RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73105, Open DaaS

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Avoin data, alustatalous ja digitaalinen uudistuminen ovat jo täällä, mutta avoimen datan hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa on vielä alkutekijöissään vaikka avoimen datan hyötykäytössä piilee huomattava määrä hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia. Kansainvälisesti jakamisen lisäksi tulee löytää arvoketjuja, joissa tuottajien lisäksi mahdollistajat luovat liiketoimintansa datan prosessoinnilla (esim. data mining/tiedonlouhinta) sekä yrityksiä, jotka hyödyntävät prosessoitua dataa liiketoiminnassaan eri toimialoilla. Aiemmissa hankkeissa on todettu, että kasvu ja potentiaali eivät realisoidu uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja liiketoiminnaksi ilman ekosysteemien ja markkinoiden aktiivista rakentamista, eri sektoreiden yhteistä tuotekehitystä ja co-creationia, kokeiluja ja testaamista. Jäykistä rakenteista on päästävä verkostomaisiin ja joustaviin toimintamalleihin ja kaikki rohkeat käytännönläheiset kokeilut ovat tarpeen, jotta ilmiöstä saadaan monipuolista tietoa. Tähän tarpeeseen Open DaaS- Open Data as a Service -hanke pureutuu.

Pk-yritysten toimintaa tuetaan uusien innovatiivisten kokeilujen avulla, jossa arvoketjuajattelun mukaisesti yritykset (tuottajat, mahdollistajat, hyödyntäjät) ja korkeakoulut yhteistoiminnallisesti kehittävät uusia tapoja avata, tuottaa, jalostaa ja käyttää avointa dataa liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeen kattoteema on Smart city (älykäs kestävä kaupunki) ja erityisesti kiertotalous, älykäs liikenne ja digitaalinen uudistuminen käyttäen hyväksi mm. pelillisyyttä. Nopeiden kokeilujen, datan louhimisen ja visualisoinnin avulla luodaan tuotteita ja palveluita olemassa oleviin yrityksiin ja luodaan uusia mahdollisuuksia avoimen datan startupeille. Hankkeen tavoitteiden kautta aikaansaamme uutta liiketoimintaa, työllisyyttä ja hyvinvointia. Lisäksi erilaisten uusien ratkaisujen kautta aikaansaadaan myös laajemmin hyvinvointia kansalaisille ja yhteiskuntaan erilaisten avoimen datan käyttäjäystävällisten ratkaisujen kautta.

Hankkeen päätavoite on luoda mikro- ja pk-yrityksiä palveleva yhteiskehittämisen temaattinen toimintamalli avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Tähän tavoitteeseen vastataan:
- Synnyttämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia johtaviin avoimen datan kärkiteemoihin: kiertotalous, älykäs liikenne ja digitaalinen uudistuminen
- Rakentamalla yritysten ja korkeakoulujen synergista etua luovan yhteistoiminnallisen kehittämisen mallin, joka perustuu arvoketju-ajatteluun.
- Edistämällä mikro- ja pk-yritysten t&k-valmiuksia ja uusia liiketoiminnan avauksia nopeiden kokeilujen, datan louhimisen ja näyttävän käyttökokemuksiin perustuvan visualisoinnin avulla.
- Tukemalla avoimen datan start-up-skenen syntyä.
- Edistämällä maakuntien strategioiden kärkialoja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

Temaattiset pilotit toteutetaan kolmessa teemassa, jotka ovat osin limittäin erityisesti avoimen datan ja liiketoimintamallien uudistamisen näkökulmasta:
1. Kiertotalous: kokeilut keskittyvät aiemmin jätteenä olleen materiaalin saamiseen liiketaloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Myös jakamistalouden kokeilut ovat osa kiertotalousteemaa.
2. Älykäs liikenne: kokeilut keskittyvät autonomisten ajoneuvojen käyttöön ja käytettävyyteen paikallis- ja työmatkaliikenteessä, sekä näihin liittyvän datan hyödyntämiseen.
3. Digitaalinen uudistuminen: kokeilut keskittyvät siihen miten saamme laajennettua toimintakenttää. ICT-yrityksille tämä teema on melko tuttu, mutta miten tehostaa uudistumiskykyä muilla toimialoilla, joille digitaalisuus ja avoin data olisi uusi mahdollisuus.

