Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74249

Hankkeen nimi: Joensuu VR LAB - kehittämishanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.7.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Tukiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.tukiainen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504411508

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VR (virtual reality / virtuaalitodellisuus) ja AR (augmented reality / lisätty todellisuus) -termeillä tarkoitetaan perinteisistä tietokoneiden näyttölaitetekniikoista eroavia tapoja muodostaa kuva katsojan nähtäväksi. VR (virtuaalitodellisuus) näyttölaitteissa ja sovelluksissa tämä tapahtuu virtuaalilasien avulla, joissa on pienet näyttöpaneelit, jotka heijastavat kuvan ihmisen kummallekin silmälle erikseen. Näiden kahden kuvan avulla voidaan katsojalle luoda hyvin todellinen kolmiulotteisuuden illuusio. AR (lisätty todellisuus) -sovellukset ja näyttölasit toimivat samoin periaattein, sillä erotuksella, että katsoja näkee ympäristönsä niiden läpi. Ne ovat siis läpinäkyviä tai niissä on pienet kamerat, jotka tuottavat kuvan oikeasta ympäristöstä. AR-sovellukset sitten lisäävät tähän oikean todellisuuden päälle haluttuja kolmiulotteisia elementtejä. AR-sovelluksia on paljon myös älypuhelimille ja tableteille ja niissä käytetään nimenomaa kameratekniikkaa, jossa katsoja kuvaa jotain tiettyä kohdetta ja sovellus lisää kuvaan erilaisia objekteja. Ikean huonekalujen sovittamiseen liittyä sovellus lienee AR-sovelluksista suomalaisille tutuin.

VR LAB -hankkeessa luodaan uusi VR- ja AR -teknologioihin sekä yleisemmin myös erilaisiin 3d visualisointeihin keskittyvä toimintaympäristö Joensuun Tiedepuiston keskellä sijaitsaevaan Joensuu saliin. Huippuosaaminen, teknologiset ratkaisut ja toimintaperiaatteet kannustavat hankkeeseen osallistuvat yritykset pilotoimaan uudenlaisia visuaalisia konsepteja esimerkiksi metsäteollisuuden, opetusteknologian, kaupunkisuunnittelun, tapahtumajärjestelyiden sekä matkailun aloilta. Uusi rajapinta tuo uusia mahdollisuudet monille hyödyntäjille kuten maakunnan kansainvälisille yrityksille, koulutusorganisaatioille, yhteisöille ja tutkimuslaitoksille.

VR ja AR teknologiat ovat tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista sovellusalueista; alaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta on sijoittamista tulevaisuuteen. Joensuun kaupungin valitsemista keskeisistä huippuosaamisaloista hyvin monet tulevat tulevaisuudessa käyttämään VR ja AR teknologiaa sekä erilaisia 3d visualisointeja ja on erittäin järkevää aloittaa alan systemaattinen tutkiminen ja kehittäminen maakunnan huippuosaajien toimesta pohjautuen aikaisempiin peliteknologian kehittämishankkeisiin.

VR ja AR teknologiat mahdollistavat realististen visualisointien ja sovellusten tuottamisen pelialan ja tietojenkäsittelytieteen osaamista hyödyntämällä. Keskittymällä maakunnan huippuosaamisaloihin ja älykkääseen erikoistumiseen on mahdollista luoda alueelle valmiuksia uudentyyppisille projekteille ja liiketoiminnalle, joissa maakunnasta löytyvää ainutlaatuista osaamista käytetään erityyppisiin visualisointeihin, interaktiivisin sovelluksiin ja oppimisympäristöihin. Tämä puolestaan takaa alueen aloittaville peli- ja teknologiayrityksille sellaisia maakunnan sisältä löytyviä alihankinta-asiakkaita, joiden avulla on mahdollista luoda yrityksille uutta liiketoimintaa ja kannustaa innovaatiotoimiin.

Joensuun Tiedepuisto on toteuttanut pelialan hautomotoimintaa kahden kehittämishankkeen avulla ja saanut syntymään alueella pelialan yrityksiä ja kasvatettua alan osaamista. Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimusryhmät taas ovat luoneet uuraanuurtuvaa vuorovaikutteista teknologiaa esimerkiksi sairaaloiden leikkaushuoneiden seurantamenetelmien, simulointiympäristöjen ja metsäkoneohjaamoihin upotettujen katseenseurantaratkaisujen aloilla. Molemmilla organisaatiolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joka tuo lisää huippuosaamista alueelle ja osallistuu projektin toteuttamiseen.

