|
|
|
Hankekoodi: A74185
Hankkeen nimi: Tuote- ja palveluvirittämö
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Förster
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.forster(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 184 1947
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Markkinat ja asiakaskäyttäytyminen muuttuvat yhä nopeammassa tahdissa monilla toimialoilla uusien toimijoiden ja digitalisaation mahdollisuuksien myötä. Kaikki yritykset eivät ole tässä muutosprosessissa pystyneet uudistamaan toimintaansa ja tuotteitaan. Yritykset ovat kohdistaneet rajalliset resurssit ydinliiketoimintoihin uusiutumisen ja asiakassuhteen kehittämisen kustannuksella. Ongelmana yritysten innovaatioprosesseissa on todettu:
1. Pk- ja mikroyritykset, joiden yrittäjät ovat substanssiosaajia, tarvitsevat tukea tuottaakseen uusia tuotteita ja palveluja ketterästi ja asiakaskohderyhmiä puhuttelevasti modernilla prosessilla ja työkaluilla, innovoinnin, nykyaikaisen, monikanavaisen markkinoinnin ja palvelumuotoilun otteella.
2. Usein nämä pk-yritykset eivät osaa kohdata asiakasta ja johtaa asiakassuhdetta digitaalisissa kanavissa, eivätkä viestiä, markkinoida ja myydä tuotteita/ palveluja digitaalisissa kanavissa menestyksekkäästi.
Hankkeen tavoitteena on nostaa Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien mikro- ja pk-yritysten osaamista tuotteiden ja palvelujen asiakaslähtöisessä ja ketterässä kehittämisessä.
Hankkeessa valmennetaan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yrityksiä moderniin, digitaalisen aikakauden asiakasryhmäkeskeiseen tuote- ja palvelukehitykseen. Kehittämisprosessissa lähdetään yrityksen todellisten tarpeiden kartoittamisesta ja niiden taustojen ymmärtämisestä. Prosessi koostuu yrityskohtaisesta tuote- ja palvelukehittämisprojektista, jota tuetaan yrityskohtaisella sparrauksella ja moduulimuotoisella koulutuksella. Projektissaan yritys tuottaa uuden tai kehitetyn tuotteen tai palvelun kehittäen samalla tuote- ja palvelukehittämisprosessiaan asiakaslähtöiseksi. Koulutusmoduuleissa osallistujat perehtyvät palveluiden innovointiin, palvelumuotoiluun sekä asiakkuudenhallintaan digitaalisissa myynnin, markkinoinnin ja viestinnän ratkaisuissa. Yritykset tekevät tuotteilleen konkreettisen markkinointisuunnitelman.
Hankkeeseen osallistuu 55 pk-yritystä, jotka kehittävät tuote- ja palvelukehitysprosessejaan. 30 yritystä tuottaa uuden tai merkittävästi kehitetyn tuotteen markkinoille. Osallistuvat yritykset saavat käyttöönsä modernin, palvelumuotoiluun pohjautuvan tuotteiden ja palvelujen kehitysprosessin sekä oppivat kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan todelliseen asiakastarpeeseen ja asiakaskokemukseen perustuen. Lisäksi yritykset ottavat käyttöön digitaalisia asiakasrekrytoinnin ja -hallinnan ratkaisuja. Hankkeessa syntyy skaalattavissa oleva kehittämisprosessi mikro- ja pk-yritysten tuote- ja palvelukehityksen tukemiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen yritysten asiakassuhdehallinnassa.
Hanke vahvistaa paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä huomioiden nais- ja miesvaltaisten alojen yritys- ja asiakasryhmäkohtaiset tarpeet.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus yhteistyössä yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja Kauppakamarien kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivat, erityisesti kasvu- ja uudistumishaluiset mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea digitalisaation hyödyntämiseen ja käyttäjälähtöiseen tuote- ja palvelukehitykseen pärjätäkseen kilpailussa.