Hankkeen mitattava, määrällinen tulos on 28 kokeilukulttuuriin perustuvaa temaattista pilottia, joihin osallistuu arvovirta-ajattelun mukaisesti yhteensä 84-280 yritystä. Piloteista yhteensä kahdeksan etenee jalostus- ja analyysivaiheeseen ja näistä edelleen neljä suurimman markkinapotentiaalin omaavaa yrityskonsortion tuote- tai palveluinnovaatiota kehitetään ja tuotteistetaan kansainvälisestikin kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat kaikissa temaattisissa kokonaisuuksissa mikro- ja pk-yritykset sekä nykyiset ja uudet avoimen datan start-upit.

1.Tuottajat

a. Mikro- ja pk-yritykset sekä alueelliset toimijat, jotka tuottavat tai haluavat tuottaa avointa dataa (liike)toimintansa kehittämiseen

b. Esimerkkinä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, joka kerää poistotekstiiliä jatkossakin ja haluaa jakaa tietoa varastossa olevasta materiaalia hyödyntäjille.

2.Mahdollistajat

a. It-alan mikro- ja pk-yritykset, jotka tarjoavat digitaalisia keinoja avoimen datan jakamiseen ja avoimesta datasta prosessoitujen ja tuotteistettujen palvelujen ja tuotteiden myyntiin

3.Hyödyntäjät

a. Mikro- ja pk-yritykset, jotka hyödyntävät tai haluavat hyödyntää avointa dataa omassa liiketoiminnassaan tai sisäisissä prosesseissaan

b. Esimerkkinä Pumpa Design Oy, joka hyödyntää Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n keräämää materiaalia raaka-aineena omassa uusien käyttötuotteiden tuotannossaan. Pumpa Designille ja muille vastaaville yrityksille on tärkeää saada helposti ja avoimen datan periaatteita noudattaen ajantasainen tieto kierrätysmateriaalin saatavuudesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Arvoketjuajattelun mukaisesti välillisiä kohderyhmiä ovat:

