Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73657

Hankkeen nimi: Joustavien oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1, PL 1627

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Havu-Nuutinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.havu-nuutinen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504422356

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä tarjoamalla maakunnan yritykselle tietoa ja yhteistyötä koulutusorganisaatioiden oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan tulevaisuuden työelämätaitoja vahvistavia oppimisympäristöjä painottaen erityisesti tieto-ja viestintäteknologia (TVT) tuettua opetusta. Maakunnan koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä kehitetään vahvistamalla Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksessa hankitun oppimisympäristöosaamisen ja alueen pienyritysten kumppanuuksilla: a) suunnitellaan ja luodaan uusia tuotteita, välineitä ja prosesseja oppimisympäristöjen kehittämiseksi, b) lisätään yrittäjien yhteistyötä ja opettajien osaamista erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseksi järjestämällä seminaareja ja työpajoja ja c) vahvistetaan koulujen työelämätietoisuutta yritysvierailujen kautta. Tämä hanke tukee Itä-Suomen yliopistossa jo aloitettua ja strategisesti tunnustettua oppimisympäristötutkimusta sekä edistää yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyötä maakunnan menestymiseksi. Hankkeessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntien, ensisijaisesti Lieksan, Kontiolahden, Liperin ja Joensuun kanssa, mutta hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki maakunnan paikkakunnat. Kehittämistoiminnan tuloksena voidaan edistää työtä ja koulutuksen laatua niin korkea-asteella kuin perusopetuksessa. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksia on useita. Hanke edistää yritysten ja koulutuksen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja sisällöllistä kehittymistä. Lisäksi hanke vahvistaa alueen koulutusta ja opettajien pedagogisia valmiuksia kehittää ja käyttää tulevaisuuden taitoja edistäviä oppimisympäristöjä. Hankkeen tulosten avulla tuetaan tutkimustoimintaa ja siten myös Itä-Suomen yliopiston strategista tutkimusalaa ja vahvistetaan oppimisen sekä opetuksen tutkimuksen roolia. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat ensisijaisesti alueellista kehittämistä. Hanke vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja alueellisten yritysten yhteistyötä. Hanke edistää yritysten laajempaa toimijuutta, keskinäistä yhteistyötä ja näkyvyyttä maakunnassa sekä siten vahvistaa elinkeinoelämää. Lisäksi kouluihin valmistuu opettajia, joilla on entistä paremmat valmiudet toteuttaa työelämätaitoja tukevaa opetusta. Hanke tukee vahvasti alueen koulutusvientiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalassa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset, kuten huonekaluyritykset, valo-ja äänimaisemayritykset (esim.SFsound), suunnittelijat (esim.Hanhi design), hyvinvointiyrittäjät sekä koulutuksen alalla toimivat IT alan yritykset. Koko maakunnan opettajat ja varhaiskasvattajat sekä muut maakunnan koulutusorganisaatiot kuten Joensuun Media-keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ja tutkijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lapset ja nuoret, yhteiskunnalliset päättäjät ja vaikuttajat, yritysten työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 952

