Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73335

Hankkeen nimi: Nurmeksen bioteollisuusalueen ratapiha ja kulkuyhteydet

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nurmeksen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0207669-0

Jakeluosoite: Kirkkokatu 14

Puhelinnumero: 0401045001

Postinumero: 75500

Postitoimipaikka: Nurmes

WWW-osoite: http://www.nurmes.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Parkkinen Pasi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tekninen johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pasi.parkkinen(at)nurmes.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401045750

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nurmeksen kaupunki yhdessä eri toimijoiden kanssa on suunnitellut ja kaavoittanut bioteollisuusalueen Nurmeksen kaupungin Pitkänmäen teollisuusalueelle. Hanke käsittää biohiiltämön, bioterminaalin, puun kuivaamon ja pien-CHP-laitoksen. Lisäksi Nurmeksen Porokylässä sijaitseva raakapuun kuormauspaikka sijoitetaan hankealueelle. Uusi teollisuusalue tarvitsee toimivat ja mahdollistavat liikenneratkaisut yritysten tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on rakentaa teollisuusalueelle ratapiha ja tulotiet ratapihalle sekä siirtää alueelle raakapuun kuormaus- ja lastauspaikka. Liikenneviraston tekemässä selvityksessä rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen valittiin terminaalipaikoiksi niiden optimaalisen kuljetuskustannusten mukaan 14 eri paikkaa ja kuormauspaikoiksi 32 eri paikkaa eri puolella Suomea. Kuormauspaikkojen joukossa on myös Porokylä. Nykyinen kuormauspaikka sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä ja kuormauspaikan melu koetaan häiritseväksi. Nurmeksen kaupungin strategiassa mainitaan myös kuormauspaikan siirto asemakaava-alueelle, jolloin Porokylän aluetta voidaan hyödyntää esimerkiksi asumisessa.

Nurmeksen bioteollisuusalueen tuleva työllistävä kokonaisvaikutus on aluevaikuttavuustutkimuksen mukaan 281 htv, mistä metsätalouden osuus on 124 htv. Puutavaran lastaus- ja purkupaikan kokonaisvolyymi tulee olemaan junakuormissa n. 505 000 m3/v. puuta sekä lopputuotteita ja varastoitavan puun osalta vuotuinen kokonaismäärä on ratapihalla n. 160 000 m3 ja biohiiltämön pihalla n. 350 000 m3. Lisäksi Imanteelle toteutettava 45 miljoonan euron biodieseltehdas lisää puun liikkumista Nurmeksessa.

Alue sijaitsee 4 km Nurmeksen keskustasta luoteeseen Joensuu-Kontiomäki – rautatien varrella ja Pitkämäen teollisuusalueen pohjoispuolella. Alue kuuluu Nurmeksen kaupungissa Pitkämäen 134 kaupunginosaan, ja rajautuu idässä Joensuu-Kontiomäki rautatiehen ja lännessä Voimatiehen sekä kaavoitettuihin teollisuustontteihin. Rautatie on sähköistämätön ja siinä ei ole automaattista kulunvalvontaa.

Sito Oy on laatinut hankealueelle Pitkämäen ratapiha ja tiejärjestelyt -raidesuunnitelman. Suunnitelmassa on esitetty neljä eri vaihtoehtoa kuormauspaikan ja sen yhteyteen rakennettavien rinnakkais- ja kuormausraiteiden sijoittumisesta hankealueelle. Toteutettavaksi valittiin VE 4 vaihtoehto. Teollisuusraiteet esitetään liitettäväksi Joensuu-Kontiomäki-rautatieverkkoon kahdesta kohtaa, joka mahdollistaa monipuolisen raideliikenteen ratapiha-alueella. Kulkuyhteydet ratapihalle on esitetty toteutettavaksi Voimatien kohdista, joissa korkeusasemat mahdollistavat raskaan liikenteen liikennöinnin ratapihalle. Liikennevirasto ja VR Track ovat viimeistelleet sijaintiselvityksen. Ratapihan rakentamissuunnitelma valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Bioteollisuusalueelle saadaan toimiva liikenneratkaisu, raakapuun kuormaus- ja lastauspaikka, ratapiha ja kulkuyhteydet ratapihalle. Liikennevirasto on ilmoittanut rahoittavansa oman osuutensa (2.200.000 €) keväällä 2017. Liikennevirasto on nimennyt projektipäälliköksi Antti Kosken.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nurmeksen bioteollisuusalueen yritykset; Feedstock Optimum Oy, KME Karjalan Metsä ja Energia Oy, S.Kuittinen Oy, Motoajo Oy, yrityksen X puuhiilihanke sekä muut alueelle sijoittuvat vihreän ja muun teollisuuden yritykset ja näiden logistiset tarpeet.