1.Kohderyhmien asiakkaat, kumppanit ja heidän loppuasiakkaansa

2.Julkishallinnon toimijat, jotka jakavat avointa dataa

3.Koulutusorganisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 201

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 390 201

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 557 430

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 557 430

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso

Seutukunnat: Turun, Helsingin, Kotkan-Haminan

Kunnat: Turku, Helsinki, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelussa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi on tehty kaikilla kolmella tasolla: tuottajat, mahdollistajat, hyödyntäjät: Digitalisaatioon ja informaatioteknologiana liittyvät alat mielletään melko miesvaltaisiksi (mahdollistajat). Aikaisempien hankkeiden tilaisuuksien osallistujalistat kuitenkin osoittavat, että sukupuolijakauma on ollut melko tasaista. Tuottajissa ja hyödynsaajissa vaihtelu on suurempaa sillä sekä tuottajien että hyödynsaajien kirjo on suuri. Hankkeen temaattisilla linjauksilla (Kiertotalous, Älykäs liikenne ja Digitaalinen uudistuminen pelillisyyttä ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäen) on miesvaltainen kaiku, mutta hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinen tasa-arvo osallistujissa. Hankevalmistelussa on tutustuttu erilaisiin sukupuolten tasa-arvovaikutusten työkaluihin, minkä avulla tässä hankkeessa voidaan huomioida nämä asiat ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista perinteisesti miesvaltaiseksi koetuilla aloilla.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen valmistelussa on tutustuttu Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen. Hankkeen päätavoitteena on muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä tarkoittaa, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava eli sisällytettävä projektin toimintaan sen kaikissa vaiheissa ja tasa-arvoa edistetään sukupuolitietoisella toiminnalla eli ottamalla tietoisesti huomioon sukupuolten merkitys ja sukupuolten väliset erot toimintakentällä. Hankkeessa naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja hankkeessa on käytössä sukupuolitietoiset ajattelutavat ja työkäytännöt. Sukupuolinäkökulma huomioidaan seuraavalla tavalla: 1) sukupuolijakaumaa tarkkaillaan aktiivisesti. Epätasapainoa ilmetessä aliedustetun sukupuolen edustajia etsitään aktiivisesti ja kutsutaan mukaan. Suora kontaktointi esim. puhelimitse on osoittautunut aikaisemmissa hankkeissa erittäin tehokkaaksi tavaksi tavoittaa kohderyhmä ja saada heidät aktivoitumaan. Tarpeen mukaan kutsumiskäytäntöjä kehitetään jatkossakin. 2) Tiedotuksessa otetaan aktiivisesti huomioon epätasapainot sukupuolijakaumissa. Hankkeen tematiikka, digitalisaatio ja avoin data sekä kiertotalous, älykäs liikenne ja digitaalinen uudistuminen, tarjoavat mahdollisuuksia kaikenlaisille yrityksille eri toimialoilta ja tästä hankkeessa viestitään aktiivisesti kummallekin sukupuolelle. 3) Hankkeessa tehdään systemaattista seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. 4) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapainoisesti miehiä ja naisia. 5) Hankkeen väliarvioinneissa arvioidaan sukupuolinäkökulmaa eli projektin tarvetta, tavoitteita, kohderyhmiä, toimintoja, tiedottamista ja hyviä käytäntöjä arvioidaan molempien sukupuolien aseman, elämäntilanteiden, tarpeiden ja odotusten kannalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä arvo kulkee mukana läpi hankkeen. Hankkeen kantavina taustateemoina ovat datan avoin käytettävyys ja sen hyödyntäminen niin liiketoiminnassa, kehittämistoiminnassa kuin ihmisten arjessa. Humanistisesta näkökulmasta osaaminen, luovuus ja muutos sekä jaksaminen ovat kaikkia työntekijöitä koskevia seikkoja. Hankkeen teemoihin kytketään kestävä liiketoiminta ja kestävä kehitys.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	8	9
Hanke kehittää ja tukee yritysten toimintoja, joilla on mahdollista päästä irti nyt vallalla olevasta lineaarisesta tuotantomallista, jossa tarvitaan jatkuvasti uusia neitseellisiä raaka-aineita, jotka päätyvät tuotteiden kautta jätteeksi. Tämä on erittäin kestämätön toimintamalli, johon voidaan tarjota tukea ja ratkaisuja avoimen datan ja digitalisaation keinoin. Esimerkiksi kiertotaloudessa ja resurssitehokkaassa toiminnassa aineet kiertävät prosesseissa ja uusien neitseellisten raaka-aineiden käytön tarve vähenee. Älykäs liikenne pyrkii optimoimaan liikkumista ja vähentämään näin välillisesti luonnonvarojen käyttöä. Hankkeen päätavoite on kehittää liiketoimintamalleja, jotka perustuvat arvoketjuille ja arvonluonnille kestävistä lähtökohdista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	8	9
Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Nämä asiat huomioidaan hankkeen toiminnassa ja toteutuksessa. Kestävän liiketoiminnan tematiikalle annetaan näkyvyyttä ja tehoa hankkeessa. Esimerkiksi, digitalisaation kehittymisen avulla voidaan vähentää liikkumisen ja kuljetusten tarvetta ja älykkään liikkumisen avulla voidaan optimoida liikkumista. Kiertotaloudessa taas yritykset voivat muodostaa symbiooseja tehostamalla keskinäistä resurssien hyödyntämistä, kuten teknologiaa, osaamista, palveluita, sivuvirtoja ja myös jätteitä. Tähän tarvitaan digitaalisia ratkaisuja ja avointa dataa kaikkien käyttöön. Materiaalien kierron mahdollistaminen ja älykkään liikenteen hyötyjen käyttäminen vähentävät ympäristöön, luontoon ja ilmastoon kohdistuvaa painetta, joka taas hidastaa ilmastonmuutosta ja tätä kautta myös sen aiheuttamat riskit vähenevät. Hanke tukee siis vähähiilisyyttä, koska se tukee toimia, joilla saavutetaan vähähiilisempää yhteiskuntaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	7	8
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojellaan siten, että yritysten neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee, liikkumisen tarve vähenee, mikä taas vähentää haitallisia vaikutuksia luontoon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	7	8
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen ja liikkumisen tarpeen väheneminen vaikuttavat välillisesti veden, maaperän sekä ilmanlaatuun. Liiketoiminnan muuttuminen tuotteista palveluiksi vähentää ympäristöä kuormittavaa toimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	7	7
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Hankkeella on enemmänkin positiivisia vaikutuksia kun luodaan avoimen datan ja digitalisaation avulla hallitusti jätteestä uusia materiaaleja ja tuotteita sekä palveluja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Hankkeen yhtenä pilottiteemana on selvittää kiertotalouden, ml. jakamistalouden, digitaalisia ratkaisuja, löytää osaajat ja ohjata yritykset osaajien ja asiantuntijoiden kanssa kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnan parantamiseksi. Hankkeessa pyritään löytämään yhteyksiä, joissa toisen yrityksen jäte on toisen raaka-aine ja ratkaisemaan avoimen datan ja digitalisaation keinoin miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Lisäksi tuotetaan yritysideoita ja liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia teeman ympärille. Digitaalisten ratkaisujen ja avoimen datan avulla tuottajayritykset pienentävät hiilijalanjälkeään vähentämällä radikaalisti kaatopaikalle menevää ylijäämää sekä samalla pienentävät yrityksen kaatopaikkakuluja. Hyödyntäjäyritys tehostaa merkittävästi prosessejaan, kun tiedot paitsi mahdollisista ylijäämistä myös asiakkaiden tarpeista kulkee jouhevasti digitalisaatiota hyödyntäen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	6	7
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole suoraan hankkeen tavoitteissa, mutta välillisesti hanke vaikuttaa energian tarpeeseen esimerkiksi liikkumisen tarpeen vähenemisellä älykkään liikkumisen avulla tai kun materiaalinkierto saadaan optimoitua, jolloin neitseellisen materiaalin tuotannon tarve vähenee. Materiaalikierto ja jakamistalous pitävät sisällään ajatuksen kestävästä liiketoiminnan kehittämisestä, johon uusiutuvien energialähteiden käyttö sisältyy. Hankkeen kattoteema "Smart city" tukee kestävän kehityksen periaatteita ja luo liiketoimintamahdollisuuksia tämän tematiikan mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti kohdealueiden yritykset, joiden liiketoimintamahdollisuuksia halutaan lisätä ja tukea uusien kumppanuuksien löytymisessä. Lisäksi tavoitteena on synnyttää alueille uutta liiketoimintaa ja uusia avauksia. Hankkeessa tuetaan yrityksiä löytämään omia liiketoimintamahdollisuuksia avoimesta datasta, alustataloudesta ja digitaalisesta uudistumisesta. Tavoitteena on luoda alueelle pysyviä verkostomaisia toimintamalleja, ja purkaa olemassa olevia raskaita rakenteita, jotka osaltaan heikentävät avointen toimintamallien kehittymistä. Uudet ja laajenevat liiketoimintamahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuden kehittää uusia työpaikkoja. Hanke pureutuu ekosysteemien ja markkinoiden aktiiviseen rakentamiseen, eri sektoreiden yhteiseen tuotekehitykseen, kokeiluihin ja testaamiseen. Ilman tällaista toimintaa kasvu ja potentiaali eivät realisoidu uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja liiketoiminnaksi. Uudet teknologiat yhdistettynä avoimeen dataan tarjoavat täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja potentiaalisia disruptiivisia palvelutuotteita. Hankkeen kattoteema "Smart city" tukee kestävän kehityksen periaatteita ja luo liiketoimintamahdollisuuksia tämän tematiikan mukaisesti. Alueellisesti luodaan uusia yhteistyömalleja monialaisten yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeen tavoitteiden fokus on aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on etsiä yhteistyössä yritysten, kaupunkien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa millaisia mahdollisuuksia avoin data, digitaalinen uudistuminen ja alustatalous tarjoavat ja millaisia aineettomia tuotteita ja palveluita niistä voidaan synnyttää. Hankkeessa luodaan temaattisten pilottien kautta yhteiskehittämisen toimintamalli, jonka lähtökohtana on jalostaa olemassa olevia ja rakentaa uusia palveluja yritysten liiketoiminnan ja t&k-toiminnan edistämiseksi hyödyntämällä avointa dataa ja digitalisaatiota. Yritysten uudistumistarve esitetään arvoketjuajattelun mukaisesti: yritykset (tuottajat, mahdollistajat, hyödyntäjät) ja korkeakoulut yhteistoiminnallisesti kehittävät uusia tapoja avata, tuottaa, jalostaa ja käyttää avointa dataa liiketoiminnan kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka	8	9
