|
|
|
Hankekoodi: A73933
Hankkeen nimi: Tutka
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: 09 88687300
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anneli Manninen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anneli.manninen(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 405531177
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on luoda yhteistyössä ammattikorkeakoulun, kehittämisyhtiöiden ja yritysten kanssa alueellinen verkottunut toimintamalli, jonka avulla pk-yritysten kasvumahdollisuudet voidaan tunnistaa ja hyödyntää kehittämällä konkreettisia, yrityskohtaisia ratkaisuja palvelumuotoilun ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmien avulla, digitaalisuutta hyödyntäen.
Pk-yritysten kasvun uusien mahdollisuuksien tunnistamista haittaavat ajanpuute, mutta myös erilaiset osaamisaukot. Aikaisempien hankkeiden toteutuksessa onkin todettu, että toimenpiteiden pitää olla hyvin räätälöityjä ja tiiviisti toteutettuja, jotta yritykset voivat niihin osallistua ja niitä aidosti hyödyntää.
Tavoitteena on, että yritykset saavat konkreettisia eväitä liiketoimintansa uudelleen arviointiin, tulevaisuuden asiakas- ja markkinatarpeiden tunnistamiseen, uusien liiketoimintamallien ymmärtämiseen ja soveltamiseen, asiakasvetoisen toimintatavan ja sen työkalujen tuntemiseen sekä osaamisaukkojen paikkaamiseen uuden oppimisen ja kumppanuuksien avulla.
Hanke etsii yhteistyössä kuntien elinkeinotoimen ja kehitysyhtiöiden kanssa Uudenmaan alueelta niitä yrityksiä ja klustereita, jotka hyötyvät eniten ohjelmasta. Jokaiselle yritykselle tehdään hankkeen aluksi nykyisen liiketoiminnan läpikäynti ja tarvekartoitus lattiatasolla, jolloin varsinainen valmennus voidaan toteuttaa niin, että se palvelee osallistuvien yritysten liiketoiminnan kehittämis-, osaamis- ja verkostoitumistarpeita.
Hanke toimii monialaisesti niin, että eri alojen hyviä käytänteitä ja malleja voidaan jakaa ja soveltaa uusillekin aloille. Myös digitalisaation vaikutukset, uusien liiketoimintamallien löytäminen ja tulevaisuuden mahdollisuudet tehdään tässä näkyviksi. Osallistuvilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua verkottumistilaisuuksiin ja strategisten kumppanien löytämiseen koko Uudenmaan alueelta ja räätälöityjä toteutuksia järjestetään kolmessa seudullisessa toteutuksessa. Yritysten alkuvaiheen kartoitus liiketoimintamallien, markkinoiden ja prosessien kehittämistarpeista toimii hyvänä apuna tässä. Yrityksille voidaan hankkeen aikana myös suoraan ehdottaa mahdollisia kumppaneita.
Laurea-ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja digitaalista palvelumuotoiluosaamista sekä tulevaisuusosaamista hyödynnetään sekä valmennuksen suunnittelussa että toteutuksessa. Lisäksi opiskelijoiden projekti- ja päättötyöt toimivat yrityskohtaisten kehittämistarpeiden ratkaisuehdotuksina. Myös alueen teknologia-alan johtavien yritysten kansainvälinen markkinoiden ja markkinakanavien tuntemus sekä alueen viestintäyritysten brändiosaaminen tuodaan mukaan kehittämistyöhön ja valmennukseen.
Hanke vaikuttaa horisontaalisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen merkittävästi sekä yritysten kasvuvaikutusten että kasvuklustereiden tunnistamisen kautta. Syntyvä alueellinen toimintamalli sekä yritysten uudet aineettomat tuotteet ja palvelut lisäävät myös yritysten ja alueen aineetonta pääomaa.
Toimenpiteet kohdistuvat välittömästi 60 hanketoiminnan piiriin valittavaan uusmaalaiseen yritykseen, joissa arvioidaan olevan kasvupotentiaalia. Kasvupotentiaalin määrittelyssä keskitytään perusliiketoiminnan arvioinnin lisäksi tulevaisuuden mahdollisuuksien arviointiin ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Hankkeen kohdeyritykset voivat kooltaan vaihdella mikroyrityksistä isohkoihin pk-yrityksiin. Pääasiallisen kohderyhmän yritykset tulevat osallistuvien yrityskehitysyhtiöiden toiminta-alueelta (Askola, Hanko, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula).