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 030

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 075

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 659

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Lieksa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Valtaosa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajista on naisia. Myös luokanopettajaopiskelijoista suurin osa on naisia. Asiaan on yritetty vaikuttaa monin eri tavoin eri aikakausina. Naisten määrä on ollut suurempi jo pitkään. Tämä hanke ei kuitenkaan pyri millään tavoin edistämään vain naisten roolia tai osaamista vaan hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on toteutettavissa molempien sukupuolten kanssa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen taustalla olevat haasteet johtuvat osittain naisten määrästä ja siitä, että esimerkiksi luonnontieteen sisällöt ovat naisista usein haastavia. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa teknologian käyttö on koettu haastavaksi. Täten koko hanke pyrkii edistämään opettajien, usein naisten, toimintaa ja rohkaista heitä innovatiivisten oppimisympäristöjen käyttöön.Hankkeessa on mukana myös pienyrityksiä, joten hanke tukee myös naisyrittäjyyttä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeen toimintoja tarkastellaan sukupuolineutraalisti, siten, että sisällöllisissä valinnoissa pyritään edistämään sekä kaikkien opettajien kykyä kehittää monipuolisia oppimisympäristöjä, mutta myös tyttöjen ja poikien kiinnostusta ja osaamista tieto-ja viestintäteknologian käyttöön ja herättää heidän kiinnostustaan käyttää osaamistaan osana tulevaisuuden työelämätaitoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 5
Hyvin suunnitelluissa oppimisympäristöissä voidaan ottaa huomioon kestävä kehitys valiten sen mukaisia toimia ja materiaaleja.Digitaalisten opiskeluympäristöjen käytöllä voidaan säästää luonnonvaroja, lähinnä paperijätteen määrää. Lisäksi opettajien kopiointi vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Oppimisympäristöjen suunnittelussa voidaan huomioida sellaisten toimintojen ja materiaalien käyttö, jotka vähentävät ilmastomuutoksen edistymistä. Aihe on kouluissa monissa kohdin keskeinen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 6
Oppimisympäristöjen suunnittelussa esteettinen näkökulma on tärkeä. Myös terveellisyys ja viihtyvyys. Näin olleen kasvien roolia ja eliöiden ja luonnonmonimuotoisuutta voidaan hyödyntää osana suunnittelua.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Oppimisympäristöjen suunnittelussa voidaan pohtia veden käyttöä, maaperän muokkaamista ja esimerkiksi hengitysilman merkitystä. Nuorten tekeminen tietoiseksi näistä asioista osana oppimista ja osaamista on tärkeää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 6
Ei vaikutusta tähän, muutoin kuin mahdollisesti oppimisympäristöjen soveltamisessa informaaleihin oppimisympäristöihin. Varsinkin vanhemmilla oppilailla aihe voi olla tarkastelussa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Ilmiöpohjainen työskentely, joustavat oppimisympäristöt ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö vähentää paperijätettä ja paperimateriaalien turhaa tuottamista (kopiot). Materiaalia voidaan kehittää ja käyttää uudelleen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 8
Hankkeessa pyritään kehittämään oppimisympäristöjä, joissa kestävän kehityksen ajattelumalli on olennainen. Täten hankkeessa pyritään keskustelemaan myös oppimisympäristöjen kehittämisen näkökulmasta uusiutuvien energiavarojen käytöstä, että niitä suosittaisiin tulevaisuudessa enemmän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Tämän hankkeen tavoitteena on tehdä aktiivista yhteistyötä paikallisten yritysten ja työelämäedustajien kanssa. Koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö edistää molempien jatkuvaa ja kestävää kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Uusien toimintamallien kehittäminen yliopiston, yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille tuottaa uutta osaamista, yhteistyön mahdollistamia innovaatioita sekä vahvistaa yritysten toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 7
Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat aineistojen keruun ja kommunikoinnin globaalisti ja siten vähentää matkustamisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hanke edistää yritysten kilpailukyvyn nostamista, opettajien jaksamista ja kiinnostusta työhönsä sekä edistää oppilaiden opiskelua ja oppimista. Motivoivat oppimisympäristöt edistävät kaikkien toimijoiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Innovatiiviset oppimisympäristöt huomioivat yksilölliset opiskelua edistävät tarpeet ja siten vahvistavat jokaisen tasavertaista mahdollisuutta opiskella ja oppia uutta omista lähtökohdista käsin. Digitaaliset oppimisympäristöt edistävät myös oppilaiden tasavertaista mahdollisuutta opiskella ajasta ja paikasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Yrityselämä yhteistyö vahvistaa tietoisuutta yhteiskunnallisista asioita ja siten opettajien ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Tieto- ja viestintäteknologisten taitojen ja oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö edistää eri toimijoiden yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke edistää opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta omasta lähiympäristöstä sekä niiden toimijoista ja kulttuureista. Samanaikaisesti koulun muuttuvat kulttuuriympäristöt tulevat osaksi opiskelijoiden arkea ja opintoja sekä yrityselämän tietoisuuteen.
Ympäristöosaaminen 7 7
Oppimisympäristöjen kehittäminen edistää ajattelua ja tietoisuutta ympäristön merkityksestä oppimiselle, opiskelulle ja työlle ylipäätänsä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oppimisympäristöjen kehittäminen on ollut osa Itä-Suomen yliopiston strategista toimintaa ja erilaisiin oppimisympäristöihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty systemaattisesti useita vuosia. Kertynyttä osaamista vietiin tässä hankkeessa eteenpäin maakunnan koulutusorganisaatioiden ja paikallisten yrittäjien yhteistyönä.

Joustavien oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen -hankkeen tavoitteena oli lisätä osaamista oppimisympäristöjen suunnittelusta, mutta ennen kaikkea rohkaista yrittäjiä ja eri koulutusorganisaatioita yhteistyöhön ja oman osaamisen hyödyntämiseen.

