Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73640

Hankkeen nimi: Vähähiilinen SOTE-lähipalvelulogistiikka

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 3000

Puhelinnumero: 0294 480 000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: https://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/sologs

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: POHJOSENPERÄ TIMO TAPIO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tohtorikoulutettava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.pohjosenpera(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 294 48 3935

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tässä hankkeessa tavoitellaan nykyistä vähähiilisempää SOTE-lähipalveluverkkoa tuomalla päätöksenteon tueksi tutkimukseen perustuvaa tietoa palvelujen järkevästä sijainnista ja tehokkaasta henkilö- ja materiaalilogistiikasta. Projektin osakokonaisuuksina kehitetään Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluja asiakkaiden saavutettavuuden, asiakas- ja markkinapotentiaalin sekä palveluverkon logistiikan tehokkuuden näkökulmista. Pitkien etäisyyksien ohuiden materiaalivirtojen logistiikan tehostamiseen tuotetaan ratkaisumalleja erityisesti kuljetusten integroitavuuden kautta. Lisäksi hankkeessa selvitetään, kuinka liikkuvat lähipalvelut voisivat tehostaa ja parantaa harvaan asuttujen alueiden palvelutuotantoa. Hankkeen tavoite tukee olennaisesti Pohjois-Pohjanmaan pyrkimyksiä kohti energiatehokasta ja vähähiilistä maakuntaa. Hankkeessa hyödynnetään fokusryhmä- ja asiantuntijahaastatteluita, sote-palvelu- ja väestöpaikkatietokantoja sekä paikkatietoperusteista (GIS) verkostoanalytiikkaa. Tulokset tuotetaan hyviksi käytänteiksi ja osin pilotointikelpoiseen muotoon.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tuleva maakuntahallinto, alueen kuntayhtymät, sosiaali- ja terveyspalvelujen julkiset ja yksityiset tuottajat (esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja alan sosiaali- ja terveyspalveluyritykset) ja myös sosiaali- ja terveyspalveluihin suoraan ja välillisesti liittyvät logistiikkapalveluyritykset. Hankevalmistelussa merkittävä yhteistyötaho on tulevan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutusta suunnitteleva PoPSTer-hanke.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke käsittelee valtakunnallisesti erittäin merkittävän SOTE-uudistuksen keskeisiä teemoja, joten välillisinä toimijoina voidaan pitää muiden maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 866