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen kunnat ja kaupungit, joiden elinkeinotoimi ja sen edustajat voivat tukea osaltaan alueen elinkeinorakenteen monipuolistamista. Välillisinä kohderyhminä voidaan nähdä myös hanketoimijat itse, kun hankkeen tuloksena saadaan alueelle uusi toimintamalli. Myös alueen muut kehittäjät, jotka eivät ole hankekumppaneita (esim. ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, II-asteen oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt) hyötyvät hankkeesta ja syntyvästä toimintamallista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 385 376
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 385 376
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 550 536
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 550 536
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Askola, Nurmijärvi, Lapinjärvi, Pornainen, Lohja, Hanko, Loviisa, Sipoo, Karkkila, Tuusula, Myrskylä, Porvoo, Järvenpää, Inkoo, Siuntio, Kerava, Raasepori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10.00, joihin työllistyvät naiset 4.00
Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan kasvuyritysten valmennuksessa entistä paremmin huomioon. Hankkeessa kehitetään kasvuyritysten johtamista, jonka ansiosta mm. kestävän kehityksen periaatteet ja resurssitehokkuus otetaan entistä paremmin huomioon yritysten toiminnassa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Yritysten kasvun kehittämisessä huomioidaan ympäristön suojelu, joka osaltaan vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen, mutta seuraus toimenpiteistä vaikuttaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan eikä hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 6 |
| Hanketoimenpiteissä ja yritysten tuloskunnon kehittämisessä kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kuten sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtomuodot, jotka vaikuttavat hiilidioksidimäärien vähenemiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on merkittävä rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, joka on hankkeen kokonaistavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Kasvuyritykset kehittävät aineettomia tuotteita ja palveluita, mikäli kokevat sen oman kasvuohjelmansa mukaisesti keskeiseksi tavoitteeksi; syntyvä toimintamalli vaikuttaa yhteistyöhön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeessa toteutettavassa kasvuyritysten valmennuksessa huomioidaan liikkumisen ja logistiikan näkökulmat. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Kehittyvä yritystoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia. Kasvuyritykset luovat työpaikkoja, työllistyminen vaikuttaa yksilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hanketoiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Yritysten kasvu avaa työllistymismahdollisuuksia tasapuolisesti miehille ja naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä kasvuyritysten tasalaatuisia kehittämispalveluja koko Uudenmaan alueella yrityksen sijainnista riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hankkeen tiimityöskentely mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. Hankkeen kulttuurikäsitteen alla tulee nähdä myös erilaiset yrityskulttuurit. Yritysten yhteinen tiimityöskentely sekä kehitysyhtiöiden yhteistoiminta rikastavat osallistujien käsitystä toistensa yrityskulttuureista ja toimintatavoista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään yritysten | ||
Tutka-hankkeen tavoitteena oli uuden liiketoiminnan luominen sekä pysyvän yhteistyömallin kehittäminen yritysten liiketoiminnan tukemiseen Uudenmaan alueella. Hankkeessa mukana olevat kehittämisyhtiöt, Keuke, Novago ja Posintra, Keski-, Länsi- ja Itä-Uudeltamaalta rekrytoivat kahdessa vaiheessa yrityksiä valmennukseen ja sparraukseen. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan tuli 43 yritystä. Yrityksistä
ja heidän valmennusjaksonsa toteutettiin syksyllä 2019. Toisessa vaiheessa mukaan saatiin 28 yritystä. Valmennus toteutettiin pääosin etätoteutuksena keväällä 2020 ja hybridinä Länsi-Uudenmaan osalta syksyllä 2020. Yli 80 prosenttia osallistuvista yrityksistä oli alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Yksinyrittäjien osuus oli kolmannes.
Hanketta koordinoiva Laurea-ammattikorkeakoulu suunnitteli ja toteutti viisi liiketoimintaa tukevaa Campia: Asiakasymmärrys, Tulevaisuus, Liiketoimintamalli, Markkinat ja Brändi. Iltapäivänmittaiset Campit sisälsivät sekä ajankohtaista teoriaa että käytännön työvälineitä, joita lähdettiin heti soveltamaan yrityskohtaisesti.
Kehittämisyhtiöiden sparraus ja niihin liittyvät kehittämis- tai kasvusuunnitelmat tuottivat kehittämishankeideoita, joita Laurean opiskelijat toteuttivat joko tiimeinä P2P-laboratoriossa tai opinnäytetöinä. Hankkeen aikana toteutettiin 20 opinnäytetyötä sekä 27 projektia, joista osa oli tosin vielä käynnissä hankkeen päättyessä.
Yhteistyömallin kehittäminen liittyi erityisesti opiskelijaintegraation toteuttamiseen. Siitä saatiin hyvää käytännön kokemusta: Kehittämisyhtiöiden yrityskehittäjät tulkitsevat yritysten suunnitelmista seuraavia askeleita tai pullonkauloja, jotka ovat soveltuvia opiskelijatöiksi. Ne viedään tarjontaan joko sähköisen järjestelmän tai P2P-laboratorioiden kautta. Sekä yrittäjät että opiskelijat oppivat yhteistyössä. Pullonkaulana on edelleen kehittämishankkeiden pukeminen oppimistehtäviksi sekä kuvaaminen opiskelijoita houkuttelevalla tavalla.
Hanke ylitti asetetut tavoitteet useilla mittareilla mitattuna: Hanke tuotti yhden uuden naisten perustaman yrityksen, yksitoista uutta liiketoimintaa sekä kasvua yhdeksään yritykseen. Uusi työpaikkoja syntyi kaksitoista, joista viiteen rekrytoitiin nainen. Vähähiilisyyttä edisti 16 yritystä. Merkille pantavaa on se, että uusia toteutettuja liiketoimintaideoita syntyi myös opiskelijoiden kehittämishankkeiden pohjalta. Valmennuksen, sparrauksen ja opiskelijatöiden muodostama kokonaisuus arvioitiin erittäin toimivaksi. ValmennusCampien yrityspalaute oli myös hyvää (8,6/10).
Hankkeessa tunnistettiin alueellisia klustereita. Itä- ja Keski-Uusimaa päätyivät monialaiseen toteutukseen. Länsi-Uusimaa toteutti hanketta kiertotalousklusterissa.