastointiin tarkoitettuun ympäristöön satamaterminaalin yhteyteen. INTOPORT tukee yrityksiä luomalla todelliseen toimintaympäristöön mahdollisuuden valvotusti ja turvallisesti testata uutta alalle tulevaa tekniikkaa sekä kouluttaa työtekijöitä uuden teknologian käyttäjiksi. INTOPORTissa kerätään testaustietoa uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen sekä avataan testaustoiminnassa kerättyä tietoa tuotekehityksen, uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan synnyttämiseen.
Satamat ja niissä toimivat yritykset ovat suuren muutoksen edessä. Lastivirrat muuttuvat ja alalle tulee uutta teknologiaa. Etäohjatut tai autonomiset alukset ja ajoneuvot, uudet polttoaineet ja sähkökäyttöihin siirtyminen tuovat alalle kehittämishaasteita ja tarvetta uudenlaiseen osaamisen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Muutokset vaikuttavat työntekijöihin. Digitalisaatio tuo alalle uudenlaista osaamista vaativia uusia työpaikkoja.
HaminaKotka Satama on Suomen suurin yleissatama. Eri satamaosissa käsitellään erilaisia lasteja konteista irtolasteihin, kappaletavaraan ja nestemäisiin vaarallisin aineisiin. Monipuoliset lastit vaativat monipuolista osaamista. Ilmastolliset olosuhteet ja uudet ympäristövaatimukset lisäävät kehittymispaineita.
INTOPORT-hanke edistää lastinkäsittelyn älykkyyttä, turvallisuutta ja vähähiilisyyttä maakunnan strategian ja asiakasvaatimusten mukaisesti.
Hankkeessa tehtävät toimenpiteet ovat:
• Yritysverkoston kokoaminen
• Toimintakonseptin määrittely
• Tutkimus- ja kehityshaasteen avaaminen verkostolle ja toimijoille
• Pilottihankkeiden valinta ja määrittely
• Tutkimustiedon tuottaminen, kerääminen ja analysointi
• Kokemustiedon avaaminen ja tuotekehitystyöpajat
Tuloksena syntyy satamaympäristöön lastinkäsittelyyn erikoitunut innovaatio-, testaus- ja koulutusympäristö INTOPORT; paikka ja tapa kehittää yhdessä lastinkäsittelyteknologiaa, kasvattaa satama-alan vetovoimaisuutta ja tukea uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen sekä uusien työpaikkojen ja yritysten syntyä. INTOPORT verkostoituu satamatoimintoihin liittyvään TKI- ja koulutustoimintaan tarjoamalla monipuolista lastausteknologiaan liittyvää käyttötestiympäristöä uusien innovaatioiden kehitykseen Logistiikkaverstaan yhteydessä.
INTOPORT tukee merkittävästi HaminaKotka Sataman kehittymistä yhdeksi tärkeimmistä logistiikkakeskittymistä Pohjois-Euroopassa. Vähähiilisten satamatoimintojen kasvun edistäminen on vahvasti EU:n liikenne- ja ilmastostrategian mukaista.
Yhteistyöyritykset hankkeessa, satamaoperaattori- ja logistiikkayritysten henkilöstö, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, teknologiayritykset, logistiikka- lastinkäsittelypalveluja tarjoavat yritykset, varastonpitäjät, varustamot, lastinantajat, rahdinkuljettajat, satama- ja lastinkäsitteyteknologian valmistajat, energiayhtiöt, työturvallisuus välineden valmistajat ja -kehittäjät, lastinkäsittelyn ammattitutkinnon suunnittelijat, lastinkäsittelyn erikoisammattitutkinnon suunnittelijat, lastinkäsittelyn tutkintojen vastaanottajat ja arvioijat
Kuntalaiset, satamayhtiöt, vakuutuslaitokset, työturvallisuudesta vastaavat organisaatiot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 979
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 113 351
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 153 112
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 141 116
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Kotka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Lastausteknologian energiatehokkuuden kehittymisen ansiosta hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen. Lastausteknologian sähkökäyttöjen lisääntyminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja mahdollistaa uusiutuvan energian käytön. Hanke tukee uuden teknologian kehittämistä ja hallittua käyttöönottoa vaativassa satamaympäristössä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muissa ympäristöissä joissa käsitellään vastaavaa lastia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Dieselkäyttöisten työkoneiden korvaaminen uudemmalla sähkökäytööisellä kalustolla pienentää merkittävästi päästöjä. Satamissa muutos tapahtuu hitaasti koska uusi teknologia joudutaan sovittamaan yhteen eri aikakausilta olevan tekniikan kanssa. Tuotekehityksen tulokset ovat hyödynnettävissä ympärimaailmaa vastaavissa haastellisissa ympäristöissä mutta myös täysin uusien satamien rakentamisessa, jolloin voidaan kerralla ottaa isoja harppauksia kohti ympäristöystävällisempää lastinkäsittelyä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 6 |