Yhtenä keskeisimmistä haasteista aloittavien peli- ja teknologiayritysten toiminnassa on maakunnassa ollut paikallisten alihankinta-asiakkaiden puute, joiden avulla yritysten kassavirta saataisi pysymään positiivisena. Hankkeen avulle tuotetaan eri alojen yrityksille VR- ja AR -protyyppejä sekä 3d visualisointeja, joiden avulla peli- ja teknologia-alan yritysten ja oppilaitosten on mahdollista päästä tutkimaan erilaisia tarpeita kaupallisten visualisointien tuottamiseksi. Hankkeen tuottama innovatiivinen ympäristö kannustaa myös mahdollisimman uudenaikaisen teknologian, tutkimuksen ja huippuosaamisen vuorovaikutusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
- alueen 3d teknologiayritykset ja peliyritykset sekä VR/AR teknologiaa kehittävät yritykset
- metsäalan yritykset, aluesuunnittelualan yritykset, opetusteknologian yritykset ja muut visuaalisia 3d malleja työssään käyttävät yritykset
- muut maakunnan vahvojen ja älykkäiden toimialajoen yritykset
- oppilaitokset: erityisesti peligrafiikan, peliohjelmoinnin, tietojenkäsittelytieteen opiskelijat kaikille oppiasteilla Pohjois-Karjalassa (Riveria, Karelia AMK, UEF)
- muut asiakasorganisaatiot (ml. Joensuun kaupunki sekä maakunnan metsäalan organisaatiot)
- kansalliset tutkimuslaitokset (erityisesti UEF:n Interaktiivisiin teknologioihin ja silmänliikeanalyysiin erikoistuneet tutkijat ja jatkokoulutettavat) sekä kansainväliset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot kuten esim. simulaatiotutkimusryhmät sekä opetusteknologian tutkimusryhmät.
- kansainväliset VR yritykset ja VR teknologian valmistajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- 360 kuvaukseen ja skannaukseen keskittyvät kuvausfirmat
- arkkitehtitoimistot, matkailuyritykset, mainos- ja mediatoimistot
- kaupungit, kunnat ja kuntalaiset
- maakunnassa toteutettavat projektit, jotka hyötyvät tuotettavasta tietotaidosta ja testiympäristöstä.
- muiden kuin suoraan aiheeseen liittyvien opetusalojen oppilaitokset ja opiskelijat
- terveysalan laitokset kuten sairaalat
- Pohjois-Karjalan alueen palvelualan yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 341