Kuormauspaikkaa käyttävät metsä-, puu- ja bioenergia-alan yritykset. Kuormauspaikkaa käyttävät mm. Metsähallitus,
IPOWOOD, Stora Enso, UPM, Harvestia ja Metsä Group sekä näiden yhtiöiden alihankkijayritykset (puunkorjuu- ja
kuorma-autoyritykset, esim. Kuljetusliike V. Mikkilä Oy, Motoajo Oy, S. Kuittinen Oy).

VR Transpoint Oy ja muut rautatieliikennettä tulevaisuudessa harjoittavat yhtiöt.

Hanke aikaansaa yritysten investointeja (3 kpl) yhteisarvoltaan 51 milj. euroa. Alueelle on jo toteutunut kolme yritysinvestointia, yhteisarvoltaan 9 milj. euroa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki metsäalan yrittäjät ja kuormauspaikkaa käyttävät yrittäjät. Myös muut yritykset, jotka voivat kuljettaa raakaaineita junalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 000 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 000 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 780 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 780 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen Karjalan

Kunnat: Nurmes

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Voimatie

Postinumero: 75530

Postitoimipaikka: Nurmes

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu kyselytutkimuksella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
On huomioitu sikäli kun se on mahdollista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on logistinen ratkaisu.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Liikenneratkaisut ovat ympäristöystävällisiä. Metsien hoito tehostuu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Kivihiilen käyttö korvaantuu puuperäisillä polttoaineilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus -1 2
Hankkeen toiminnan aikaiset vaikutukset ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia huomattavasti leivempiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -2 8
Ilmastovaikutukset ovat päästövähennyksinä merkittävät eli 71,4 %
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Känkkäälän infran rakentamisen massatasapaino paranee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Hanke edistää erittäin merkittävästi vähähiilisyyden tavoitteita korvaamalla fossiilisia potlltoaineita uusiutuvilla polttoaineilla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Metsätoimiala on entuudestaan vahva Nurmeksessa ja hanke vahvistaa tätä vielä lisää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Logistiikkapalveluihin avautuu uusia yrittämisen mahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Täyspitkiä junia voidaan lastata. Liikennöinti ei tapahdu taajaman läpi. Kuorma-autokuljetuksia korvataan junakuljetuksilla. Myös superrekat voi käyttää terminaalia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Ihmisten toimeentulo paranee.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Nurmeksessa ongelmana on ollut miestyöpaikkojen vähäisyys. Hanke luo miestyöpaikkoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö -1 -1
Kielteinen vaikutus näkyy vain lähiympäristössä.
Ympäristöosaaminen 0 1
Ison hankkeen suunnittelu ja toteutuminen lisää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nurmeksen kaupunki yhdessä eri toimijoiden kanssa on suunnitellut ja kaavoittanut bioteollisuusalueen eli ns. ”Vihreän energian teollisuusalueen” Nurmeksen kaupungin Pitkämäen kaupunginosaan. Alue rajautuu idässä Joensuu-Kontiomäki rautatiehen ja lännessä Voimatiehen sekä kaavoitettuihin teollisuustontteihin. Uusi teollisuusalue tarvitsee toimivat ja mahdollistavat liikenneratkaisut yritysten tarpeisiin.

Känkkäälän bioteollisuusalueen liikenne muodostuu pääosin puuraaka-aineen tuonnista rekka-autoilla, valmiiden tuotteiden poiskuljetuksista junilla sekä henkilökunnan työmatkaliikenteestä. Lisäksi tonteilla on omaa sisäistä liikennettä kuten kuormaajia. Alueella on myös tonttien välistä puuraaka-aineliikennettä. Puutavaran lastaus- ja purkupaikan liikenne koostuu rekalla saapuvasta puusta ja junalla lähtevästä puusta sekä puutuotteista.

Tämän hankkeen tavoitteena oli rakentaa Pitkämäen teollisuusalueelle ratapihaterminaali sekä ratapiha-alueelle johtavat yhdystiet sekä siirtää samalla raakapuun kuormauspaikka Porokylän keskustan tuntumasta uudelle bioteollisuusalueen ratapiha-alueelle. Aiempi kuormauspaikka sijaitsi asutuksen ja Porokylän ala-asteen välittömässä läheisyydessä aiheuttaen melu- sekä liikenneturvallisuushaittaa.

Hanke toteutettiin 1.11.2016 - 31.12.2018 välisenä aikana.

Sito Oy oli laatinut v. 2015 hankealueelle alustavat suunnitelmat, joissa tulevat tie- ja raidelinjaukset selvitettiin. Liikennevirasto ja VR Track viimeistelivät sijaintiselvityksen ja Vr Track laati Pitkämäen raakapuuterminaalin sekä Biokadun ja Energiakadun rakentamissuunnitelmat v. 2017 aikana. Suunnittelua täydennettiin myöhemmin teollisuusraiteen kuormauskentän suunnitelmilla.

Hankekohteista rakennettiin ensin Biokatu. Näin saatiin kulkuyhteys rautatien varteen. Biokadun rakentamisen konepalvelut kilpailutettiin ja työ hankittiin Pielisen Maanrakennus Oy:ltä. Biokatu valmistui kesällä 2017.

Lisäksi hankkeeseen kuului uuden kulkuyhteyden rakentaminen Kuittisen tilalle, joka valmistui myös pääosin vuonna 2017. Vanha tie kulki pääraiteen yli ja olisi kulkenut uuden sivuraiteen yli. Turha tasoristeys saatiin näin poistettua.

Toisen ratapiha-alueelle johtavan yhdystien, Energiakadun, rakentamisurakka kilpailutettiin kesällä 2017 ja urakoitsijaksi valittiin Juuan Työpalvelu ja Tuotevälitys Oy. Urakka alkoi syksyllä 2017 jatkuen talvitauon jälkeen keväällä 2018. Energiakatu oli päällystettä vaille valmis kesäkuun lopussa 2018.

Nurmeksen kaupunki solmi Liikenneviraston kanssa raakapuuterminaalin muutoshankkeen toteuttamisesta yhteistyö- ja rahoitusjärjestelysopimuksen vuoden 2017 lopussa. Sopimuksen mukaisesti tavoitteena oli toteuttaa Nurmeksen Pitkämäen puuterminaali raiteistoineen ja kulkuyhteyksineen sekä siihen liittyvä yksityisraide. Liikennevirasto vastasi hankkeen rakennuttamisesta (projektinhallinnasta, urakan kilpailuttamisesta, valvonnasta ja vastaanotosta).

Liikennevirasto kilpailutti raakapuuterminaalin rakentamisurakan alkuvuodesta 2018 kun oli saatu Itä-Suomen aluehallintoviraston myönteinen päätös hankealueella virtaavan noron putkitukseen. Urakkakilpailun voitti Oteran Oy, jonka kanssa Liikennevirasto solmi urakkasopimuksen 5.4.2018. Rakennusurakka lisätöineen valmistui aikataulun mukaisesti 15.10.2018.

Nurmeksen kaupunki teetätti Biokadun, Energiakadun sekä teollisuusraiteen kuormauskentän valaistuskaapeloinnit sekä Biokadun ja Energiakadun päällystystyöt syksyllä 2018.

Uusi raakapuun rataterminaali ja sen teollisuusraide kytkettiin valtakunnan rataverkkoon 15.10.2018. Ensimmäinen tavarajuna lähti teollisuusraiteelta 19.10.2018. Rataterminaalin avajaiset pidettiin 25.10.2018.

Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti ja uudelle bioteollisuusalueelle saatiin tärkeä ratayhteys käyttöön.