Yksi hankkeen pilottiteemoista on älykäs liikenne. Tarkoituksena on löytää kansainvälisesti kiinnostavia älykkään liikenteen arvoketjuja, joissa digitaalisuus ja mobiilisuus ovat keskeisinä arvokomponentteina ja joista syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liikenteestä ja liikkumisesta kerättävä sekä siihen liittyvä avoin data sisältävät runsaasti hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia. Kokeilemalla, jakamalla, prosessoimalla, visualisoinnilla ja yhteistyöllä saadaan aikaan avoimeen dataan pohjautuvia palveluita ja tuotteita. Kiertotalousteemassa hankkeen fokus on siinä, että yritysten resurssit ovat alueella hyvässä käytössä ja kierrossa. Alueellisten yhteyksien lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön. Laajempaan yhteistyöhön kytkeytyy kysymys liikkumisesta ja logistiikasta, jonka optimointiin älykkäällä liikentellä voidaan pureutua. Esimerkiksi kiertotaloudessa tavoitteena on, että materiaalit kiertävät mahdollisimman pienellä alueella, eikä jätteiden tai raaka-aineiden siirtoa kansainvälisesti tarvita. Keinotodellisuuksien hyödyntäminen kehittämisprosesseissa vähentää liikkumisen tarvetta, sillä erilaisia toimintaympäristöjä, tuotteita ja palveluita voidaan simuloida paikallisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hanke edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistyö taas lisää pystyvyyden tunnetta. Yhdessä kokeileminen, onnistuminen ja epäonnistuminen on helpompaa. Eri toimijoiden törmäyttäminen yli toimialojen luo uusia kumppanuuksia, jotka edistävät yhdessä tekemistä. Yhdessä tekeminen ja yhteinen kokeiluympäristö edistävät luovuutta, kun yritykset etsivät yhteistyössä uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Hankkeessa luotava yhteinen kokeiluympäristö, lisää yhteistyötä ja kumppanuuksia alueella. Uudet tuotteet, palvelut ja toimintatavat lisäävät hyvinvointia alueelle kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Kootessa yrityksiä yhteen hankkeen eri toimintoihin häivytetään sukupuolijaottelu ja - ajattelu. Asiantuntijoiden osaamista tarvittaessa kootaan henkilöt osaamisen ja kiinnostuksen sekä tarpeiden perusteella. Näin pyritään poistamaan stereotyyppiset jaottelut naisten ja miesten töistä ja annetaan kaikille yhtäläinen mahdollisuus tarttua haasteisiin. Sukupuolijakaumaa kuitenkin tarkkaillaan siltä varalta, ettei jakauma vääristy ja näin anna väärä kuvaa hankkeen toiminnan kohteena olevan ympäristön painottumisesta toiseen sukupuoleen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hankkeessa kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan myös kulttuuri- tai yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta. Avoimen datan hyödyntäminen perustuu ajatukseen, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä hyödyntämään olemassa olevaa tietoa. Tämä tukee alueiden, alojen, yritysten ja ihmisten tasa-arvo. Myös keinotodellisuus tukee yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kehittymistä kun eri toimijat saavat mahdollisuuden kokea erilaisia todellisuuksia.
Kulttuuriympäristö	8	8
Hankkeessa kunnioitetaan alueen kulttuuria ja pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan sen säilymiseen. Vaikka hankkeen tavoitteena on löytää uusia mahdollisuuksia ja purkaa vanhoja jäykkiä rakenteita, tämä tehdään kunnioittaen kulttuuriympäristöä, jonka ympärille olemassa oleva toiminta on rakentunut. Hanke tukee avoimen tiedonkäytön vahvistumista, mikä on yhteiskunnan (kansallisesti ja globaalisti) kehittymiselle välttämätöntä.
Ympäristöosaaminen	9	8
Hankkeen kattoteemaan ”Smart City” perustuu kestävään aluekehittämiseen ja ympäristöosaaminen kytkeytyy kehittämistoiminnan kokonaisuuteen. Hankkeen kiertotalouden pilotti keskittyy suoraan ympäristöosaamisen huomioimiseen ja kasvattamiseen liiketoiminnassa. Myös älykkään liikkumisen kehittämisprosessit kytkeytyvät ympäristöosaamiseen optimoidun liikkumisen osalta. Hankkeessa viestittään aktiivisesti pilottiteemoista, jolloin esimerkiksi kiertotalous nousee esille ja siitä tiedotetaan sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja erilaisissa tapahtumissa. Näin hankkeeseen osallistuneiden lisäksi suuren yleisön ympäristöosaaminen ja -tietoisuus lisääntyvät.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Open DaaS-hankkeen mitattava, määrällinen tulos on 28 arvoketju-ajatteluun ja kokeilukulttuuriin perustuvaa temaattista pilottia, joihin osallistui 67 yritystä. Pilottien teemat olivat kiertotalous, digitaalinen uudistuminen, älykäs liikenne sekä liiketoimintamallien uudistamiskokeilut. Pilottien avulla osallistuneiden yritysten ymmärrys avoimen datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa on merkittävästi kehittynyt ja siten osallistuneiden yritysten TKI-valmiudet avoimen datan hyödyntämiseen ovat parantuneet. Yhteiskehittämistä ja kokeilukulttuuria hyödyntävä arvoketjumalli luo uudenlaisia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia yritysten välille ja korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Hackien/hackathonien tulokset on koottu hankkeen verkkosivustolle (https://opendaas.turkuamk.fi/hackien-tulokset/).

Lyhyen aikavälin tuloksena mikro- ja pk-yrityksiin syntyi uudenlaista osaamista avoimesta datasta sekä avoimen datan hyödyntämiseen pohjautuvia tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi 11 uutta sovellusta syntyi, joissa avointa tietoa ja rajapintoja hyödynnetään. Niin ikään hankkeen aikana on tuettu alustatalouden ja liiketoimintamallien uudistamisella avoimen datan start-up yritysten syntyä ja hankkeen toiminta on ollut vahvasti mukana 4 uuden start-up yrityksen käynnistyksessä. Lisäksi useampia start-up yrityksiä on perusteilla.

Välittömänä lyhyen aikavälin tuloksena syntyi pääkaupunkiseudulle, Lounais-Suomeen ja Kymenlaaksoon yritysten ja korkeakoulujen muodostamia yhteiseen kehittämistyöhön sitoutuneita ekosysteemejä, joiden toiminta jatkuu ylimaakunnallisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hackathonien myötä syntyi myös uusia avoimeen dataan ja sen käsittelyyn keskittyviä työpaikkoja, ja rekrytointi onnistui parhaimmillaan suoraan hackathonin osallistujien keskuudesta. Lisäksi hanke sai aikaan uutta liiketoimintaa uusien tuotteiden, toimintamallien ja opiskelijoiden muodostamien start-up yritysten kautta. Osa syntyneistä start-upeista on jo hankkeen päätösvaiheessa saavuttanut verrattain korkean maturiteetin, tuottaen konkreettisia kuluttajille ja yrityksille suunnattuja avoimen datan palveluita myös itselleen tuotollisten projektien muodossa.

Hankkeen asiantuntijat suunnittelivat hackathonien IPR-oikeuksien kirjallisen kuvauksen, joka hyväksytettiin osatoimijoiden lakiasiantuntijoilla ja julkaistiin hankkeen verkkosivuilla: https://opendaas.turkuamk.fi/blogit/immateriaalioikeuksien-tarkeys-innovaatiokilpailuissa/. Dokumentti on jaettu kahteen osaan: hackathonien järjestäjille kohdistettuun sisäiseen periaate- ja käytäntötason ohjeistukseen sekä julkiseen hackathonien osallistujille jaettavaan oikeuksien kuvaukseen. Jatkossa kuka tahansa hackathonin toteuttajataho voi hyödyntää IPR-dokumenttia järjestäessään hackathonia.

Hackathonien järjestäjille julkaistiin käsikirja (https://opendaas.turkuamk.fi/kasikirja/), minkä lisäksi tuotettiin esittely avoimen datan hackien hyödyistä yrityksille (https://opendaas.turkuamk.fi/yrityksille/). Avoimen datan ratkaisuista kiertotaloudesta tehtiin selvitys, joka on luettavissa hankkeen nettisivuilta (https://opendaas.turkuamk.fi/avoimen-datan-ratkaisut-kiertotaloudessa/).

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena tietoisuuden leviäminen avoimesta datasta yrityksille ja sadoille hankkeen tapahtumiin osallistuneille opiskelijoille tuottaa uusia avoimen datan sovelluksia vielä vuosia hankkeen päättymisen jälkeen. Niin ikään hankkeen aikana luotu ja tulevaisuuden toimintamallina oleva arvoketjuajatteluun pohjautuva yhteiskehittämisen malli tukee ja tiivistää korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Jatkossakin hankkeen toimintamallia hyödyntäen edistetään kokeilukulttuurin hyödyntämistä Suomessa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat