Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73313

Hankkeen nimi: Hattu Schist Belt 3D Mineral System

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian Tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: Vuorimiehentie 5

Puhelinnumero:

Postinumero: 02150

Postitoimipaikka: ESPOO

WWW-osoite: www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aatos, Soile

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: soile.aatos(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407603478

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tekesin EAKR 2017 -hakuun toimitettava projektiesitys "Hatun liuskejakson 3D -mineraalisysteemi (Hattu 3D)" tähtää kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen kehittämällä geologisia ja geofysikaalisia tulkintamenetelmiä joilla analysoidaan uusia ja jo olemassa olevia mittausaineistoja. Projekti kehittää eri tiedontuottajien geologisista syväkairausnäytteistä koottujen suurten tietoaineistojen edistyneitä, laskennallisia yhteistulkintoja uusimpia tekoälyteknologioita soveltamalla, yhdistettynä perinteiseen geofysikaaliseen ja geologiseen mallinnukseen. Sovellusalueelle syntyvää uutta digitaalista tietoa hyödynnetään osana digitalisoituvan malminetsinnän geofysikaalisen, geologisen ja mineralogisen tiedon hankinnan ja tulkinnan ketjua. Tutkimuskohteena olevan Ilomantsin Hattu-liuskejakson kaltaisia ja ikäisiä kultapotentiaalisia geologisia jaksoja on olemassa mm. Australiassa ja Kanadassa. Projektin toteuttaa Geologian tutkimuskeskus vuosina 2018-2019, ja sen kustannusarvio on noin 640 000 euroa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 564 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 564 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 564 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 564 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Neulaniementie 5

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Pysyväisohje: GTK/446/00.00.03/2017 PO-1.7 Geologian tutkimuskeskuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Ala on miesvaltainen, joten kaikki alaan liittyvä valtavirtaistaminen edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
GTK:n projektihenkilötyöstä noin 60 % kuuluu naisille. Projektipäällikkö on nainen, jolla on kokemusta kaivostyöstä ja malminetsinnästä miesvaltaisella kaivannaisalalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin päätavoite on yritysten toimintaedellytysten parantaminen luonnontieteellisellä tutkimuksella ja teknologisella kehittämisellä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Liikkumis- ja kuljetustarpeen väheneminen automaatiota lisäämällä. Laajojen alueiden tarkastelu lisää luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Liikkumis- ja kuljetustarpeen väheneminen automaatiota lisäämällä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Liikkumistarpeen (luonto, infra) väheneminen automaatiota lisäämällä. Laajojen alueiden tarkastelu lisää luonnonvarojen käyttöön liittyvän liikkumisen suunnitelmallisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Liikkumis- ja käyttötarpeen väheneminen automaatiota lisäämällä. Laajojen alueiden tarkastelu lisää luonnonvarojen käyttöön liittyvän liikkumisen suunnitelmallisuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Liikkumistarpeen väheneminen automaatiota lisäämällä. Laajojen alueiden tarkastelu lisää luonnonvarojen käyttöön liittyvän liikkumisen suunnitelmallisuutta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Voi vähentää tutkimusmateriaalin hankinta- ja käsittelytarvetta. Voi edistää kiertotaloutta automaatiota lisäämällä, esim. paremmat tiedot kaivannaisjätteistä voivat vähentää louhintajätteiden määrää, edistää materiaalien hyötykäyttöä ja kierrätystä sekä tehostaa energian ja materiaalien käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Voi vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta, kun liikkumistarve tehokkaammin sijoitetuilla työmailla vähenee.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Automaation lisääminen voi parantaa osaltaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tehostamalla teollista prosessia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Projektin päätavoitteena menetelmäkehitys, jonka ohessa voi syntyä tuote- ja palveluaihioita. Olemassa olevien tutkimusaineistojen uudelleen käyttö uusien aineistojen keruun kehittämisen kanssa voi luoda aineettomia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Liikkumis- ja kuljetustarpeen väheneminen automaatiota lisäämällä. Laajojen alueiden tarkastelu lisää luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Paikallisten pienyritysten toimintaedellytykset säilyvät tai paranevat, ja niillä syntyy tai pysyy työpaikkoja, myös epäsuorasti muilla tuotantoketjun aloilla ja alueilla.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Osaamisen tasa-arvoistuminen miesvaltaisella alalla edistyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Kansainvälinen ala lisää yhdenvertaisuuden kehittämisen mahdollisuuksia ja monikulttuurisuutta. Kaivosala monipuolistaa elinkeinorakennetta ja työllistymisen mahdollisuuksia syrjäseuduille.
Kulttuuriympäristö 0 1
Kullankaivuu on osa Ilomantsin kulttuuriperintöä. Yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen tai parantaminen edistää perinteen säilymistä elävänä alueella ja Suomessa.
Ympäristöosaaminen 0 3
Automaation lisääminen voi vähentää paikallisia ympäristövaikutuksia, mikä voi edistää ympäristöosaamista ja -tietoisuutta alalla ja alueella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tekesin EAKR 2017 -hakuun toimitettava projektiesitys "Hatun liuskejakson 3D -mineraalisysteemi (Hattu 3D)" tähtää kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen kehittämällä geologisia ja geofysikaalisia tulkintamenetelmiä joilla analysoidaan uusia ja jo olemassa olevia mittausaineistoja. Projekti kehittää eri tiedontuottajien geologisista syväkairausnäytteistä koottujen suurten tietoaineistojen edistyneitä, laskennallisia yhteistulkintoja uusimpia tekoälyteknologioita soveltamalla, yhdistettynä perinteiseen geofysikaaliseen ja geologiseen mallinnukseen. Sovellusalueelle syntyvää uutta digitaalista tietoa hyödynnetään osana digitalisoituvan malminetsinnän geofysikaalisen, geologisen ja mineralogisen tiedon hankinnan ja tulkinnan ketjua. Tutkimuskohteena olevan Ilomantsin Hattu-liuskejakson kaltaisia ja ikäisiä kultapotentiaalisia geologisia jaksoja on olemassa mm. Australiassa ja Kanadassa. Projektin toteuttaa Geologian tutkimuskeskus vuosina 2018-2019, ja sen kustannusarvio on noin 640 000 euroa.