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 186 528

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Sievi, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Siikalatva, Kärsämäki, Merijärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Asukkaan sosioekonomisella taustalla ja sukupuolella on vaikutuksia henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön, sekä palvelumatkoihin käytettävään kulkumuotoon. Kansanterveyslaitoksen mukaan naisilla lääkärikäyntejä on useammin, kuin miehillä (3,5 vs. 2,4 kertaa vuodessa). Myös joukkoliikenteen käyttäjistä naisten osuus on merkittävä, ja ei alle kouluikäisiä lapsia sisältävissä kotitalouksissa naiset käyttävät joukkoliikennettä kaksi kertaa miehiä enemmän. Ero tasoittuu hieman yli 50-vuotiaiden osalta. Joukkoliikenteen merkitys korostuu autottomissa talouksissa. Esimerkiksi Oulun alueella autottomien talouksien osuus vaihtelee vyöhykkeittäin 17-57 % välillä. Joukkoliikenteen toimivuudella ja kattavuudella on suuri merkitys palvelusaavutettavuuden tasa-arvoisuuteen, erityisesti autottomien naisten osalta. Hankkeessa kehitetään terveyspalveluverkkoa ja terveyspalvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteen vaikutus huomioiden, joka edistää palveluiden käytettävyyttä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen analyyseissä ja johtopäätöksissä huomioidaan tasa-arvotekijät alueen asukkaiden sukupuolen, sekä iän ja sosioekonomisen aseman kannalta. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hankkeen päätöksenteossa. Tällä edistetään sote-palveluiden tasa-arvoa erityisesti palveluiden saatavuuden osalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite EAKR-toimintalinja 2:n mukainen, eli uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on hankkeelle tärkeä arvovalinta ja hankkeen toimintamalleja läpileikkaava periaate.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hanke vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen vähentämällä kuljetustarvetta logistiikkaratkaisujen integroimisella. Tällä on vaikutusta fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen Pohjois-Pohjanmalla sekä myöhemin myös muissa maakunnissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanke vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen Pohjois-Pohjanmalla sekä myöhemin myös muissa maakunnissa, millä on vaikutus ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista on vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen, mikä on suoraan yhteydessä Pohjois-Pohjanmalla sekä myöhemin myös muissa maakunnissa, millä on vaikutus ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Innovatiivisten ja integroitumista tavoittelevien logistiikkaratkaisujen kehittäminen tarjoaa uusia liiketoimintamalleja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimiville logistiikka-alan yrityksille. Liiketoimintamahdollisuuksia avautuu erityisesti uusien palvelukonseptien myötä. Vaikutukset ulottuvat Pohjois-Pohjanmalle sekä myöhemin myös muihin maakuntiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Asiakkaiden, materiaalin ja palvelujen liikkuminen ja logistiikkaratkaisut ovat hankkeen keskiössä. Palvelujen alueellinen rakenne, ohuiden materiaalivirtojen tehostaminen ja liikkuvien palveluiden tuottamisella pyritään tuottamaan kustannuksiltaan, ja hiilipäästöiltää tehokas ja asiakasnäkökulmasta hyvin saavutettava ja tasa-arvoinen palvelutuotantokokonaisuus. Vaikutukset ulottuvat Pohjois-Pohjanmalle sekä myöhemin myös muihin maakuntiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hyvä SOTE-palvelusaavutettavuus ja laadukas palvelujen toteuttaminen ovat erittäin keskeisia eri väestönryhmien (varsinkin heikomassa asemassa olevien) hyvinvoinin kannalta. Vaikutukset ulottuvat Pohjois-Pohjanmalle sekä myöhemin myös muihin maakuntiin.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke pyrkii edistämään SOTE-palvelusaavutettavuuden alueellista sekä myös sukupuolten ja eri ikäryhmien välistä tasa-arvoa. Vaikutukset ulottuvat Pohjois-Pohjanmalle sekä myöhemin myös muihin maakuntiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke pyrkii edistämään SOTE-palvelusaavutettavuuden alueellista tasa-arvooa, missä viimeaikaisena trendinä on ollut kaupunki-maaseutu akselilla tapahtuva eriarvoistava kehitys. Vaikutukset ulottuvat Pohjois-Pohjanmalle sekä myöhemin myös muihin maakuntiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 2
SOTE-palvelujen logistiikan ja palvelutuotantorakenteiden ympäristöllinen tehokkuus tulee olla toimintamalleja läpileikkaavaa. Hankkeen kokonaistehokkuutta lisäävät toimet kyketään lähtökohtaisesti vähähiilisyyteen. Vaikutukset ulottuvat Pohjois-Pohjanmalle sekä myöhemin myös muihin maakuntiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tässä hankkeessa tavoitellaan nykyistä vähähiilisempää SOTE-lähipalveluverkkoa tuomalla päätöksenteon tueksi tutkimukseen perustuvaa tietoa palvelujen järkevästä sijainnista ja tehokkaasta henkilö- ja materiaalilogistiikasta.

Projektin osakokonaisuuksina kehitetään Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluja asiakkaiden saavutettavuuden, asiakas- ja markkinapotentiaalin sekä palveluverkon logistiikan tehokkuuden näkökulmista. Pitkien etäisyyksien ohuiden materiaalivirtojen logistiikan tehostamiseen tuotetaan ratkaisumalleja erityisesti kuljetusten integroitavuuden kautta. Lisäksi hankkeessa selvitetään, kuinka liikkuvat lähipalvelut voisivat tehostaa ja parantaa harvaan asuttujen alueiden palvelutuotantoa.

Hankkeen tavoite tukee olennaisesti Pohjois-Pohjanmaan pyrkimyksiä kohti energiatehokasta ja vähähiilistä maakuntaa. Hankkeessa hyödynnettiin fokusryhmä- ja asiantuntijahaastatteluita, sote-palvelu- ja väestöpaikkatietokantoja sekä paikkatietoperusteista (GIS) verkostoanalytiikkaa.

Tuloksena havaittiin Pohjois-Pohjanmaan terveysasemien sijaitsevan kokonaissaavutettavuuden näkökulmasta optimaalisilla paikoilla. Saavutettavuuteen voidaan vaikuttaa lähinnä palvelupaikkojen lukumäärällä ja joukkoliikenneyhteyksin. Terveydenhuollon materiaalilogistiikkaa voidaan kehittää vähähiilisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi keskitetyn ja koordinoidun varasto- ja jakelumallin avulla. Liikkuvilla perusterveydenhuollon palveluratkaisuilla voidaan puolestaan hieman edistää vähähiilisyyttä. Selkeästi suurempi vaikutus saadaan kuitenkin ulottamalla erikoissairaanhoidon palveluita terveyskeskuksiin. Yleisesti, jos terveyspalvelut ovat hyvin saavutettavissa ja tavarat liikkuvat niihin järkevästi, vähähiilisyys seuraa siitä aika automaattisesti.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi