Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73388

Hankkeen nimi: Matkailualueen kohdekokemuksen kehittämismalli

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mirva Tapaninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirva.tapaninen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 527 6270

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Matkailussa kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa ryhmämatkailusta yksilömatkailun suuntaan. Matkailijat hakevat mieleenpainuvia ja autenttisia elämyksiä sekä laadukkaita palveluita. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää perifeeriseltä matkailualueelta syvää asiakasymmärrystä sekä yhteistyössä kehitettyjä, erottuvia ja alueen omiin erityispiirteisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvia palveluita. Tällä voidaan terävöittää alueen imagoa ja asiakkaiden kohdekokemusta, joka muodostuu matkailualueen toimintaympäristöstä ja palvelukokonaisuudesta. Kilpailukyky ratkaisee, miten verkostoyhteistyössä tehokkaimmin pystytään yhdistämään alueen vahvuudet ja eri osaamisalueet tasalaatuisten palveluiden tuottamiseksi ja hyödyntämään digitalisoinnin tuomat mahdollisuudet koko asiakkaan palvelupolun ajan.

Kehittämistavoitteena on parantaa matkailualueiden liiketoimintamahdollisuuksia ja yritysten kannattavuutta sekä matkailun ympärivuotisuutta. Tavoitteena on myös kehittää matkailulle pysyvää, koko aluetta kattavaa, yritysten keskeistä ja välistä sekä liiketoiminnallisesti hyötyä tuottavaa verkostomaista toimintatapaa.

Verkostomainen toimintatapa edellyttää toteutuakseen alueella suunniteltavan ja pilotoitavan toimintaa ohjaavan mallin, jossa alueen veturi ja haja-alueella toimivat yritykset kehittävät yhdessä yhtenäisen tavan toimia. Näin pilottikohteen alueellinen verkosto kehittää ja konseptoi yhtenäisen liiketoimintamallin, jonka avulla ja kautta asiakaskokemus saatetaan tasalaatuiseksi niin kohde- kuin verkostossa yritystasolla.

Verkoston toimintaa ohjaava toiminnanohjausmalli rakentuu verkoston kesken eli yhdessä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Mallin valmistelussa huomioidaan verkostotoiminnan ja -johtamisen periaatteita, joita sovelletaan tukemaan alueellisen verkoston syntyä ja jossa huomioidaan yksittäisten yritysten operatiivinen toiminta, lähtötilanne ja toiminnan kehittäminen. Tällöin yhteistyössä päätetyt ja toteutetut toimet tukevat alueen kokonaisvaltaista matkailuliiketoiminnan kehittämistä sekä poimivat mukaan myös matkailua tukevat muut elinkeinot ja niiden yritykset esim. luonnontuote- ja hyvinvointialoilta. Konkreettisena tavoitteena on luoda matkailualueen kohdekokemuksen liiketoimintamalli, jossa huomioidaan alueen erityispiirteet, toimintaympäristö, digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön hyödyntäminen palveluissa kestävällä tavalla.

Hankkeen päätuloksena tuotetaan verkostona matkailualueen kohdekokemuksen kehittämismalli hankkeen pilottikohteina oleville matkailualueille. Hankkeen kolme keskeisintä tulosta ovat:
1. Kohdekohtainen nykytila-analyysi, joka sisältää mm. kohdekohtaisen toimintaympäristön tarkastelun, verkostojen, matkailualueen identiteetin määrittelyn ja sitä tukevien muiden elinkeinojen ja yritysten kartoittamisen.
2. Kohdekokemuksen kehittämismalli, joka sisältää mm. kohdekokemuksen yhtenäistämisen, asiakasprofiilien määrittelyn, asiakaspolun ja kestävän kehityksen huomioimisen sekä
3. Kehitetyn mallin pysyvä hyödyntäminen alueilla, sen verkostossa ja yrityksissä. Tuloksena matkailualueiden liiketoimintamahdollisuudet ja kannattavuus paranevat. Hankkeen tulokset ja erityisesti hankkeessa luotu kohdekokemusmalli ovat hyödynnettävissä myös muilla matkailualueilla ja koko Lapin matkailun kehittämisessä.