| Sataman toiminnan kehittämisellä vaikutetaan sekä maa- että vesialueen luontoon. Uudet teknologiat vähentävät luontoon kohdituvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät säästettäessä energiaa ja korvattaessa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Energiatehokkuuden paraneminen ja kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisääntyminen vähentävät tuontipolttoaineiden käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden vähenevä kuljetus Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 8 |
| Energiatehokkuus vähentää materiaalin ja jätteiden määrää, sillä vähäisempi pa-kulutus vähentää huoltotarvetta ja siitä aiheutuvaa materiaalimäärää (mm. kuljetuspakkaukset, suotimet jne.) ja näistä edelleen muodostuvaa jätemäärää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 8 |
| Sähkökäyttöjen lisääntyminen työkoneissa mahdollistaa merkittävästi laajemman uusiutuvien energialähteiden käytön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa verkostoidutaan satamatoimintoihin liittyvään TKI- ja koulutustoimintaan tarjoamalla lastausteknologiaan liittyvää käyttötestiympäristöä uusien innovaatioiden kehitykseen. Hanke parantaa teknologiayritysten tuotekehitysmahdollisuuksia ja sataman kilpailukykyä. Alueen monipuolinen satamainfra ja logistiikkaosaaminen täydentyy teknologiaosaamisella ja käynnistää uutta innovaatiotoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Satamatoimintojen tarkastelu eri näkökulmista mahdollistaa uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan syntymisen. Hanke mahdollistaa uusien innovaatioiden jalostamisen ja testaamisen aidossa lastinkäsittelyympäristössä. Tätämä tarjoaa PK- ja Start-up yrityksille arvokkaan tuotekehitysalustan ja referenssikohteen jo idean alkuvaiheessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 10 |
| Lastausteknologia on tärkeä osa logistiikkaketjua. Intoport hankkeen myötä voidaan tarkastelella kuljetusketjua myös kokonaisuudessaan, erityisesti kovan tekniikan ja uusien teknologioiden yhdistämisen näkökulmasta. Sähkökäytöt ovat tulossa myös rekka-autoihin jolloin kokonaisia kuljetuskäytäviä voidaan toteuttaa ympäristöystävällisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Uusi lastausteknologia, erityisesti sähkökäytöt, vähentävät tai poistavat kokonaan työkoneiden savukaasupäästöt ja parantaa ilmanlaatua ja ympäristöntilaa. HaminaKotka satamat ovat lähellä asutusta ja päästövaikutus on merkittävä paikallisesti. Uusiutuvien (kotimaisten) energialähteiden käytön edistäminen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja parantaa Suomen omavaraisuutta (energiahuoltovarmuus kasvaa). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa: hanketoteuttajina on sekä naisia että miehiä. Uuden teknologian esilletuominen sukupuolinetraalissa valossa edesauttaa myös naisten hakeutumista miesvaltaiselle alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita,joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaamiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Satama on osa kehittyvää Suomalaista kulttuuriympäristöä. Sataman toiminnnan tekeminen näkyvämmäksi positiivisissa asiayhteyksissä, kuten energiaansäästö ja ympäristöasiat, kehittää alueen positiivista imagoa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaiken uuden teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat tärkeitä kehityksen mittareita. | ||
INTOPORT-hankkeessa tutkittiin vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia HaminaKotkan -satamassa. Sataman tehdessä tulevaisuuden hankintaratkaisuja sillä on siis käytettävissään laskelmat eri vaihtoehtojen kustannuksista ja kannattavuudesta sekä vertailu nykyisin käytössä olevaan dieselpolttoaineeseen. Myös sataman sähkönkäyttöä selvitettiin. Maasähkön käyttömahdollisuudet laivojen dieselin korvaajana tulevaisuudessa ja sähkön tuotantomahdollisuudet aurinkoenergialla olivat osa hankkeen selvityskohteita.
