|
|
|
Hankekoodi: A75170
Hankkeen nimi: Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2019 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0869462-5
Jakeluosoite: Kauppakatu 40 D
Puhelinnumero: +358 40 681 7163
Postinumero: 53100
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.ekarjala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Hirvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankesuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.hirvonen(at)ekarjala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 6872 618
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
HANKKEEN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on tukea Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempiä kuljetusketjuja parantamalla Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa luodaan edellytyksiä maantiekuljetusten siirtämiseksi soveltuvilta osin vesiliikenteeseen. Hankkeen tavoitteet tukevat vahvasti Saimaan alueen maakuntien vähähiilisyyteen tähtääviä strategioita ja parantavat suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten toimintaedellytyksiä vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen kokemusten perusteella tehdään päätös Saimaan vesiliikenteen kehitystoimiston perustamisesta tai muusta yhteistyömuodosta. Kehitystoimiston/yhteistyön tarkoituksena on jatkaa hankkeessa aloitettua toimintaa Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi.
HANKKEEN TOIMENPITEET
Euroopan unionin tavoitteena on voimakas kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: päästöjä tulisi vähentää vuoden 1990 tasosta ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 40 % vuoteen 2030 mennessä. Vähennystavoitteisiin pääseminen vaatii liikenteen osalta monipuolista keinovalikoimaa. Julkisen vallan roolina on ohjata kehitystä siten, että kestävä kehitys toteutuu ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Tärkeä keino liikenteen vähennystavoitteisiin pääsemiseksi on liikenteen kuljetusmuotojakaumaan vaikuttaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti vesi- ja rautatieliikenteen suosimista ja tieliikenteen hillitsemistä.
Suomen sisävesien käyttö ei voi tulevaisuudessa perustua status quo -ajatteluun, vaan sisävesiliikenne on valjastettava täysimääräisesti sille ominaiseen käyttötarkoitukseen. Näin voidaan edistää kestävän kehityksen mukaisia toimitusketjuja ja käyttää sitä yhtenä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Jos Saimaan liikenteen toimijoiden määrä ei kasva, sen käyttö ja kansainvälinen merkitys supistuvat. Kansainvälisten virtojen vahvistaminen on avainasia Saimaan sisävesiliikenteen kehitykselle.
Hankkeen toimenpiteillä parannetaan Saimaan alueen sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja liikenteen toimijoiden määrän lisäämiseksi älyliikennettä ja vähähiilisiä ratkaisuja hyödyntäen. Hankkeessa parannetaan pk-yritysten yhteisliikennemahdollisuuksia teollisuuden ja varustamojen kanssa, lisätään tietoisuutta Saimaan vesiliikenteen mahdollisuuksista kotimaassa ja ulkomailla sekä kehitetään yhteistyötä venäläisten viranomaisten kanssa vesiliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi koko Saimaan kanavan alueella. Hankkeen tavoitteena on parantaa Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä siten, että satamilla sekä suur- ja pk-yrityksillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa vähähiilisempään suuntaan hyödyntämällä vesiliikenteen suomia kuljetusmahdollisuuksia.
HANKKEEN TULOKSET
Yhden sisävesialuksen kuljetuskapasiteetti vastaa 80 rautatievaunun / 128 puoliperävaunullisen kuorma-auton kuljetuskapasiteettia. Jos Saimaan vesiliikenteen edellytyksiä ei kehitetä ja paranneta, on edessä Saimaan sisävesiliikenteen alasajo, mikä tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa sitä, että Itä-Suomen teillä liikkuisi vuosittain 52 480 rekkaa enemmän kuin nykyisin. Käytännössä se tarkoittaisi noin 23 % nykyistä enemmän raskasta kalustoa Itä-Suomen teillä (laskelmassa käytetty Liikenneviraston liikennesuoritetilastoja Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueilta).
Saimaan vesiliikenteen edellytysten parantaminen tukee Saimaan alueen maakuntien vähähiilisyyteen tähtääviä strategioita sekä Suomen valtakunnallisia tavoitteita liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi mahdollistamalla aidon vaihtoehtoisen liikennemuodon maantie- ja rautatiekuljetuksille. Toisin kuin maantie, vesitie ei kulu ja sen vuoksi vesiväylien kehittämiseen tehtävät investoinnit ovat euromääriltään hyvin pieniä maanteiden investointeihin verrattuna.
Saimaan vesiliikenteen kehittäminen lisää Saimaan alueen maakuntien teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä alueen elinkeinoelämän kasvulle. Vesiliikenteen kehittäminen luo teollisuuteen lisää työpaikkoja suoraan tehtaille ja niiden kautta myös alihankkijoiden yrityksiin. Saimaan vesiliikenteen kehittämisellä on positiivinen vaikutus alueen työllisyydelle, teollisuuden investoinneille sekä Suomen ulkomaankaupan kasvulle.
