|
|
|
Hankekoodi: A73481
Hankkeen nimi: Uusiutuvan energian investointeja Satakuntaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0773693-4
Jakeluosoite: Gallen-Kallelankatu 8
Puhelinnumero: 044 7105331
Postinumero: 28100
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.prizz.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VUORELA JARKKO JOHANNES
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Head of Energy Solutions
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarkko.vuorela(at)prizz.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 5331
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuki muuttuu Suomessa vuonna 2018 preemiopohjaiseksi teknologianeutraaliksi
tarjouskilpailumenettelyksi, jossa tuuli, aurinko ja bio -energialla tuotettu sähkö kisaavat keskenään
kustannusperusteisesti. Tämä tarkoittaa, että mikäli Satakunnan uusituvan energian tuotantoa halutaan lisätä, on
satakuntalaisten hankkeiden menestyttävä kyseisissä tarjouskilpailuissa. Lisäksi innovatiivisilla uusiutuvan energian
hankkeilla on mahdollisuus saada TEM investointitukea.
Tuotantotukikilpailuissa menestyminen edellyttää äärimmäistä kustannustehokkuutta tuotettua kilowattia kohti ja tämä tarkoittaa usein myös hankekoon kasvattamista.
Kilpailussa menestyminen saattaa vaatia, että valmistelun alla olevia hankkeita on
yhdisteltävä. Käytännössä tämä merkitsee yhteistyöneuvotteluja hankkeiden välillä. Yhteistyöllä sekä hankkeita ja
energiantuotantoteknologioita yhdistelemällä parannetaan usein myös hankkeiden innovatiivisuutta ja mahdollisuutta
menestyä esim. TEM:n investointitukihakuprosesseissa.
Satakunnassa tuotetaan yli neljännes koko Suomen sähköstä ja se on edelläkävijä mm. maa- ja merituulivoiman sekä aurinkoenergian tuotannossa. Satakunnassa on erittäin hyvät tuuliolosuhteet ja hyviä tuulivoimahankkeita on suunnitteilla sekä maalle että merelle. Satakunnassa laaditaan myös vaihemaakuntakaavaa, jossa ensimmäisenä Suomessa huomioidaan aurinkosähkön tuotanto laajassa mittakaavassa.
Satakunnassa on yrityksiä, jotka pystyvät toimittamaan hehtaarikokoluokan aurinkovoimalan avaimet käteen
periaatteella tai vastaamaan tuulivoimaprojektin kokonaistoimituksista. Lisäksi useilla satakuntalaisilla yrityksillä on
tuotteita, palveluja osaamista eri uusiutuvan energian investointeihin ja projekteihin. Lähi-investoinnit ovat mainio
työkalu osaamisen, tuotteiden ja palvelujen kehittämisen kannalta.
Tavoite:
Tämän hankkeen päätavoitteena on edistää ja valmistella Satakuntaan seuraaviin uusiutuvan energian tuotanto- tai
investointitukihakuihin sopivia investointeja, jotta Satakunnan uusituvan energian tuotanto kasvaa. Tavoitteena on
myös, että investoinneissa on hyvä kotimaisuus ja satakuntalaisuus aste. Tämä edesauttaa Satakunnan yritysten
työllisyyttä, tuotekehitystä ja kilpailukykyä.
Toteutus:
Hanke toteutetaan kuuden työpaketin kokonaisuutena. Keskeisiä elementtejä ovat uusi preemiojärjestelmä ja sen tarjouskilpailut, eri tuotantoteknologioiden kustannuskehitys, valmistelun alla olevat satakuntalaiset hankkeet, teollisuuden osallistuminen ja kotimaisuusaste. Eri investointihankkeiden välistä yhteistyötä ja kotimaisuusastetta edistetään esisuunnitelmien, selvitysten, neuvottelujen, työpajojen ja seminaarien avulla.