Hankkeessa esitetään toimintamalli, joka pohjautuu tutkittuihin taloudellisiin vaikutuksiin, saavutettaviin ympäristöhyötyihin ja käytännön toteutuksen vaatimiin toimenpiteisiin.
Toimintamallin rakentamisessa käytettiin pääasiassa henkilökohtaisiin kontakteihin perustuvaa suunnittelua eri toimijoiden kanssa. Kehitettävät aihealueet sovittiin yhteisesti. Oppilaitoksen rooli oli merkittävä tutkimustyön toteutuksessa. Tutkimus on kooste yhteisestä toimintamallista, joka on muodostunut edellä mainituista yhteydenotoista ja muista selvityksistä.
Sataman infrastruktuurista ja käytössä olevasta ajoneuvokalustosta tehtiin selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin kaluston tehontarvetta, huoltotarvetta, käyttöikää ja uusimistarvetta. Samalla selviteltiin siirtokaluston energian kokonaiskulutusta satama-alueella. Energianlähde on nykyään pääosin dieselöljy, jota satamissa käytetään vuositasolla 4,5 miljoonaa litraa.
Tämän jälkeen tehtiin eri toimijoiden kanssa kartoitus mahdollisten vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä ja niitä käyttävästä, markkinoilla olevasta kalustosta. Lisäksi selvitettiin sataman sähköntuottomahdollisuudet sekä sähkön ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelumahdollisuudet alueella. Selvitystyössä hyödynnettiin opinnäytetöitä, joista suurin osa valmistui hankkeen aikana. Opinnäytteiden aiheet määriteltiin hankkeen ohjausryhmässä ja yritystoimijoiden palavereissa. Opiskelijat valittiin valmistuvien energiatekniikan opiskelijoiden parista, ja heille kullekin jaettiin hanketta tukevat osa-alueet opinnäytetöiden aiheiksi.
Toisessa vaiheessa määriteltiin toimenpiteet ja kehitysalueet, joita lähdettiin viemään hankkeessa eteenpäin. Alkuvaiheessa kohteet määritteli ohjausryhmä. Myöhemmin perustettiin työryhmä, joka koostui pääosin ohjausryhmästä täydennettynä muun muassa muutamilla ammattikorkeakoulun henkilöillä. Lisäksi työryhmän kokoonpanoon tehtiin muutoksia tarpeen mukaan. Projektipäällikkö tutustui Hietasen ja Mussalon satamiin sekä teki taustaselvitystä verkostosta, jota hankkeessa tullaan tarvitsemaan. Projektipäällikkö järjesti tapaamisia ja neuvotteluja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.
Hanke esiteltiin ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijoille, joista neljä saatiin tekemään hankkeelle opinnäytetöitä. Neljä opiskelijaa aloitti opinnäytetöiden tekemisen, mikä oli sataman määrittelemä maksimimäärä, joka voitiin ottaa mukaan hankkeeseen. Opiskelijoille määriteltiin yrityksistä yhteyshenkilöt, joihin he voivat olla yhteydessä. Opiskelijoiden työt jakautuivat dieselpolttoaineen nykykäytön kartoitukseen ja sen olemassa olevaan kustannusrakenteeseen, vaihtoehtoisten polttoaineiden selvitykseen, sähkön käytön nykytilaan ja sähköntuotantoon vihreällä teknologialla.
Hankkeen aikana opiskelijoille järjestettiin tutustumiskäyntejä satamaan koko ryhmänä ja myöhemmin, syvemmän tutustumisen yhteydessä, kunkin aihealueen mukaisesti erikseen. Tutustumiskäyntien yhteydessä tehtiin myös rajausta, jotta työt eivät paisuisi liian laajoiksi.
Opiskelijoiden kanssa käytiin myös hakemassa referenssejä. Muun muassa Hangossa tutustuttiin kaupungin aurinkoenergiajärjestelmään. Opiskelijoille järjestettiin satamaan useita tutustumiskäyntejä eri kokoonpanoin ja asiantuntijoin, jotka määräytyivät opinnäytetöiden aihealueiden mukaan. Projektipäällikkö oli mukana kaikissa tapaamisissa.
Kesän 2018 aikana saatiin opinnäytetöitä tekemään vielä kaksi opiskelijaa lisää.