Kuljetusten ohjautuminen nykyistä enemmän vesiliikenteeseen vähentää kuljetuksista syntyviä hiilidioksipäästöjä, mikä parantaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä. Vesiliikenne aiheuttaa tieliikennettä vähemmän myös meluhaittoja ja lisää liikenteen turvallisuutta, mikä parantaa ihmisten hyvinvointia.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Saimaan vaikutusalueella olevat teollisuusyritykset ja pk-yritykset.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat teollisuusyritysten ja pk-yritysten alihankkijat. Myös parantuneen toimintaympäristön seurauksena olevat uudet yritykset ovat hankkeen välillisiä kohderyhmiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 360 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 357 334
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 443 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 180
Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Imatran, Keski-Karjalan, Mikkelin, Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan, Pielisen Karjalan, Savonlinnan
Kunnat: Nurmes, Lieksa, Joensuu, Puumala, Siilinjärvi, Mikkeli, Kuopio, Varkaus, Imatra, Savonlinna, Kitee, Lappeenranta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Sisävesiliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 grammaa per tonnikilometri ja vastaava luku nykyaikaisella kuorma-autolla on 110–160 grammaa liikenteen sujuvuudesta riippuen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Sisävesiliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 grammaa per tonnikilometri ja vastaava luku nykyaikaisella kuorma-autolla on 110–160 grammaa liikenteen sujuvuudesta riippuen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa siten omalta osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Jos alueella on Natura 2000 -ohjelman kohteita, hankkeen vaikutus on myönteinen kasvihuonepäästöjen vähentyminen seurauksena. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 7 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää kuljetettavaa tonnikilometriä kohden tarvittavien materiaalien määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 7 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää kuljetettavaa tonnikilometriä kohden tarvittavaa polttoaineen määrää. Hankkeessa tarkastellaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä rahtialusten kuljetuksissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 7 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen lisää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä parantamalla sekä suurten että pienten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää vähähiilisiä kuljetusratkaisuja. Vesiliikenteen kehittäminen luo teollisuuteen lisää työpaikkoja suoraan tehtaille ja niiden kautta myös alihankkijoiden yrityksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 7 |
| Vesiliikenteen toimintaedellytysten parantaminen lisää mahdollisuuksia sekä nykyisten että uusien palvelujen kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 8 |
| Kuljetusten siirtäminen maanteiltä vesiliikenteeseen vähentää kuljetettavaa tonnikilometriä kohden tarvittavan materiaalin ja polttoaineen määrää, mikä lisää yritysten kuljetusten taloudellisuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 8 |
| Kuljetusten ohjautuminen nykyistä enemmän vesiliikenteeseen vähentää kuljetuksista syntyviä hiilidioksipäästöjä, mikä parantaa ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä. Vesiliikenne aiheuttaa tieliikennettä vähemmän myös meluhaittoja ja lisää liikenteen turvallisuutta, mitkä myös omalta osaltaan parantavat ihmisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 8 |
| Saimaan vesiliikenteen kehittäminen lisää Saimaan alueen maakuntien teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä alueen elinkeinoelämän kasvulle. Tämä edistää alueen tasavertaista kehittämistä muun Suomen kanssa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 8 |
| Saimaan vesiliikenteen kehittämisellä on positiivinen vaikutus alueen työllisyydelle, teollisuuden investoinneille ja matkailulle sekä Suomen ulkomaankaupan kasvulle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 7 |
| Saimaan vesiliikenteen kehittäminen, mukaan lukien vesiliikenteeseen perustuvan matkailun kehittäminen, tuo Saimaan ainutlaatuisen järviluonnon paremmin paikallisten asukkaiden ja turistien saavutettavaksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 6 |
| Kuljetusketjujen ympäristötietoisuuden lisääntyminen parantaa yritysten ympäristöosaamista. | ||
Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke naviSaimaan tavoitteena oli Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen, ja sitä kautta Saimaan alueen ja Itä-Suomen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempien kuljetusketjujen tukeminen myös älyliikenteen mahdollisuuksia hyödyntäen. Hankkeen tavoitteena oli myös löytää sopivin yhteistyömalli Saimaan vesiliikenteen kehittämisen jatkamiseksi.
Hankkeessa toteutettiin useita selvityksiä ja analyysejä, joissa muun muassa käsiteltiin satamien yhteistyön lisäämistä, alusten vähähiilisiä polttoaineratkaisuja, Saimaan vesiliikenteen yhteiskuntataloudellisia kustannuksia, risteilymatkailun kehittämistä, TEN-T verkon kehittämistä, tiedonsiirtokapasiteetin nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä Saimaan vesiliikenteen kilpailukykyä. Hankkeessa myös selvitettiin parasta toimintamallia Saimaan vesiliikenteen kehittämistyön jatkamiseksi ja tuettiin uusien digitaalisten palvelujen syntymistä Saimaan vesiliikenteen käyttöön.
Hankkeessa jaettiin aktiivisesti tietoa Saimaan vesiliikenteestä eri sidosryhmille tapaamisin, seminaariesiintymisin, työpajoin sekä esitelmin. Hankkeessa myös syvennettiin kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla aktiivisesti Inland Navigation Europe (INE) toimintaan sekä erilaisin seminaariesiintymisin sekä tapaamisin nostettiin tietoisuutta Saimaan vesiliikenteen mahdollisuuksista.
Hankkeen toimenpiteillä ja tiedon jakamisella oli vahva vaikutus Liikenneministeriön esitykseen ja Eduskunnan päätökseen v2020 pidentää Saimaan kanavan sulut ja nostaa kanavan vedenpintaa aluskapasiteetin kasvattamiseksi ja uusimiseksi. Tulevat investoinnit mahdollistavat tulevaisuudessa suurempien, uudenpien sekä vähäpäästöisempien alusten saapumisen Saimaalle ja näin vesiliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset sekä päästöt laskevat suhteellisesti per kuljetettu tonni.
Hankkeen tulokset tukevat toimialan kehittymistä sekä mahdollistavat uusien innovaatioiden ja palvelujen kehittymistä Saimaan vesiliikenteeseen. Hankkeen toimenpiteillä myös yleinen tietoisuus Saimaan vesiliikenteestä ja sen vaikutuksesta Itä-Suomen elinvoimalle kasvoi, ja niin julkiset kuin yksityisetkin toimijatkin ovat paremmassa asemassa jatkaa tulevaa toimintaympäristön kehittämistä.