Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73691

Hankkeen nimi: Teknologia-alan arvoketjujen vähähiiliset ratkaisut ja digitaalinen hallinta vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksien edistämiseksi - DCFB

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 29.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 50130

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Kauppinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.kauppinen(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 361 616

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusien resurssitehokkaiden, digitaalisten ja vähähiilisten toimintamallien omaksuminen ja käyttöönotto yrityksissä sekä näiden välisessä yhteystyössä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa yritysten toimintaa. Teknologian ja siihen liittyvien palveluiden vienti tarjoaa merkittäviä liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia yrityksille. Teknologiaviennin mahdollisuuksien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen vahvistaisi merkittävästi alueen elinvoimaa ja kanavoituisi yritysten kasvuna ja uusina työpaikkoina. Jotta pk-yritykset onnistuvat kansainvälistymistavoitteissaan, on niiden kehitettävä ja tehostettava toimintaansa.

Hankkeen tavoitteena on vähähiilisyyttä lisäävien resurssitehokkaiden ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton edistäminen valmistavassa teollisuudessa sekä edesauttaa ja tiivistää hankkeen piirissä olevien yritysten keskinäistä yhteistyötä, ja kehittää uusien verkostomuotoisten toimintamallien ja tietojärjestelmien käyttöönottoa yritysten kansainvälistymisessä. Hankkeella tavoitellaan myös koulutuksen ja tutkimuksen parempaa, kansainvälisiä verkostoja hyödyntävää yhteistoimintaa yritysten kanssa.

Yritykset pääsevät hankkeen kautta kehittämään, testaamaan ja hyödyntämään uusia resurssitehokkaita, vähähiilisiä toimintamalleja kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Hankkeen painopisteenä on vähähiilisen teollisuustoiminnan kehittäminen hyödyntämällä tuotannollisten pk-yritysten - ja IT-alan startup -yritysten aiempaa syvällisempää yhteistyötä ja digitaalisia mahdollisuuksia.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Navitas Kehitys Oy:n ja teknologia-alan yritysten kanssa. Lisäksi hankkeessa tehtävästä yhteistyöstä on sovittu Business Finlandin kanssa. Hankkeessa tiivistetään Business Finlandin toimintaa maakuntaan ja toisaalta linkitetään maakunnan T&K toimijoita ja yrityksiä Business Finlandin toimintoihin etenkin Export Finlandiin ja siihen liittyviin kasvuohjelmiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Etelä- ja Pohjois-Savon vientiä jo harjoittavat tai vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksia omaavat teknologia-alan yritykset. Hankkeen piirissä yhteistyötä tehdään tiiviisti myös startup yritysten kanssa.

Hankkeeseen tavoitellaan mukaan seuraavia yrityksiä. Suurin osa näistä yrityksistä on jo ilmaissut halukkuutensa olla mukana hankkeen toimenpiteissä. Hankkeessa voidaan tehdä yhteistyötä ja hankkeen piiriin voidaan ottaa mukaan myös muutamia kokonaisuutta täydentäviä yrityksiä em. alueen ulkopuolelta.

- Joros Oy
- Plastep Oy
- Metatavu Oy
- Kotila Engineering Oy
- Pelaser Oy
- PHK Works Oy
- PEL-Tuote Oy
- Lipa-Betoni Oy
- Observis Oy
- Control Express Finland Oy
- Tehomet Oy
- BetSet Oy
- Harri Haavikko Oy
- KPA Unicon Oy
- Inray Oy
- Andritz Oy
- Osmo Kaulamo Engineering Oy
- Gebwell Oy
- Clean Flame Oy
- Farmi Forest Oy
- Ariterm Oy
- Fixteri Oy

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Hankkeessa mukana olevien yritysten alihankintaverkostot, kehittäjä-organisaatiot, Team Finland toimijat ml. rahoittajat, koulutusorganisaatiot, teknologia-alan edunvalvojat ja organisaatiot, sekä poliittiset päättäjät.

-kansainväliset suomalaisen teknologiaosaamisen potentiaaliset loppukäyttäjät ja päättäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 482 668

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 467 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 639 940