- Toimintaansa kehittävien pk-yritysten henkilöstö ja asiakkaat
- Toimintaansa kehittäville yrityksille palveluja tuottavat yritykset (esim. digimarkkinointia ja sähköisiä asiakasjärjestelmiä tuottavat yritykset)
- Yrittäjäjärjestöt, kaupunkien yrityspalvelut ja muut yrittäjille tukea tuottavat organisaatiot
- Korkeakoulujen ja toisen asteen ammatilliset oppilaitosten henkilöstö ja opiskelijat
- Kauppakamarit, jotka jatkuvasti etsivät uusia palveluntarjoajia koulutusten toteuttamiseen
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 550
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 259 550
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 786
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 370 786
Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme
Seutukunnat: Helsingin, Lahden
Kunnat: Lahti, Padasjoki, Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Sysmä, Pornainen, Lohja, Vihti, Sipoo, Karkkila, Tuusula, Kärkölä, Kirkkonummi, Hollola, Asikkala, Espoo, Järvenpää, Hartola, Siuntio, Kerava, Helsinki, Heinola, Orimattila, Mäntsälä, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Yritysten koulutusmoduuleissa sekä tuote- ja kehitysprojektien työpajoissa kannustetaan luonnonvarojen säästämiseen ja kestävään käyttämiseen huomioiden tuotteen elinkaari. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 0 |
| Yritysten koulutusmoduuleissa sekä tuote- ja kehitysprojektien työpajoissa kannustetaan ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen huomioiden tuotteen elinkaaressa esimerkiksi raaka-aineiden tuottamisesta, kuljetuksesta, käytöstä sekä kierrätyksestä aiheutuva ilmastokuorma. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Yritysten koulutuksessa ja kehitysprojektien sparrauksessa huomioidaan materiaalien ja jätteiden resurssitehokas käyttö ja hyötykäyttömahdollisuudet sekä raaka-aineena että kierrätyksen näkökulmasta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Hankkeessa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yritykset vahvistavat osaamistaan tuotteiden ja palveluiden asiakaslähtöisessä, ketterässä kehittämisessä sekä toimialan muutosten huomioinnissa. Tätä kautta yritykset vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin paikallisesti ja vahvistavat liiketoimintaansa. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan esimerkiksi markkinoinnin kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan yritysten yhteiskuntavastuuta, mikä osaltaan tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 4 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää myös aineettomia tuotteita ja palveluja. Yritysten toimialaa ei ole rajattu, mutta osatoteuttajilla on hyvät yhteydet mm. hyvinvointialan yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut ovat usein aineettomia. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan. Nämä palvelut ovat usein aineettomia, esimerkiksi markkinointiin tai asiakashallintajärjestelmiin liittyviä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, mikä voi johtaa asiakkaiden siirtymistarpeiden vähenemiseen, kun palvelu hoidetaankin digitaalisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa yritykset tekevät asiakaslähtöistä tuote- ja palvelukehitystä, minkä myötä sekä yrittäjien, työntekijöiden että asiakkaiden hyvinvointi vahvistuu, kun heidän tarpeisiinsa vastataan entistä paremmin. Lisäksi hankkeessa painotetaan yhteiskuntavastuuta osana liiketoimintaa ja moninaisuuden johtamista ja huomioimista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa tunnistetaan mies- ja naisvaltaisten alojen yrittäjien sekä eri sukupuolisten yrittäjien erilaisia tarpeita sekä varmistetaan heidän kuulluksi tuleminen. Hankkeessa tunnistetaan naisten miehiä pienempi osuus erityisesti kasvuyrittäjissä ja sitä kautta erityinen tuen tarve. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä kuvattu tarkemmin kohdassa 13.1. Lisäksi yrittäjiä tuetaan koulutuksessa ja kehitysprojekteissa huomioimaan käyttäjälähtöisyydessä myös eri sukupuolta olevien asiakkaiden tarpeet tuote- ja palvelukehitysessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten käyttäjälähtöistä tuote- ja palvelukehitystä. Koulutuksessa ja yrityskohtaisissa kehitysprojekteissa kannustetaan huomioimaan ja kuulemaan erilaisia, nykyisiä ja potentiaalisia asiakasryhmiä sekä huomioimaan mahdolliset tuotteiden ja palveluiden käyttämisen esteet. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan moninaisuuden johtamista yrityksissä ja sitä kautta moninaisuuden hyödyntämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä työpaikoilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Yrittäjien koulutuksessa ja yrityskohtaisten kehitysprojektien sparrauksessa huomioidaan yritykset ympäristöosaamisen vahvistaminen mm. elinkaariajatteluun liittyen. Hankkeessa yritykset tutustuvat myös siihen, miten hyödyntää yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen näkökulmia osana tuote- ja palvelukehitystä. | ||
Tuote- ja palveluvirittämö EAKR -hankkeen (2018-2021) tavoitteena oli vahvistaa Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien mikro- ja pk-yritysten osaamista tuote- ja palvelukehittämisessä, asiakaslähtöisen ja ketterän kehittämisen menetelmien omaksumisessa sekä digitalisaation hyödyntämisessä myynnissä ja markkinoinnissa. Tavoitteeseen pyrittiin tarjoamalla yrityksille tuettu tuote- ja palvelukehittämisen prosessi, jossa yhdistyi tietopuolinen koulutus sekä käytännön tuotekehitystyö.
Yrityskohtainen tuote- ja palvelukehitysprosessi koostui yrityksen alkutilanteen kartoituksesta ja kehittämistarpeiden jäsentämisestä sekä yrityskohtaisesta tuote- ja palvelukehitysprojektista. Yrityksen kehittämisprojektia tuettiin moduulimuotoisella koulutuksella sekä yrityskohtaisella sparrauksella ja työpajoin. Kehittämistä tukeneissa koulutuksissa osallistujia perehdytettiin mm. toimintaympäristön muutosten tarkasteluun ja ennakointiin, asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja asiakastarpeiden tunnistamiseen, palveluiden innovointiin, palvelumuotoiluun ja muotoilumenetelmien hyödyntämiseen kehittämisessä, digitalisaation hyödyntämiseen myynnin ja markkinoinnin ratkaisuissa sekä asiakkuuksien hallintaan ja johtamiseen digitaalisissa kanavissa. Yrityskohtaisessa kehittämisprojektissa yrityksen tavoitteena oli tuottaa uusi tai kehitetty tuote tai palvelu markkinoille kehittäen samalla tuotekehitysprosessinsa asiakaslähtöisyyttä.
