|
|
|
Hankekoodi: A75177
Hankkeen nimi: Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20, Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 029 446 2111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli-Jussi Korpinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli-jussi.korpinen(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 503538095
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa tutkitaan Mikkelin seudun mahdollisuuksia päästä eroon liikenteessä syntyvistä fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä seuraavien 20 vuoden aikana. Etelä-Savossa liikennesektori on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde, ja lähes puolet maakunnan tieliikenteen päästöistä syntyy nimenomaan Mikkelin seutukunnan alueella. Seutukunnalla on hyvät mahdollisuudet päästöjen vähentämiselle, sillä sen läpi kulkee valtakunnan runkoverkkoon kuuluva rautatie, ja alueelle on myös jo syntynyt biopohjaisen liikennepolttoaineen tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuria.
Hanke perustuu valtioneuvoston asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän kasvihuonekaasujen poistamiseen tähtäävään toimenpideohjelmaan, johon sisältyvät ehdotetut muutokset liikennejärjestelmissä, liikennevälineissä ja polttoaineissa. Toimenpideohjelmassa peräänkuulutetaan myös alueiden omia ratkaisuja. Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 -hankkeessa huomioidaan alueen erityispiirteet, kuten yksityisautoilun merkitys haja-asutusalueella, väestön maantieteellinen jakaantuminen sekä alueen sisäiset ilmiöt ja erityispiirteet asumisessa, työssäkäynnissä, muuttoliikkeessä ja elinkeinoelämän kuljetuslogistiikassa.
Hankkeen keskeiset tutkimusmenetelmät ovat paikkatietoanalyysit ja tarkkaa paikkatietoa hyödyntävät logistiikan simuloinnit, joiden avulla tutkitaan eri toimenpiteiden realistisuutta olemassa olevat paikalliset resurssit ja reunaehdot huomioiden. Hankkeen tuloksena muodostuu kokonaisvaltainen tilannekuva alueen liikenteestä eri tavoitevuosina ja Mikkelin seutukunnalle kohdistettu 2030-luvulle ulottuva liikenteen päästövähennyspolku. Hanke lisää päättäjien ja yksityisten toimijoiden, kuten kuluttajien ja yrittäjien, tietoisuutta liikenteeseen liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä paikallisissa olosuhteissa, ja päästöttömän liikenteen muutospolun edellyttämien toimenpiteiden kohdentamisen ennakoidaan helpottuvan hankkeen tulosten ja kokemusten myötä.
Hankkeen varsinainen kohdealue on Mikkelin seutukunta, jossa syntyy lähes puolet koko maakunnan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, jossa on jo olemassa olevaa liikenteen biopolttoainetuotantoa, ja jonka läpi kulkee maakunnan vilkkaimmin liikennöity rautatie. Lisäksi maakunnan muuttotilastoissa ja -ennusteissa on nähtävissä paljon liikkuvan työikäisen väestön keskittymistä Mikkelin seutukunnan alueelle. Nämä asiat yhdessä tekevät alueesta otollisimman keskeisille liikenteen päästövähennyksille.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
• Kohdealueella liikennejärjestelmätyötä tekevät viranomaiset ja päättäjät (kunta, valtio)
• Kohdealueella asuvat kuluttajat
• Kohdealueella toimivat kuljetus- ja energiatoimialan yritykset
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kohdealuetta ympäröivän alueen (Etelä-Savo) viranomaiset, päätöksentekijät ja kuluttajat sekä palveluntarjoajat, joiden avulla kohdealueen liikenteessä on tehtävissä päästövähennyksiä. Tällaisia ovat mm. kaasumaisten ja nestemäisten biopolttoaineiden jakelijat, paikalliset yksityisten liikennevälineiden (auto, mp, kevyt liikenne) kauppiaat, sähköisen liikenteen palveluntarjoajat (esim. akkujen lataus- ja huoltopalvelut) sekä MaaS (Mobility as a Service) -palveluihin keskittyvät toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 865
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 882
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 231 256
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 570
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on kohderyhmien tietopohjaa kasvattamalla edistää siirtymistä fossiilitaloudesta uusiutuvien energialähteiden ja käyttövoimien käyttöön, jolloin ehtyvien luonnonvarojen käyttö vähenee ja käytettävät erät ovat jätepohjaisia (mm. biokaasu). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 7 |
| Siirryttäessä fossiilitaloudesta uusutuvaan ilmastonmuutoksesta aheutuvat riskit vähenevät (mm. kasvihuonepäästöjen vähentyminen). Tutkimalla mahdollisuuksia lisätä paikallisten liikennebiopolttoaineiden tuotantoa ja jakelua vähennetään tarvetta tuoda polttoainetta (fossiilinen tai uusiutuva) alueen ulkopuolelta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Fossiilitaloudesta luopuminen edellyttää raaka-aineiden painottumista jätepohjaisiin tai kierrätettäviin sivujakeisiin. Tällöin kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen vähenevät. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 9 |
| Hankkeen tutkimuskohteena oleva muutospolku johtaa siihen, että kasvihuonekaasut vähenevät öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura-kohteet ovat hanketoiminnan ulkopuolella. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Hankkeen tutkimuskohteena olevassa biopolttoaineiden tuotannossa (neste/kaasu) syntyvät jätteet ovat kierrätyskelpoisia, samoin sähköautoilussa. Hankkeessa keskitytään painettujen julkaisujen sijaan sähköiseen viestintään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 9 |
| Hankkeen tutkimuskohteena olevan muutospolun tavoitteina on siirtyä liikennevälineissä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin teknologioihin ja ottaa käyttöön entistä vähäpäästöisempiä tai kokonaan uusiutuvia polttoaineita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 9 |
| Uusiutuvista polttoaineista pääosa biokaasun raaka-aineista ja tuotannosta perustuu paikalliseen elinkeinotoimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Hanke madaltaa kynnystä erilaisten paikallisten palveluliiketoimintojen, kuten kehittyneiden matkapalvelusovellusten, aloittamiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 7 |
| Kestävien liikkumispalvelujen tutkiminen ja kehittäminen vähentää liikennesuoritetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Hankkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys alueella lisääntyvät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hanke tuottaa uutta alueellista tietoa hyvin ajankohtaisesta aiheesta, jota on tutkittu muilla kaupunkiseuduilla. Hankkeen kohdealueen yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus vertailuseutuihin nähden paranee. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Hankkeen myötä raaka-aineiden ja jalosteiden kysyntä eteläsavolaisilta maatiloilta oletettavasti lisääntyy, mikä tarkoittaa lisäystä kulttuuriympäristön elävyyteen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
| Hanke synnyttää uutta tietoa energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista. | ||
”Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040” -hankkeen tavoitteina oli selvittää, mitä kokonaan päästötön ja vähäpäästöinen liikenne tarkoittaa yleisesti ja Mikkelin seudun näkökulmasta, sekä tutkia, millaisessa järjestyksessä liikenteen päästövähennystoimia tulisi tehdä yksilö- ja yhteisötasolla 2020- ja 2030- lukujen aikana.
Ilmastotavoitteiden kannalta seudun liikenteen merkittävimmät päästövähennystoimet painottuvat vahvasti tieliikenteeseen ja erityisesti yksityisautoiluun ja tavarankuljetukseen. Ajoneuvokannan uusiutuminen ja painottuminen vähäpäästöisiin tai päästöttömiin käyttövoimiin ovat keskeisiä tavoitteita edistäviä ilmiöitä, mutta ne edellyttävät myös paljon paikallista panostamista liikenteen palveluinfrastruktuuriin. Laajeneva biokaasun tankkausasema- ja sähkönlatauspisteverkko ovat hyviä esimerkkejä tehdyistä paikallisista toimista.
Hankkeessa laaditulla 2030-luvulle ulottuvalla liikenteen päästövähennyspolulla esitetään myös lisää investointeja ja resursseja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi taajama-alueilla. Toimet edellyttävät lisää mitattua tietoa nykyisistä kevyen liikenteen reittien käyttäjämääristä, jotta resurssit voitaisiin ohjata sellaisiin kohteisiin, joiden avulla autoliikenteen määriä päästöjä vähennetään taajamissa tehokkaimmin.
Yleisesti seudun liikennejärjestelmä tulee seuraavien 20 vuoden aikana muuttumaan paljon sekä kulkuneuvojen käyttövoimavalikoiman että kuljetuspalvelujen monipuolistumisen johdosta. Kuluttajille se tarkoittaa haasteellisempaa päätöksentekoa. Toisaalta etenkin paikallisiin energialähteisiin perustuvat käyttövoimat kohentavat alueen elinvoimaa ja taloutta.