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 619 830

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Varkaus, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäroistöä on analysoitu hankkeen suunnittelijoiden toimesta. On todettu, että hankkeen tuloksena on mahdollista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa hankkeen kohdeyrityksissä ja laajemminkin. Teollisuus on ollut perinteisesti miesenemmistöinen ala, mutta uudet teknologiat ja toimintatavat avaavat aiempaa parempia mahdollisuuksia tavoitella sukupuolten välistä tasa-arvoa teollisuudessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen on kutsuttu mukaan tasapuolisesti kaikkien sukupuolten edustajia. Kiertotalouden ja digitalisaation mahdollistamat uudet ratkaisut antavat mahdollisuuksia tasa-arvokysymysten valtavirtaistamiseen teollisuudessa. Uudet ja etenkin tulevat tehtävät teollisuuden parissa tukevat digitalisaation ja uusien toimintamallien käyttöönoton kautta sukupuolten välisiä yhtäläisiä mahdollisuuksia työllistyä ja edetä uralla teollisuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on vähähiilisyyden edistäminen ja uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen tavoitteen saavuttamisessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Resurssitehokkuus ja digitaaliset ratkaisut teollisuuden prosesseissa vähentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi hankkeen myötä biomassan käsittely ja hallinnointi sekä sitä käyttävä poltto- ja muu teknologia edistävät puupohjaisen biomassan käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 7
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla vähentäää CO2 päästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Lisäksi resurssitehokkuus ja digitaaliset ratkaisut teollisuuden prosesseissa vähentävät hiilijalanjälkeä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Hallittu metsäbiomassan keruu ja läpinäkyvä hallinta lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 8
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biomassalla vähentäää CO2 päästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Lisäksi resurssitehokkuus ja digitaaliset ratkaisut teollisuuden prosesseissa vähentävät hiilijalanjälkeä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Hallittu metsäbiomassan keruu ja läpinäkyvä hallinta mahdollistavat erityisalueiden huomioon ottamisen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Kiertotalouden ja teollisten symbioosien lisääntyminen vähentävät materiaaliostoja ja materiaalin hukkaa, koska prosesseista ylijäävä materiaali saadaan kiertoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 10
Hankkeessa tarjotaan teknologisia ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvalla biomassalla
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Hankkeen myötä kehitettävät ja aikaansaatavat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja yritysten kansainvälistyminen luo niille kasvua ja mahdollisuutta synnyttää uusia työpaikkoja alueelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Kehitettävä vähähiilinen toimintamalli tarvitsee edistyksellisiä digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat uutta liiketoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Teollisten symbioosien syntyminen vähentää kuljetustarvetta ja tehostaa logistiikkaa. Hankeessa mukana teknologiaa, joka mahdollsitaa puupohjasien biomassan entistä taloudellisemman logistiikan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Yritysten kansainvälistyminen luo niille kasvua ja mahdollisuutta synnyttää uusia työpaikkoja alueelle.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeeseen on kutsuttu mukaan tasapuolisesti kaikkien sukupuolten edustajia. Kiertotalouden ja digitalisaation mahdollistamat uudet ratkaisut antavat mahdollisuuksia tasa-arvokysymysten valtavirtaistamiseen teollisuudessa. Uudet ja etenkin tulevat tehtävät teollisuuden parissa tukevat digitalisaation ja uusien toimintamallien käyttöönoton kautta sukupuolten välisiä yhtäläisiä mahdollisuuksia työllistyä ja edetä uralla teollisuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa mukana olevien yritysten ympäristötietoisuus ja -osaaminen kehittyvät merkittävästi. Myös välillinen vaikutus sidosryhmiin on merkittävä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana luotiin ja toteutettiin uusia mahdollisuuksia vähähiiliseen liiketoimintaan eri yrityksissä. Hankkeen tuloksena syntyi myö kiertotalousalusta Mansyns (http://www.mansyns.fi), jonka on tarkoitus jäädä käytöön hankkeen jälkeen. Hankkeen yrityksissä on voitu tehostaa toimintaa mm. uusia lay-out -ratkaisuja toteuttamalla. Näitä simuloitiin, demottiin ja testattiin eri työpajoissa hankkeen aikana. Yritykset saavat selkeätä säästöä energiankäytön, sekä muun resurssitehokkuuden kautta. Nämä ovat tulosta hankkeen tuella toteutetuista työpajoista ja tiedon välittämisestä. Uusien 3D-tulostukseen liittyvien ratkaisujen, joita hanke toteutti ja tuotti yrityksille, on yrityksillä selkeä näkemys materiaalien resurssitehokkaasta käytöstä.
Hanke toteutti ja osallistui usealle kv-messulle sekä eri tapahtumiin. Yrityksille luotiin uusia vientimahdollisuukisa verkottamalla näitä tehokkaasti ulmkomaalaisiin yrityksiin ja sidosryhmiin näiden toimien avulla. Yrityksile selvitettiin eri markkina-alueiden markkinapotentiaalia maavierailujen, ostopalveluina toteutettujen markkinaselvitysten ja tietokantojen kautta. Näiden kautta yritykset löysivätkin jo uusia potentiaalisia vientikohteita, ja voivat sulkea joitakin alueita pois jatkotoimista. Yritykset kokivat hankkeen toiminnan erinomaisena, ja toivovat silel jatkoa. Hanke onnistui hyvin yhdistämään eri verkostoja (mm. Business Finland ja Enterprise Europe Network) alueen ja kohderyhmän yritysten toimintaan ja auttamaan näitä osallistumaan kv-yhteistyöhön. Tästä yhteistyöstä oli esimerkkinä mm. "Show-how" vierailut ulkomaisista yrityksistä Suomeen ja näiden yhteyteen järjestetyt matchmaking-tapahtumat. Hankkeen järjestämät, myös hankkeen ulkopuoliselle yrityksille avoimet matchmaking tilaisuudet houkuttelivat mukaan suuren joukon ulkomaalaisia yrityksiä.