Hankkeen yrityksille tarjoama tuki oli monipuolinen yhdistelmä koulutusta sekä yrityksen lähtökohdista ja tarpeista kumpuavaa sparrausta ja työpajoja. Yrityskohtainen tuote- ja palvelukehittämisprosessi perustui mukaan lähtevän yrityksen osallistamiseen ja sitouttamiseen kehittämistyöhön. Prosessin asiakaslähtöisyys ja yrityskohtainen räätälöinti juurruttivat toimintamallia yritykseen prosessin alusta lähtien. Yritysten antamaa palautetta hyödynnettiin hankkeen aikaisessa toiminnan kehittämisessä.
Yrityskohtaiseen tuote- ja palvelukehittämisprosessiin osallistui Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä yhteensä 61 yritystä (Uudeltamaalta yhteensä 37 yritystä ja Päijät-Hämeestä 24 yritystä). Yritysten toimialaa ei hankkeessa ollut rajattu ja osallistuneet yritykset edustavatkin laajasti eri toimialoja. Osallistuneet yrityksen olivat mikro- ja pienyrityksiä. Hankkeessa tuotettiin 51 uutta tai kehitettyä tuotetta markkinoille.
Hankkeen tuloksena yritykset ovat saaneet tietoa, osaamista sekä käytännön työkaluja ja menetelmiä tuote- ja palvelukehittämisen tueksi. Yrityksissä on opittu kehittämään tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti, todelliseen asiakastarpeeseen ja -kokemukseen pohjaten. Yritykset ovat oppineet hyödyntämään muotoilulähtöisiä menetelmiä kehittämisessä sekä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia mm. myynnissä ja markkinoinnissa.
Yritykset ovat myös verkostoituneet keskenään ja yritysten välillä on syntynyt yhteistyötä. Mukana olleet yritykset ovat myös oppineen näkemään ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut mahdollisina kehittämistuen ja -avun tarjoajina. Tämä vahvistaa niin yritysten kuin alueidenkin elinvoimaisuutta ja kehittämiskumppanivaihtoehtoja.
Hankkeen tuloksena on syntynyt kaksi tuote- ja palvelukehittämisen toimintamallia: tuetun (fasilitoidun) tuote-ja palvelukehittämisen malli sekä yritysten omatoimiseen kehittämiseen suunnattu omatoimimalli.
Fasilitoidun tuotekehittämisen malli kokoaa yhteen sen, miten hankkeessa on yritysten tuote- ja palvelukehittämisprosessi toteutettu ja kehittämistä fasilitoitu. Prosessikuvaus esittää vaiheistetun palvelupolun ja kontaktipisteet, joiden kautta kehittämisprosessi on toteutunut. Samalla se antaa kehittäjäorganisaatiolle suuntaviivat ja vaiheistuksen pk-yritysten tuetun tuotekehityksen toteuttamiseen.
Tuotteiden ja palveluiden kehittämisen omatoimimalli on toteutettu mikro- ja pk-yrittäjien omatoimisen tuotekehityksen tueksi. Omatoimimalli perustuu hankkeen aikaisiin kokemuksiin, havaintoihin ja yhteiskehittämiseen. Mallissa kehittämisprosessi on jäsennetty viiteen vaiheeseen, ennakointi, tuotesuunnittelu, tuotekehitys, tulokset ja arviointi, joista jokaiseen on liitetty konkreettisia työvälineitä edistämään itsenäisesti toteutettavaa kehittämistä. Malli tukee yrityksen kehittämistarpeiden tunnistamista, kehittämisen valmistelua, konkreettisen kehittämisprosessin toteuttamista ja saavutettujen tulosten raportointia ja arviointia.Omatoimimalli tarjoaa kaikille oman toimintansa keittämisestä kiinnostuneille yrityksille konkreettisen ja vaiheittaisen toimintamallin, jonka voi ottaa käyttöön soveltuvin osin myös hankkeen päättymisen jälkeen.
- Blogikirjoitus: Omatoimimallin pienyrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2021/04/29/omatoimimalli-pienyrityksen-tuotteiden-ja-palveluiden-kehittamiseen/
- Omatoimimalli yrityksen käyttöön Thinglink-sivustolla.
- Blogikirjoitus: Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan: https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2021/05/18/fasilitoitu-tuotekehittaminen-kannustaa-onnistumaan/
Lisätietoa Tuote- ja palveluvirittämö hankkeen verkkosivuilta:
- https://www.metropolia.fi › tuote-ja-palveluvirittamo
- https://tuotejapalveluvirittamo.metropolia.fi/omatoimimalli/
- https://tuotejapalveluvirittamo.metropolia.fi
- https://www.salpaus.fi/info/kehitamme-toimintaamme/hankkeet/tuote-ja-palveluvirittamo/
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi