Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74266

Hankkeen nimi: Kilpailukyvyn avaimet

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1791817-6

Jakeluosoite: Rantakatu 5

Puhelinnumero: 040 135 6975

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.rsyp.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Kemppainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.kemppainen(at)raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 135 6975

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Pohjanmaalla metalli- ja konepajateollisuus on hyvin merkittävä työllistäjä, noin 8000 henkeä 600 yrityksessä. Merkittävin yksittäinen työllistäjä on SSAB, mutta suurin osa kehittymispotentiaalista ja kasvusta on monipuolisella PK sektorilla. PK yritystoiminta nojaa usein yrittäjän persoonaan ja tahtotilaan. Keskiössä on yrittäjä itse ja hänen perheensä. Yrittäjä käyttää itse päätösvaltaa ja kantaa vastuun toiminnan kannattavuudesta ja jatkuvuudesta. Kiristyvillä markkinoilla kilpailukyvyn kasvattaminen vaatii kuitenkin onnistuakseen yrityksen kokonaisprosessin hallintaa, sen pullonkaulojen selvittämistä sekä kehitys- ja investointipanosten kohdentamista tehokkaasti ja taloudellisesti. Kasvun ja kansainvälistymisen eri kehitysvaiheissa tarvitaan hyvin erilaisia toimenpiteitä. Oikeiden panostusten toteuttamiseen PK -yrityskenttä tarvitsee ulkopuolista näkemystä ja asiantuntemusta. On tärkeää, että tätä tuetaan julkisten toimijoiden ja hankkeiden kautta.

Kilpailukyvyn avaimet -hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kasvattaa valmistavan teollisuuden, erityisesti metalli -ja konepajateollisuus, kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla avaimet, joilla toiminnan lukkoja ja pullonkauloja tunnistetaan ja poistetaan koko toimintaketjusta. Hankkeen kohderyhmänä ovat valmistavan teollisuuden PK yritykset ja edelleen niihin sidoksissa olevat yritykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Hanke koostuu kolmesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä työpaketista:
- Liiketoimintalähtöinen suunnittelu ja erikoistuminen
- Tuotannonkehitys, joustava piensarjatuotanto ja verkostot
- Digitalisaation kiihdyttäminen

Hankkeeseen osallistuvat yrityspalveluorganisaatiot sekä tutkimus- ja oppilaitokset ovat aikaisempien hankkeiden aikana kehittäneet yhteistä toimintamallia, jonka yritysrajapintaa kannattaa kehittää entistä paremmaksi/tehokkaammaksi/toimivammaksi.

Toimintaa edelleen kehittämällä voidaan paneutua syvemmälle yrityskentän toimintaan ja käytännön haasteisiin sekä saamaan toimialan TKI infrastruktuurin käyttöön viimeisin teknologia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on valmistavan teollisuuden, erityisesti metalliteollisuuden, PK yritykset Pohjois-Pohjanmaan alueella. Lisäksi kohderyhmään voidaan katsoa kuuluvaksi metalliteollisuuden palvelun tarjoajat ja suunnittelutoimistot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisen kohderyhmän muodostaa alueellinen PK-yrityksiä palveleva kehitysyhteisö ja sen oman toiminnan syventäminen ja edelleen kehittäminen toimivaksi verkostoksi. Kehitysyhteisö koostuu tämän hankkeen mukana olevien partnereiden edustamista organisaatioista sekä siihen oleellisesti kytkeytyvistä muista toimijoista kuten VTT, sekä muut ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset.

SSAB:n terästehdas toimii alueen metalliteollisuuden veturina, teknologian edelläkävijänä ja asiakkaana monille alueen yrityksille. Sen rooli on välillisesti merkittävä asiantuntijana, potentiaalisena asiakkaan yrityksille, osaamisen hyödyntäjänä ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 321

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 088

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 480 032

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 484 699

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Oulun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Ii, Ylivieska, Oulainen, Alavieska, Oulu, Tyrnävä, Kalajoki, Siikajoki, Utajärvi, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Sievi, Pyhäjärvi, Muhos, Reisjärvi, Kempele, Kärsämäki, Merijärvi, Vaala, Nivala, Pudasjärvi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6.90, joihin työllistyvät naiset 2.40

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa ja toimintaympäristöä tarkasteltaessa on todettu, että sukupuolinäkökulma ei ole varsinaisesti hankkeen painopisteenä. Hanke ei myöskään voi suoraan vaikuttaa yhteistyötä tekevien yritysten tai muiden yhteistyötahojen henkilöstön sukupuolijakaumaan. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ole käytetty ulkopuolista asiantuntijaa sukupuolinäkökulman arviointiin, koska hankkeessa kehitettävät yhteistyömallit ja toimenpiteet ovat sukupuolinäkökulman kannalta neutraaleja. Raahen Seutukunnan metalli- ja konepajateollisuuden työntekijöistä on 12 % naisia (RSYP oma selvitys 17.5.2018) Hankkeen toteutukseen osallistuvat tahot (hankkeen työntekijät ja yritysten ja yhteistyötahojen edustajat) osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin edustamiensa tahojen / yritysten / organisaatioiden kautta. Kukin taho nimeää omat edustajansa näihin toimenpiteisiin ja edustajissa on sekä miehiä että naisia. Hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat mukana edustamansa organisaation / palvelun tai osaamisen kautta, jolloin sukupuoli ei ole osallistumista määrittävä tekijä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvat tahot nimeävät hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat edustajansa ammatillisen osaamisen ja heidän vastuualueidensa perusteella. Myös hanketyöntekijöiden valinta tehdään hankkeessa tarvittavan osaamisen ja kokemuksen perusteella. Hankkeessa ei aseteta erityisvaatimuksia toimenpiteisiin osallistuvien yritysten edustajien sukupuolelle vaan hankkeeseen on mahdollista osallistua tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa. Suositaan toteuttamiskelpoisista vaihtoehtoisista ratkaisuista sellaisia, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollista toimintaa ja siten osaltaan minimoivat energian ja muiden luonnonvarojen tarpeetonta kulutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollista toimintaa ja siten osaltaan minimoivat energian ja muiden luonnonvarojen tarpeetonta kulutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollista toimintaa ja siten osaltaan minimoivat materiaalitarvetta ja pienentävät syntyvän jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Hankkeen tuloksena seutukunnan yrityksissä otetaan käyttöön digitaalitekniikkaa, jonka avulla ne voivat luoda uusia aineettomia tuote-, palvelu-, tuotanto ja toimintatapainnovaatioita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollisuuden logistiikkaa ja siten vähentävät kuljetus- ja/tai liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke tarjosi alueen yrityksille niiden toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellisia palveluja kilpailukykyä parantavien toimintojen kehittämiseen. Yritysvierailujen/-analyysien aikana yrittäjä sai mahdollisuuden keskustella laajemminkin erilaisista kehittämistarpeista ottaen huomioon tuotannon ja liiketoiminnan eri osa-alueet. Toteuttajina olleet yrityspalveluorganisaatiot ja ammattikorkeakoulut hakivat yhdessä sopivia toimenpiteitä kuhunkin liiketoiminnan ja teknologian tarpeeseen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Hankkeen toteuttajat osallistuivat alan messuihin ja muihin tilaisuuksiin sekä edelleen välittivät tietoa yrityskentälle ajankohtaisista kehittämismahdollisuuksista. Koronpandemian puhjettua tilanne muuttui täysin, kun fyysinen vuorovaikutus kävi käytännössä mahdottomaksi. Suuret kotimaiset ja kansainväliset messutapahtumat peruttiin. Muutamat messut järjestivät virtuaalisia kohtaamisia, mutta käytännössä PK yritykset eivät niihin paljoa osallistuneet. Toisaalta hieman erityyppiset, mielenkiintoista tietoa sisältävät, tilaisuudet vetivät hyvin, kun ei tarvinnut matkustaa paikan päälle. Tämä koski lähinnä seminaarityyppisiä tapahtumia, joissa alan asiantuntijat pääsivät verrattain helposti jakamaan tietoa osallistujille. Interaktiiviset paikallaoloa vaativat tilaisuudet jouduttiin peruuttamaan.

Alueen yritysten kanssa käytiin läpi asiakkuuteen ja tuote- /palvelukonseptiin liittyviä asioita. Hanke järjesti strategiseen liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä työpajoja. Yritystapaamisten yhteydessä kartoitettiin erityisesti tuotannon kehittämiseen ja digitaalisuuden käyttöönottoon liittyvä tarpeita, joita demonstroitiin edelleen pääasiassa Centrian asiantuntijoiden toimesta. Tässä hankkeen osatoteuttajien yhteistoiminta oli parhaimmillaan. Hanke myös avusti yrityksiä hakemaan rahoitusta omille hankkeilleen.

Oulun ammattikorkeakoulun toimesta kartoitettiin Pk-yrityksille soveltuvia tuotetiedonhallintajärjestelmiä. Kartoituksen jälkeen koekäyttöön valittiin avoimen lähdekoodin tuotetiedonhallintajärjestelmä. Järjestelmään rakennettiin integraatio mekaniikka CAD-sovelluksesta, sekä muista toimisto-ohjelmistoita. Lisäksi luotiin kaksi erillistä tietokantaa: oppilaitospilotti ja yritysdemo. Yritysdemo -tietokantaan luotiin kuvitteellinen valmistavan teollisuuden Pk-yritys, jolla ohjelmiston ominaisuuksia havainnollistettiin alueen Pk-yrityksille. Järjestelmä konfiguroitiin myös projektityöskentelyyn sopivaksi ja konfiguroituja ominaisuuksia testattiin opiskelijaryhmien projektitöissä
Centrian osalta yritysanalyysejä tehtiin 30 yrityksen kanssa ja niistä johdettuja uuden teknologian, simulointien ja digitalisaation demonstrointeja tehtiin lähes kolmekymmentä. KILKA-hanke onnistui aktivoimaan yritysten lisäksi myös opiskelijoita hanketoimintaan: yli 20 opiskelijaa osallistui projektin toteuttamiseen opinnäyte- tai projektitöidensä kautta. Opiskelijat toimivat ja rahoittivat toimenpiteet hankkeen ulkopuolella. Tuotannonkehitykseen, joustava piensarjatuotantoon, verkostoihin ja digitalisaation kiihdyttämiseen liittyen hankkeen aikana tehtiin selvityksiä, simulointeja ja demonstraatioita mm. seuraaviin aihealueisiin liittyen: konenäön sovellukset, robottien ja cobottien simuloinnit ja -kokeilut, 3D-mittaus, -skannaus ja -mallinnus, 3D-muovitulostus ja metallin 3D-tulostuksen jatkokäsittelyn kehittäminen, layout-suunnittelu sekä materiaalivirtojen ja tuotannon simuloinnit, koneiden resurssointi ja työkaluhallinta, lisätty- ja virtuaalitodellisuus (AVR-teknologia) sekä Pituus-, kiihtyvyys- ja audiomittaukset ja niiden visualisoinnit. Useat demonstraatiot johtivat pk-yrityksissä omiin jatkoselvityksiin, -hankkeisiin tai investointeihin.