Hankkeen tuloksena syntyy:
• Suunnitelmia, selvityksiä ja yhteistyömuotoja,jotka edistävät satakuntalaisten yritysten osallistumista uusiutuvan sähköenergian preemio kilpailuihin ja investointitukihakuihin
• Tietoa ja yhteyksiä, joiden avulla uusiutuvan energian investoinnit voidaan suunnitella niin, että niiden kotimaisuus ja satakuntalaisuusaste ovat korkeita
• Innovatiivinen energia investointeihin liittyvä tuotekehitysympäristö ja verkosto satakuntalaiselle teollisuudelle
• Välillisesti kasvavaa uusiutuvan energian tuotantoa Satakunnassa
* Energiayhtiöt, energiainvestorit ja rahastot
* Sähkö-, metalli- ja metallituoteteollisuus
* Suunnittelutoimistot (Energia&ympäristö)
Kaavoitusviranomaiset suunnitteluyhteistyön kautta.
Kansalaiset paremman työllisyyden, hyvin suunnitellun rakennetun ympäristön ja positiivisten ilmastovaikutusten kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 612
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 147
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 229 836
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 229 166
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin, Rauman, Pohjois-Satakunnan
Kunnat: Ulvila, Harjavalta, Rauma, Säkylä, Kankaanpää, Merikarvia, Siikainen, Kokemäki, Pori, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Eura, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| energiainvestoinnit edistävä uusiutuvan energian tuotantoa suoraan | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 10 |
| energiainvestoinnit edistävä uusiutuvan energian tuotantoa suoraan ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 6 |
| Paikallisesti aurinkovoimaloiden tai tuulivoimaloiden alueella monimuotoisuus vähenee mutta luonnonvarojen säästämisen kautta se monipuolistuu globaalisti | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 9 |
| uusiutuvaenergia vähentää kasvihuonepäästöjä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Vaihemaakuntakaavassa on huomioitu Natura alueet ja voimaloita ei rakenneta Natura alueille | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Aurinkovoimalat ja tuulivoimalat on helppo purkaa ja materiaalit ovat melko hyvin kierrätettäviä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 10 |
| Hanke edistää suoraan uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on saada paikalliset yritykset mukaan kasvavaan aurinkoenergia markkinaan ja tuulivoimarakentamiseen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen tuloksena syntyy uusia toteutus ja liiketoimintamalleja uusiutuvan energian liiketoimintaan Suomessa | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia koska kulttuuriympäristöt on huomioitu jo vaihemaakuntakaavavaiheessa | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Ympäristöosaaminen kohentuu projektien suunnitelmien ja uuden ymmärtämyksen kautta | ||
Hankkeen päätavoitteena oli nimensä mukaisesti uusiutuvan energian investointien edistäminen Satakunnassa. Edistämistyötä toteutettiin kahdeksassa työpaketissa.
Ensimmäinen työpaketti keskittyi energiamurrokseen liittyvän tukipolitiikan ja teknologian sekä sen kustannusten seurantaan. Tämä työpaketti osoittautui äärimmäisen tärkeäksi toteutuksen kannalta, koska projektin toteutusaikana energiamurroksen vaikutukset kyseisiin asioihin olivat merkittäviä. Alkuperäinen projektisuunnitelman oletus oli, että projektissa keskityttäisiin Energiaviraston järjestämiin teknologianeutraalin preemio kilpailuihin liittyviin investointeihin. Hyvin nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että maatuulivoiman kustannustehokkuus oli ottanut sellaisen loikan, että koko preemio/ tuotantotukijärjestelmä kävi tarpeettomaksi. Samalla tuulivoimatuotannon kasvun ennuste muuttui sellaiseksi, että erilaiset sähkön varastoititeknologiat (esim. P2X) tulivat hyvin ajankohtaisiksi sekä teknologia että tukipolitiikka mielessä. Projektin ja työpaketin suuntaa muutettiinkin (myös muutoshakemus) niin että nämä toimintaympäristön muutokset tulivat huomioiduiksi. Projektin loppuvaiheessa seurannan kohteen olivat erityisesti sähkön varastointiteknologiat (P2X), merituulivoima, aurinkoenergia ja erilaiset biokaasu - ja konversioteknologiat sekä näihin liittyvä investointitukimahdollisuudet. Power to X teknologia (vihreänsähkön muunto synteettisiksi polttoaineiksi tai vedyksi) liitti nämä asiat loogisesti toisiinsa. Seurantaa toteutettiin teknologiaselvityksin, osallistumalla alan tilaisuuksiin ja webinaareihin sekä keskusteluilla eri asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Tätä tietoa jaettiin Satakuntaan energiainvestointeja suunnitteleville tahoille keskusteluilla, tiedotteilla ja tämän hankkeen nettisivuilla (esim. P2X selvitys ja kaksi aurinkoenergiasuunnitelmaa). Tämän työpaketin tuloksena usea satakuntalainen investointisuunnitelma (indikaattoritiedot) sai ajankohtaista tietoa asiaan liittyvästä teknologiasta, kustannustasosta ja tukipolitiikasta.
Työpaketeissa 2,3ja 4 keskityttiin teknologiakohtaisesti (tuuli, aurinko, bio) tunnistamaan satakuntalaiset uusiutuvan energian investointiaikeet, haasteet ja mahdollisuudet. Tunnistettujen tahojen ja hankkeiden kanssa käytiin keskusteluja investointeihin liittyvistä kysymyksistä ja tämän projektin mahdollisuuksista edistää asiaa. Tällä tavalla projektille löydettiin asiakkaita ja takaisinkytkentä työpakettiin 1. Investointisuunnitelmista laadittiin lista (liite), jolla myös seurattiin alueen uusiutuvan energian investointien kehitystä. Kaikkien listan investointien yhteissumma on valtava n. 1,5 miljardia euroa. Merkittävimmät investointisuunnitelmat painottuvat tuulivoimaan ja Tahkoluodon merituulipuiston laajennus on jo yksistään miljardiluokkaa. Myös biokaasuntuotantolaitosten investointeja ja suunnitelmia on merkittävästi käynnissä Satakunnassa. investointisuunnitelmista
ja investointikokonaisuudesta julkaistiin myös juttuja Prizztech Oy:n tiedotuskanavissa.
Tämä projekti on ollut mukana edesauttamassa useaa listan suunnitelmaa. Tuulivoimapuolella tämän projektin toimia kohdistui mm. maatuulivoiman preemiokilpailun tiedonhankintaan sekä merituulivoimaa sekä sen kotimaisuusastetta tukeviin selvityksiin. Biovoimakokonaisuudessa projektin toiminta keskittyi erityisesti Satakunnan biokaasulaitosinvestointien edistämiseen tiedon hankinnan, verkostoitumisen ja työpalaverien avulla.
Lisäksi projektissa laadittiin kaasu- ja tuulivoimainvestointeja yhdistävä P2X soveltuvuusselvitys. Konkreettisimmin hanke oli mukana suurten aurinkoenergia suunnitelmien laatimisessa, sillä hankkeen resursseilla toteutettiin Kupariteollisuuspuiston aurinkoenergiasuunnitelma sekä Harjavallan suurteollisuuspuiston aurinkoenergiasuunnitelma, Keskeisenä projektin tavoitteena oli tuottaa investoiville tahoille investointia edistävää tietoa
ja kontakteja sekä saattaa investoivia tahoja miettimään hankkeiden mahdollisia synergia etuja. Tämä onnistui usean tahon ja suunnitelman kohdalla. Esimerkiksi tämän hankkeen ja edesauttamana elokuussa 2021 P2X Solutions Oy julkaisi suunnittelevansa 50 M€ vihreän vedyn tuotantolaitosinvestointia Harjavaltaan.
Työpaketissa 5 keskityttiin edellisissä työpaketeissa havaittujen yhteishankeaihioiden jatkosuunnitteluun tai soveltuvuusselvitysten toteuttamiseen. Suunnitelmien ja selvitysten laatimisessa hyödynnettiin projektihenkilöstön lisäksi myös ulkopuolisia ostopalveluja. Keskeisimpiä projektissa laadittuja ja julkaistuja uusiutuvan energian investointisuunnitelmia tai -selvityksiä olivat: Porin Kupariteollisuuspuiston aurinkoenergiasuunnitelma, Harjavallan suurteollisuuspuiston aurinkoenergiasuunnitelma ja Meri-Porin vety – ja metanointilaitoksen (P2X) soveltuvuusselvitys. Kyseiset suunnitelmat eivät ole vielä realisoituneet investoinneiksi. Suunnitelmat ovat kuitenkin nostaneet investointien valmiustilaa ja käynnissä oleva energiamurros painaa niitä eteenpäin vääjäämättä.
Työpaketissa 6 toteutettiin hankkeen verkostoitumistilaisuudet. Käytännössä nämä tilaisuudet olivat osallistujamääriltään pienryhmätilaisuuksia 5-20 henkilöä (2-10 organisaatioita). Tilaisuudet olivat työpaja ja -kokous luonteisia. Niissä esiteltiin ja suunniteltiin investointeja, arvioitiin
eri teknologioiden soveltuvuutta sekä keskusteltiin kustannuksista, synergioista tai tukimuodoista. Koronatilanne ja investointisuunnitelmien salassapitoseikat edellyttivät projektissa pienryhmätyöskentelyä, joka oli keskeisin osa koko hankkeen toteutustapaa. Korona haittasi live tapaamisia, mutta toisaalta etäkokoukset mahdollistivat nopeat eri asiantuntijoiden (kansalliset + kv) tapaamiset ja useita suunnitelmia saatiin aiempaa nopeammin eteenpäin. Pienryhmätapaamisia suoritettiin hankkeessa n. 50 kpl.
Työpaketti 7. lisättiin muutoshakemuksen yhteydessä suunnitelmaan. Siinä pyrittiin saamaan aikaan Porin seudulta konsortio, joka olisi suorittanut yhteishankintoja ja osallistunut Energiaviraston sähköautojen latausinfran investointituki kilpailuun. Tähän liittyen projektissa tehtiin Porin seudulle selvitys latausinfran investointiaikeista. Selvityksessä havaitut latausinvestointeja suunnittelevat organisaatiot kutsuttiin työpajaan, jonka tavoitteena oli muodostaa konsortio. Konsortion muodostaminen kuitenkin epäonnistui, sillä latausinfra tukea oli tarjolla vain pikalatausasemille. Potentiaaliset konsortioyritykset olivat kuitenkin kiinnostuneet normaalin nopeuden latausasemista.
Myös työpaketti 8. lisättiin suunnitelmaa muutoshakemuksen yhteydessä. Tämän työpaketin tavoitteen oli luoda yhteyksiä ja
suunnitelmia Satakunnan akku- ja teknologiametalliklusterin ja uusiutuvan energianinvestointien välille. Työpaketissa selvitettiin akku- ja teknologiametalliklusterin uusiutuvan energian, vihreiden kaasujen ja teollisuuskaasujen tarvetta sekä ko tarpeen hyödyntämistä vihreän sähköön perustuvien kaasujen ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa (P2X). Selvitystyö ja sitä seuranneet yhteydenotot ovat johtamassa siihen, että P2X Solutions Oy on investoimassa Harjavaltaan vihreän vedyn tuotantolaitoksen. Tämä vastaa hyvin akkuklusterin kasvun myötä Satakunnassa laajenevan nikkelinjalostuksen lisääntyvään vedyntarpeeseen. Vihreän vedyn tuotantolaitos vahvistaa Satakunnan akku- ja teknologiametalliklusterin vihreää kasvua. Tämän työpaketin tavoitteiden täyttämisessä onnistuttiin hyvin