Dronejen käyttö teollisuudessa yleistyy jatkuvasti ja myös Dronejen käyttömahdollisuuksia sataman toiminnoissa selvitettiin. Dronejen avulla voidaan tehdä korkean teknologian mittaustehtäviä, kuten lämpökuvauksia, ortokuvauksia ja laserkeilauksia. Myös erilaisia turvallisuuspuolen, paloturvallisuuspuolen ja riskienhallinnan ratkaisuja voidaan hoitaa droneilla.
Yhteistyössä Cursorin kanssa haettiin taustatietoa ja mahdollisia dronetoimittajia.
Hankkeen aikana mietittiin myös satama-alueen turvallisuuden parantamista uusilla järjestelmillä. Tässä työssä oltiin yhteydessä Empoweriin. Yhteistyössä Empowerin kanssa haettiin erilaisia tietoliikenneverkkoihin, verkkojen suunnitteluun ja asiantuntijapalveluihin liittyviä digitaalisia ratkaisuja.
HaminaKotkan satamalle tarjottiin myös mahdollisuutta testata uudenlaisia katolle asennettavia aurinkokeräimiä. Ne ovat yksikideaurinkopaneeleita, ja niitä on mahdollista taivuttaa katon muotoihin, jolloin asennusrunko jää keveäksi.
Lisäksi tarjottiin mahdollisuutta tutustua autonomisiin ajoneuvoihin. EV-Techin miehittämättömät sähkökuorma-autot on varustettu tietokonevisiotekniikkaan perustuvilla aktiivisilla antureilla. Niitä voidaan käyttää sataman ulkopuolella, ja niillä voidaan myös toimittaa kontteja terminaalista varastoon.
Osana tutkimus- ja kehityshaasteen avaamista verkostolle ja toimijoille järjestettiin Xamkin Xlab-tiloissa kaksi työpajaa, jonne kutsuttiin hankkeessa mukana olleet yritykset, opinnäytetöiden tekijät ja opiskelijoiden ohjaajat. Hankkeen tavoitteena oli paitsi tutkimus- ja kehitysalustan rakentaminen myös pilottihankkeiden määrittely ja valinta. Sitä jatkettiin myös näissä tilaisuuksissa jo aiemmin määriteltyjen pilottihankkeiden lisäksi.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli testaustoiminnan aloittaminen ja syventävän tiedon saaminen sataman energian käytöstä muun muassa opinnäytetöiden kautta. Satama hakee vaihtoehtoisia polttoaineita fossiilisen polttoaineen tilalle tavoitteenaan myös kustannustehokkuus. Testaustoiminta toteutui osittain mutta ei niin laajasti kuin oli alun perin suunniteltu. Se johtui osaltaan sataman kiireistä sekä testattavien ajoneuvojen saatavuudesta. Satama teki vuonna 2019 tuotantoennätyksen, millä oli varmasti vaikutusta testaustoiminnan vähäisyyteen.
Tuloksina saatiin Järjestelmistä hyvää taustatietoa ja selvitys mahdollista myöhempää testausta varten. Opinnäytteiden avulla saatiin myös tulevaisuudessa käyttökelpoista tietämystä trukkien vaihtoehtoisista polttoaineista ja sataman energiantuotannosta.
HaminaKotkan sataman alustava toive Xamkin roolista jatkon ja tutkimusalustan suhteen saatiin ensimmäisessä työpajassa 14.3.2019. Tämän perusteella Xamkissa suunniteltiin jatkotoimia asiantuntijoiden kesken. Tässä työssä otettiin huomioon sataman toiveet ja mahdollisimman laajalla otannalla eri mahdollisuudet, joita satamalle voitaisiin tarjota. Suunnitteluvaiheessa käytiin myös tutustumassa Cargotec Finland Kalmarin toimipisteeseen Tampereella, sekä Tampereen yliopistolla taas käytiin keskustelemassa yhteistyömahdollisuuksista tutkimusalustan kehittämiseksi sekä muista mahdollisista yhteisistä hankkeista.
Työpajan keskusteluissa tuli vahvasti esiin laajemman verkoston haku tutkimuksen ja innovaatioalustan toteuttamiseksi. INTOPORT-toimijat eivät yksinään riitä viemään tutkimusta ja innovaatiota eteenpäin, vaan pohjan tulee olla paljon laajempi. Riittävän laaja pohja tekisi toiminnasta tasapuolisempaa ja sulkisi pois vain yksittäisten toimijoiden taloudelliset intressit.