Hankkeessa toteutettujen pilottiprojektien kehittämiskohteina olivat varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, lukioiden sekä yliopistojen fyysiset oppimisympäristöt eri näkökulmista. Pilottiprojekteissa yrittäjät saivat tietoa tuotteidensa käytettävyydestä sekä tietoa ja ideoita kehitystyöhön. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä pienyrittäjien näkyvyyttä maakunnassa.
Yhteistyötä tehtiin erityisesti varhaiskasvatuksessa eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyötä tehtiin lasten tutkimushuoneiden kehittämiseksi sekä lasten yhteiskuntatietoisuuden kehittämiseksi eri ammatteihin tutustumalla. Äänimaisemien kehittäminen perusopetuksessa on ollut myös ajankohtaista. Esimerkiksi Yrittäjä Hanna Nuutinen Hañhi Designista valmisti ja ripusti sirkushahmoja esittäviä akustiikkalevyjä Marjalan päiväkodin esiopetustilaan akustiikan parantamiseksi.

Hankkeessa oli mukana yhteensä noin 20 yritystä, joiden kanssa suunniteltiin ja toteutettiin kaksitoista oppimisympäristöjen kehittämisen pilottiprojektia maakunnan koulutusorganisaatioissa. Pilottiprojekteissa oli mukana yrityksiä tai koulutusorganisaatioita viiden Pohjois-Karjalan kunnan alueelta. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehtiin neljän muun maakunnassa toimivan hankkeen kanssa.

Hankkeessa toteutetut pilotit eriteltynä:
• Seksuaalikasvatuskoulutus Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijoille yhteistyössä Kasvukarusellin kanssa.
• Talvipuutarhan ja tutkimushuoneen rakentaminen päiväkotiin yhteistyössä puutarha Auringontähti kanssa.
• Lapset ammateissa päiväkodissa yhteistyössä Joensuun tiedekasvatuspalvelut ja Tiedekasvatus Hannu Partanen kanssa.
• Äänimaiseman suunnittelu alakouluun yhteistyössä SF-Sound Oy kanssa.
• Metsähuoneen toteutus päiväkotiin yhteistyössä artesaani Tuija-Inkeri Laatikainen ja DecoraDora -sisustusmaalaus.
• Akustiikkaa eskariin! Toteutus päiväkotiin yhteistyössä Hañhi Designin kanssa.
• Kierrätystietoutta Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijoille yhteistyössä Puhas Oy:n kanssa
• Hyvän tahdon tarina -kirja yhteistyössä kirjailija Esko-Pekka Tiitisen kanssa
• Yrityspäivä Kontiolahden koululle yhteistyössä Jaaman teollisuusalueen yritysten kanssa (Alsiva Oy, Aseutra Oy, Fodesco Oy, Jotwire Oy ja Vesuto Oy)
• Virtuaalivarhaiskasvatus päiväkodissa yhteistyössä 3DBear Oy kanssa
• Virtuaalimetsä ja oppimisympäristö Joensuun normaalikoulun lukiolle (FCLab-hanke) yhteistyössä Puuartisti Oy ja Muodoste Oy kanssa
• Suunniteltuja huonepakopelejä leirikoululaisille ja muulle nuorisolle yhteistyössä Nuoriso- ja Matkailukeskus Hyvärilä Oy ja MooseFabric Oy

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin toukokuussa 2020. Pandemian vuoksi loppuseminaari järjestettiin etäyhteydellä ja se oli kaikille avoin. Seminaarin kutsua levitettiin aktiivisesti ohjausryhmän jäsenten, hankehenkilökunnan, sekä osallistuvien henkilöiden toimesta. Pääpuhujana seminaarissa oli Dosentti Christine Cutucache Nebraskan Omahan yliopistosta, USA:sta. Seminaarissa yrittäjät sekä hankehenkilöstö esittelivät myös tarkemmin neljää toteutettua pilottia. Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jonka aiheena olivat oppimisympäristöt ja osallistujat edustivat hankkeen eri yhteistyötahoja.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa oppimisympäristöjen kehittämisestä. Hankkeen aikana on kerätty käyttäjäkokemuksia ja oppimisympäristöjen kehittämistä koskevaa tutkimusaineistoa. Hankkeessa valmistui yhteensä 6 opinnäytetyötä sekä hankehenkilöstön tuottamia tutkimusjulkaisuja.