Lapin matkailualueiden kehittäminen vaatii ja edellyttää yhteistyötä eri toimialojen välillä ja hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan matkailutoimijoiden verkostoitumista sekä muiden toimialojen verkostoitumista matkailualueilla. Hankkeessa vahvistetaan olemassa olevaa toimijaverkostoa ja tarvittaessa rakennetaan alueen matkailutoimijoiden ja -yritysten verkosto. Toimenpiteiden toteuttamiseen osallistuvat eri alojen asiantuntijat ja opiskelijat matkailun, liiketalouden ja tekniikan osaamisaloilta. Hankkeen muut osallistuvat tahot ovat sekä matkailun että lähitoimialojen yrityksiä. Monialainen ja eri osaamisalojen välinen yhteistyö tukee pilotoitavan alueen matkailun kokonaiskehittämistä ja luo pysyvää matkailusidonnaista verkostoa alueelle, joka puolestaan tukee myös tulevaisuudessa kohdekokemuksen kehittämistä kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Verkostossa toimivat monialaiset yritykset vahvistavat tietämystään ja osaamistaan eri toimialoihin liittyen ja vuoropuhelussa syntyy uusia innovaatioita toimialojen rajapinnoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmänä on valitut pilottikohteet/-kunnat ja siellä toimivat yritykset sekä Lapin AMK. Hankkeessa muodostetaan verkostot pilottikohteisiin. Verkoston muodostavat kunta, kohteessa toimivat yritykset ja muut organisaatiot sekä mahdollisesti viranomaiset. Pilottikohteiksi on suunniteltu Sodankylässä Tankavaaran ja Vuotson alue, Utsjoki, Ranua/Ranuan eläinpuisto ja Kemi.

Alkuvaiheessa ydinverkosto on pieni, jotta toiminta saadaan käynnistettyä. Ydinverkosto koostuu
- Sodankylä:
- koordinoiva taho: Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistys ry
- kohteen yritykset esim.: Tankanvaaran Kultakylä, Kultamuseo, Tankavaaran Luontokeskus, Vuotson majatalo

- Ranua:
- koordinoiva taho: Ranuan seudun Matkailu Oy / Ranuan matkailuyhdistys ry
- kohteen yritykset esim.: Ranuan eläinpuisto, Lomakylä Gulo Gulo, luonnonvaratuotteita ja -palveluita tarjoavia yrityksiä

- Utsjoki:
- koordinoiva taho: Utsjoen matkailuorganisaatio
- kohteen yritykset esim.: Lomakylä Valle, Tundrasafari

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muut Lapin kunnat, matkailualueet, yritykset, matkailutoimijat, korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta sekä matkailualueiden asiakkaat.

Lapin ammattikorkeakoulussa eri aloilla aloitetaan opiskelu uuden opetussuunnitelman mukaisesti syksyllä 2017. Hankkeen toimenpiteet integroidaan vahvasti esimerkiksi Matkailupalvelujen osaamisalan suomenkieliseen ja englanninkieliseen koulutusohjelmaan. Tarkoituksena on, että hanke toimisi niin sanottuna kummihankkeena opiskelijoille koko heidän opintojen ajan. Näin opiskelijoiden osaaminen kasvaa hankkeen toimenpiteiden edetessä ja he verkostoituvat elinkeinon kanssa. Koska Matkailupalvelujen osaamisalalla aloittaa opintonsa syksyllä 2017 yli 100 opiskelijaa, on ajatuksena jakaa heitä eri pilottialuilla toimivien kehittämistiimien mukaisesti. Tavoitteena on tehdä integrointia opintoihin runsaasti, sillä uuden opetussuunnitelman kompetenssit, sisällöt ja tavoitteet vastaavat hyvin hankkeen sisältöön, toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 129

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 745

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 567

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 359

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin

Kunnat: Ranua, Sodankylä, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapin letka -hankkeen suvauskoneen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Lapin letka -hankkeen suvauskoneen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei kuulu hankkeen tavoitteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeen tavoitteena on osallistaa toimijoita, jotka hyödyntävät luonnonvaroja palveluissaan ja tuotteissaan. Kehittämistyössä huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hanke pohjautuu yritysten ja matkailutoimijoiden kehitystarpeisiin ja verkostoyhteistyön lisäämiseen. Kehittäminen pohjautuu alueen omiin erityispiirteisiin, kulttuuriperintöön ja toimintaympäristöön. Yritykset voivat käyttää hankkeessa syntynyttä tietoa oman toimintansa kehittämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa pilotoidaan kohdekokemuksen liiketoimintamalleja hankkeeseen osallistuvilla matkailualueilla. Liiketoimintamallit ovat laaja-alaisemmin hyödynnettävissä Lapin matkailualueiden kehittämisessä hankkeen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hanke edistää hyvinvointia Lapissa kehittämällä matkailuelinkeinoa. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan eri toimialojen verkostoitumista matkailualueilla kuten luonnontuotealan toimijoiden kanssa. Tällä edistetään mm. matkailualan ympärivuotisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeessa edistetään matkailuelinkeinoa ja sitä kautta työllisyyttä. Matkailuala työllistää Lapissa runsaasti molemman sukupuolen edustajia. Hankkeen työ on yleistä kehittämistä, joten sen tulokset palvelevat laajasti maakunnan matkailuyrittäjiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Tehdään näkyväksi Lapin matkailun merkitystä ja huomioidaan pilottialueiden erityispiirteitä, alueen identiteettiä, kulttuuriperinteitä ja toimintaympäristöä.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeessa huomioidaan pilottialueiden erityispiirteitä, alueen identiteettiä, kulttuuriperinteitä ja toimintaympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Matkailualueen kohdekokemuksen kehittämismalli (MAKKE) hankkeessa on tehty näkyväksi matkailukohteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Asiakkaan kohdekokemus muodostuu pitkälti matkakohteen palvelukokonaisuudesta sekä toimintaympäristöstä. Matkailu on globaali ja sen myötä suhdanneherkkä toimiala. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa ryhmissä matkustavista matkailijoista yksilömatkailijoiksi, erilaisiksi ”heimoiksi”, jotka hakevat mieleenpainuvia ja autenttisia elämyksiä sekä laadukkaita palveluita.

Hankkeen tavoitteena on ollut matkailukohteen yritysten liiketoiminnan kehittäminen kohteen vahvuuksien kautta. Hankkeen kohdealueiksi määrittyivät Ranua, Sompio ja Utsjoki, joissa kaikissa tarjotaan asiakkaille yhteistyössä kehitettyjä, erottuvia sekä alueen omiin erityispiirteisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvia palveluita. Verkostoyhteistyöllä pystytään tehokkaasti yhdistämään alueen vahvuudet ja eri osaamisalueet tasalaatuisten palveluiden tuottamiseksi.

Hankkeen tavoitteen mukaisesti on hahmoteltu kohdekokemuksen kehittämismalli, jonka valmistelussa on huomioitu niin verkostotoiminnan ja -johtamisen periaatteita kuin yksittäisten yritysten operatiivisen toiminnan nykytilanne ja sen kehittäminen. Kehittämismalli rakentuu verkostossa, yhdessä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa vastuullisesti. Kullekin kohteelle on muodostettu oma toimintamalli ja verkosto. Toimintamalli ja sen osat ovat hyödynnettävissä myös muihin kohteisiin. Kokonaisvaltainen kohdekokemus lunastaa asiakkaalle annetun arvolupauksen ja jättää positiivisen muistijäljen. Kohdekokemuksen kehittämismallia voidaan tarkastella monesta näkökulmasta.

Kohdekokemuksen kehittämismalli löytyy osoitteesta:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/tourismabc/kohdekokemuksen-kehittamismalli/. Kuvion alta löytyy tarkempi kuvaus mallista suomen- ja englannin kielellä.