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 650

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 149

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 235 079

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Polvijärvi, Outokumpu, Nurmes, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Tohmajärvi, Lieksa, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tiedepuiston ja yliopiston toimintaympäristöstä on tehty aikaisemmin tasa-arvoanalyysi. Hanke ei ole käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita sukupuolinäkökulman analysoimiseksi, mutta tasa-arvoistaminen on otettu huomioon hankkeen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana toteutettaviin protyyppituotantoihin rekrytoidaan uusia jäseniä sukupuolinäkökulma huomioon ottaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin päätavoitteet ovat alueellisen vetovoiman edistäminen uusia innovaatioalustoja tuottamalla. Teknologia-, design- ja IT-alojen yhdistämisen odotetaan myös tasapainottavan sukupuolijakaumia näillä aloilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Projekti edistää digitaalisia ratkaisuja, datan ja laitteiden käyttöä ja niiden jakamista sekä monipuolistamista tulevaisuudessa. Tämän kautta vähennetään fyysisten materialien kuten laitteiden käyttöä ja säästetään energian kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei ole tunnistettava vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Hankkeen aikana tuotetaan metsän visulaisointeja, joihin liittyy kasviston skannausta ja mallintamista. Digitaaliset visualisoinnit metsätyypeistä edistävät metsän monimuotoisuuden hahmottamista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 7
Hankkeen yksi valittu kohde on metsäympäristön visualisonti. Paremman visualisoinnin kautta mahdollistetaan positiivia vaikutuksia metsätalousalalle, ja sen kautta vaikutuksia ilmastomuutoksiin ja vähähiilisyyteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Metsän visualsoinneissa otetetaan huomioon kansallispuistot, luonnonsuojelualueet sekä Natura 2000 -ohjelman kohteet.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei ole tunnistettava vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei ole tunnistettava vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 0
Hanke tuottaa uuden paikallisen innovaatio- ja tuotekehitysalustan hankekumppaneille ja yrityksille. Kehitettävä VR-keskus ja ympäristö mahdollistavat paikallisten palvelujen ostoja ja uusia hankemahdollisuuksia myös muille VR-osaamisesta kiinnostuneille toimijoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeen tuottamat uudet innovaatioalustat ja konseptit tarjoavat väylän lukemattomille uusille sovelluksille, sovelluskohteille, patenteille ja palvelumalleille. Lisäksi, hankkeen kerryttämät asiantuntijaverkostot toimivat alustana uusille palveluratkaisuille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei ole tunnistettava vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 10
Tulevaisuudessa VR/AR-teknologia mahdollistaa Suomessa kymmenien tuhansien käyttäjien jokapäivän elämän parantamisen, tuottaen merkittäviä säästöjä sosiaalialoilla elämänlaadun paranemisen muodossa.
Tasa-arvon edistäminen 0 10
Hankkeen uudet innovaatioalustat tuovat ympäristöön niin pieniä kuin suuriakin kansainvälisiä luonnontieteiden tutkimusryhmiä ja uusia toimialoja, ja edistää täten kilpailun ja toimialojen tasavertaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei ole tunnistettavaa vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole tunnistettavaa vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei ole tunnistettavaa vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää VR/AR-teknologioiden testaukseen ja kehitykseen erikoistunut toimintaympäristö, ja tässä hanke onnistui melko hyvin. Ympäristö kehitettiin yhteistyössä UEF:in ja Business Joensuu OY:n (aiemmin Joensuun Tiedepuisto OY) kanssa. kiinnostavat. Lisäksi hankeen nosti paikalaisten yritysten kiinnostusta VR/AR sovelluksien tuottamiseen ja käynnisti monessa alueella toimivassa yrityksessä aktiivista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä yhdessä UEF:n kanssa.
VR LAB hankkeen avulla Joensuun Tiedepuistolle luotiinhyvät puitteet mittavien VR/AR tuotantojen tekemisille sekä ohjelmistojen että laitteiden perusteelliselle testaamiselle. Laitteet ja ohjelmistot hankittiin projektiin liittyvän investointiprojektin A74253 avulla. Kehityshankeprojektin toiminnalla pystyttiin implementoimaan erityyppisiä demo- ja pilottiprojekteja, joissa hyödynnettiin monipuolisesti uusinta VR/AR teknologiaa ja tutkittiin sen mahdollisuuksia erityyppisiin visualisointeihin ja pelillisiin opetussovelluksiin. Tässä onnistuttiin osallistuvilta organisaatioilta kerätyn palautteen perusteella hyvin.
Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa luotiin Tiedepuistolle yrityksille ja yhteisöille osin avoin tila, jossa VR/AR laitteistoja oli mahdollista tulla testaamaan ohjatusti ja sen kautta ideoimaan uusia tuotteita markkinoille. Projektin avulla pystyttiin osaltaan helpottamaan VR/AR teknologian testaamista, evaluointia ja käyttöönottoa sekä purkamaan raja-aitaa tuottajien ja asiakkaiden välillä.
VR LAB hankkeen avulla nostettiin maakunnan keskeistä virtuaalitodellisuuden sovellusten tuottamiseen liittyvää osaamista. Hankeen seurauksena Joensuuhun syntyi muutaman yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteinen ydinryhmä, joka pystyy viemään VR/AR -teknologioiden kehittämis- ja soveltamistoimia eteenpäin. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa uusien yritysten ja kansainvälisen liiketoiminnan käynnistymisen, alan mahdollisuuksien löytymisen uusien yritysten toimesta sekä paremmat verkostoitumismahdollisuudet.
Hankeen toiminnan tuloksena tehostuivat ja vahvistuivat seuraavat osa-alueet:
- Joensuun ja Pohjois-Karjalan alueen yritysten valmiudet ja mahdollisuudet onnistua kansainvälisillä markkinoilla VR/AR tuotannoissa
- Itä-Suomen yliopiston ja paikallisyritysten yhteistyö VR/AR alalla esimerkiksi uudentyyppisten koulutus- ja oppimisympäristöjen kehittämisessä
- Peli- ja teknologiayritysten osaaminen VR/AR alalla vahvistui koulutuksen ja seminaarien avulla
- Oppilaitosten ja opiskelijoiden osaaminen ja valmiudet VR/AR työskentelyyn kehittyivät opiskelijoiden toimiessa VR LAB-ympäristössä yhdessä yritysten kanssa