|
|
|
Hankekoodi: A73143
Hankkeen nimi: Veden äärellä - Raahen seudun vetovoimaisuuden lisääminen
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 15.9.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 1791817-6
Jakeluosoite: PL 62
Puhelinnumero: 044 439 3291
Postinumero: 92101
Postitoimipaikka: Raahe
WWW-osoite: http://www.rsyp.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna-Leena Korhonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Matkailupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna-leena.korhonen(at)raahe.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401357030
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Raahen kasvuvyöhykkeen elinkeinorakenne on perinteisesti ollut yksi Suomen erikoistuneimmista ja teollisuuden osuus poikkeuksellisen suuri. Vastaavasti palvelualojen osuus on pieni, vain hiukan yli 50 % työpaikoista, kun se koko maassa on yli 70 %. Alueen suurhankkeet etenkin energian tuotannon osalta mahdollistavat sen, että alueelle saadaan uusia tukijalkoja monipuolistamaan työpaikkarakennetta. Tähän tilanteeseen sopii erinomaisesti palvelualojen kehittäminen, joista matkailulle avautuu kokonaan uusi mahdollisuus.
Veden äärellä -hankkeen päämääränä on kehittää Raahen kasvuvyöhykkeen matkailutoimialaa, sekä toimialan pk-yritysten kasvua ja kehittymistä. Tätä päämäärää tukee se, että Raahen seudulla on käynnissä suurhankkeiden myötä voimakas positiivinen rakennemuutos. Tämä muutos tuo alueelle lähivuosina suuren määrän projektimatkailijoita (= työn puolesta matkustava henkilö, joka viipyy paikkakunnalla matkailijaa kauemmin), joiden synnyttämään palveluiden kysyntään pitää pystyä vastaamaan.
Raahen kasvuvyöhykkeen elinvoimastrategiassa, Pohjois-Pohjanmaan liiton hyväksymässä ennakoivan rakennemuutoksen suunnitelmassa sekä maakuntaohjelman toteutussuunnitelmassa on nostettu matkailun kehittäminen yhdeksi kärkihankkeeksi, jolla voidaan edistää alueen yritystoimintaa, lisätä työpaikkoja ja palveluja sekä välillisesti kehittää alueen vetovoimaisuutta.
Tärkeänä tavoitteena on myös alueen sisäisen matkailuun, palvelujen tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyvän kehittämistyön uudenlainen organisointi korvaamaan nykyinen sirpaloitunut malli.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ennen kaikkea Raahen seudulla toimivat liiketoiminnan ja osaamisen kasvua tavoittelevat matkailu-, palvelu- ja kaupanalan pk-yritykset. Muita varsinaisia kohderyhmiä ovat Raahen seudulle sijoittuvat ja/tai perustettavat uudet yritykset sekä alueen vetovoiman lisäämiseen liittyvät julkiset ja yksityiset kehittämisorganisaatiot, yhdistykset, järjestöt, seurat, yms.
Raahen kasvuvyöhyke tarvitsee matkailuinvestointeja monille eri tasoille. Jotta yritykset kiinnostuvat investoinneista, tulee alueen toimintaympäristön ja matkailupalveluiden kehittyä. Kuntien tulee tukea matkailun kehittämistä kaavoituksen ja infran rakentamisen avulla. Edellä mainitusta johtuen tärkeänä kohderyhmänä ovat myös kuntien johto ja teknisen toimen avainhenkilöt.
Hankkeen asiakaskohderyhminä ovat Raahen seudun kävijät, tulijat ja välillisesti myös olijat. Kävijät ovat kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita, joiden käyntimääriä alueella halutaan lisätä. Tulijat ovat seudulle suurhankkeiden toteutuksiin liittyviä projektimatkailijoita sekä alueelle muuttavia paluu- ja maahanmuuttajia. Jo tällä hetkellä on tiedossa, että vuosina 2018–2024 alueella tulee käymään 5 000 -10 000 projektimatkailijaa per vuosi.
Tulijoiden osalta tavoitteena on kaikkien henkilöiden majoittaminen alueelle sekä viihtyisän elinympäristön tarjoaminen. Olijat muodostavat Raahen seutukunnan 35 000 asukasta. Tunnettu tosiasia on, että matkailullisesti vetovoimaiset paikkakunnat ovat sitä myös alueen asukkaiden kannalta. Panostaminen matkailun kehittämiseen vaikuttaa myönteisesti myös alueen kantaväestöön.
Hankkeen muita välillisiä kohderyhmiä ovat muut julkistoimijat sekä media ja matkanjärjestäjät. Raahen keskusvaraamo on tärkeä lenkki matkailupalvelujen myynnin kannalta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 970
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 332 452
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 101
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 474 932
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen
Kunnat: Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40, joihin työllistyvät naiset 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hankkeessa panostetaan luontomatkailun kehittämiseen, jossa tyypillinen asiakaskunta arvostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen avulla tuetaan lähimatkailun kehittämistä. Lähimatkailu vähentää matkustamisesta aiheutuvaa turhaa ilmaston lämpenemistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan kasvillisuuden, eliöiden luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, joka on edellytys suunniteltujen luonto- ja elämyspalvelujen toteuttamiselle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | -1 | -1 |
| Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 8 | 8 |
| Hankkeen vaikutuspiirissä ovat mm. Raahen kaupungin edustan saaristo ja Revonnevan suoalue, jotka on valittu Natura 2000 -kohteeksi linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | -1 | -1 |
| Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hanke vaikuttaa välillisesti uusiutuvien energialähteiden (mm. tuulivoima) käytön lisääntymiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeella vahvistetaan paikallista elinkeinorakennetta, erityisesti palvelualojen pk-yritysten toimintaedellytyksiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään olemassa olevia ja uusia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 7 |
| Hanke vaikuttaa välillisesti Raahen seudun liikkumisen ja logistiikan parantumiseen lisäämällä alueella liikkuvien ihmisten määrää. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 6 |
| Hanke tukee mm. hyvinvointipalvelujen lisääntymistä alueella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Hanke synnyttää uusia työpaikkoja naisvaltaisille palvelualoille, joka lisää työllistymismahdollisuuksia alueella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Hanke vaikuttaa positiivisesti ulkomailta tulevien projektimatkailijoiden sekä alueella jo asuvien henkilöiden viihtyvyyteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hanke kytkeytyy myös vanhojen kulttuuriympäristöjen kehittämiseen mm. vanha Raahe. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia ympäristöosaamisen lisääntymiseen alueen palveluan pk-yrityksissä. | ||
Veden äärellä -hankkeen päämääränä oli kehittää Raahen seutukunnan matkailutoimialaa sekä toimialan pk-yritysten kasvua ja kehittymistä. Hankkeella haettiin uutta liiketoimintaa, tuote- ja palvelutarjonnan kehittämistä ja merkittäviä matkailuinvestointeja sekä matkailumarkkinoinnin kehittämistä, jotta pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan kasvavaan kysyntään. Matkailun kehittämisteemoja olivat luonto-, kalastus ja metsästysmatkailu, liikunta- ja hyvinvointimatkailu, teollisuusmatkailu sekä tapahtumamatkailu. Näiden teemojen eteenpäin vieminen ja tuotteistaminen edellyttivät matkailutoimijoiden yhteistyön kehittämistä, palvelutarjonnan tuotteistamista ja markkinointia.
Hankkeen aikana järjestettiin useita erilaisia verkostoitumis-, tuotteistamis- ja ideointitilaisuuksia. Hankkeen keskeisenä tavoitteena ja läpikantavana teemana oli koko hankkeen ajan matkailutoimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja yhteistyöverkoston vahvistaminen. Hankkeen eri toimenpiteet ja tilaisuudet keräsivät matkailutoimijoita saman pöydän äärelle. Tilaisuuksissa toimijat lisäsivät omaa osaamistaan, kehittivät tuotteita ja palveluita yhdessä sekä parhaimmillaan löysivät uusia kumppaneita. Palvelutarjonnan tuotteistamisessa tavoitteena oli rakentaa uusia matkailutuotteita, jotka koottiin hankkeessa tuotettuun Elämyspaketit ryhmille –esitteeseen. Tuotepakettikokonaisuus oli ensimmäistä kertaa esillä vuoden 2019 Helsingin matkamessuilla.
Hankkeessa tuotettiin kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat Pyhäjoen matkailusuunnitelma, Raahen saariston ympärivuotisen luontomatkailun kehittämissuunnitelma ja Siikajoen matkailun kehittämissuunnitelma sekä teemakohtaiset suunnitelmat Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma ja Raahen seudun matkailumarkkinoinnin sisältösuunnitelma. Nämä kehittämissuunnitelmat luovat tulevaisuuden kehittämiselle linjat ja suuntaviivat. Kunnat ja matkailutoimijat edistävät suunnitelmien ja niissä kirjattujen toimenpiteiden eteenpäin viemistä panostuksillaan.
Markkinoinnin lähtökohtana oli rakentaa matkailun näkökulmasta selkeä yrityslähtöinen Raahen kasvuvyöhyke, joka on profiloitunut strategisten teemojen mukaisesti, tunnettu kokonaisuutena ja jossa markkinointi ja toiminnan kehittäminen hoidetaan yhden organisaation koordinoimana. Markkinoinnin työkaluina kehitettiin monikanavainen, asiakaslähtöinen ja kohdennettu markkinointivälineistö. Markkinoinnin kehittämiseen asetetut tavoitteet loivat keskeisesti koko hankkeen toiminnan tavoitteet. Alueen potentiaalin tunnistamisen jälkeen selkeästi nähtiin, että toimintaympäristön kehittäminen ja tunnettuuden kasvattaminen tarvitsevat seudullisen vetovastuun ja koordinaation. Matkailu on yhteistyön kautta tapahtuvaa toimintaa ja yhdessä tekemällä voidaan edetä tavoitteita kohti ylikunnallisesti pitkäjänteisellä kehittämisotteella. Hankkeen toiminnan tuloksena Raahen seutukunnassa vahvistettiin matkailun ylikunnallinen organisoituminen 1,5 vuoden pilottina.
Hankkeen tilaisuuksista kerättiin palautetta säännöllisesti ja palautteet otettiin huomioon tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. Kohderyhmä koki hankkeen sisällön ajankohtaisena ja yritysten kannalta tarpeellisena. Hankkeen sisällöt ja teemat vastasivat luontevasti alueen tarpeita ja hankkeen toimenpiteillä koettiin olevan positiivista merkitystä elinkeinoelämään ja yritysten kehitykseen. Kaiken kaikkiaan tehdyt toimenpiteet tukivat hankkeen tavoitteita ja niillä koettiin olevan uutuusarvoa ja merkitystä elinkeinoelämälle.