|
|
|
Hankekoodi: A75306
Hankkeen nimi: Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.11.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Lapin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1044651-6
Jakeluosoite: Kuumaniemenkatu 2A
Puhelinnumero: 0403548370
Postinumero: 98100
Postitoimipaikka: Kemijärvi
WWW-osoite: http://www.italappi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Vaaramaa-Hiltunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.vaaramaa-hiltunen(at)italappi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407721622
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Malminetsintä- ja kaivostoiminnalla on ajateltu olevan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa ja näistä käydään aika-ajoin kiivastakin keskustelua julkisuudessa. Kaivostoiminnan aluetaloudellista merkitystä on tutkittu Sodankylän Kevitsan ja Kittilän kaivoksien osalta sekä myös mahdollisesti perustettavien kaivosten aluetaloudellisia merkitystä Kanta-Hämeessä. Kuitenkaan pelkästään malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole tarkasteltu Suomessa, vaan ne on huomioitu vain osana kaivostoimintaan johtavaa prosessia.
Tässä hankkeessa on tarkoitus selvittää malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia Itä-Lapissa ja hyödyntää selvitystä alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Itä-Lapin alueella tehdään tällä hetkellä suhteellisen paljon malminetsintää, jonka potentiaalia yritysten liiketoiminnassa ei tunneta kunnolla. Tällä hankkeella pureudutaan niihin esille nouseviin liiketoimintapotentiaaleihin, joissa paikallisilla yrityksillä olisi liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tuotettu tieto auttaa yritysten kehittäjiä sekä yrityksiä suoraan kohdentamaan ja kehittämään omia tuotteita ja palveluita juuri näihin mahdollisuuksiin. Yritysten toiminnan ja palveluiden tason nostaminen kansainvälisten kaivostoimijoiden vaatimalle tasolle mahdollistaa niitä tarjoamaan palveluitaan myös muihin investointi ja keittämishankkeisiin.
Hankkeen toiminta-alueena on valittu Itä-Lapin alue (Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Posio ja Kemijärvi), joka geologisesti muodostaa houkuttelevan alueen malminetsintää ajatellen ja jossa on olemassa jo nyt aktiivista malminetsintää. Alueen kallioperä muistuttaa tunnettuja malmikriittisiä alueita Kanadassa ja Australiassa.
Malminetsinnän aluetaloudellisista vaikutuksista ei ole harvaanasuttujen alueiden kattavia malleja, joihin Itä-Lapin tiedot voisivat perustua. Kuitenkin merkittävä osa tämän sektorin työstä tehdään malminetsintävaiheessa ja vain harvat niistä realisoituvat koskaan toimiviksi kaivoksiksi.
Tällä hetkellä eri puolilla Suomea toimii useita malminetsintään keskittyviä yrityksiä pääpainon ollessa selkeästi Pohjois-Suomessa. Merkittävimpinä etsintävaiheen projekteina voidaan esimerkiksi mainita Anglo American Sakatti (Cu-Ni-PGE) ja Mawson Resources Rajatpalo-Rompas (Au-Co) sekä Aurionin Aamurusko (Au). Malminetsinnän aktiivisuutta voi helposti seurata ilmaiseksi esimerkiksi online karttapalvelusovelluksen kautta ( http://gtkdata.gtk.fi/MDaE/index.html). On tärkeä tunnistaa malminetsinnän tarjoamat mahdollisuudet, jotka ovat hyödynnettävissä alueen elinkeinoelämälle.
Hankkeen lähtötilanteena on selvittää alueen malmipotentiaalin GTK:n olemassa olevia aineistoja hyödyntäen kuin myös soveltamalla uusia menetelmiä esimerkiksi löytymättömien mineraalivarojen arviointia sekä prospektiivisuus mallinnusta.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on määrittää ne aluetaloudelliset vaikutukset, joita malminetsintävaiheen työt tuottavat alueellisesti. Tavoitteena on kehittää tarkastelutapoja, joilla taloudellista arvoa tuottavat ketjut voidaan määrittää, ja joista saatavan tiedon perusteella yritykset voivat tehdä investointipäätöksiä. Malminetsinnän aluetalouden vaikutuksien määrittämisestä hyötyvät esimerkiksi aluesuunnittelijat, kuntapäättäjät, kaavoittajat sekä alueella toimivat yritykset ja laajemmin elinkeinoelämä (mm. kauppa, matkailu- ja ravintola-ala ja pk-yritykset, jotka hyötyvät taloudellisen toimeliaisuuden vilkastumisesta). Tarkoituksena on tuottaa varmistettua tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan soveltaa muilla alueilla Suomessa.
Itä-Lapin kuntayhtymällä on tehtävänä tunnistaa ne mahdollisuudet malminetsintään liittyen, jotka ovat hyödynnettävissä alueen elinkeinoelämälle. Tästä syystä malminetsintäprosessi pyritään purkamaan paloihin ja miettimään jokaisen vaiheen mahdollisuudet elinkeinoelämää ajatellen.
Lisäksi hankkeella kartoitetaan alueen ja maakunnan yritysten palvelupotentiaalit, laatu ja referenssit malminetsintäyritysten palvelutarpeiden tuottamiseen. Tällä hetkellä palvelutuottajat tulevat pitkälti muualta Suomesta, mutta paikallisilla yrityksillä tiedetään olevan potentiaalia tuottaa myös näitä palveluita. Hankkeella selvitetään malminetsinnän luomat tarpeet eri palveluntarpeille.
Hanke tuottaa yrityksille ja yhteisöille informaatiota yritysten kehittämismahdollisuuksista, uusien yritysalojen ja palveluiden tarpeesta alueella. Hanke tukee tiedolla, tilaisuuksilla ja työpajoilla yritysten verkostoitumista, osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja se, että voidaan tunnistaa uusia elinkeinomahdollisuuksia esim. malminetsinnän piirissä. Alueen pk-yritykset tarvitsevat myös tukea uudistumistarpeidensa ja kasvupotentiaalinsa havaitsemiseen, konkreettiseen kehittämiseen ja erikoistumiseen. Tämän lisäksi alueen pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin.
Hankkeen lopputuotteena on suomenkielinen raportti, joka sisältää ruotsinkieliset ja englanninkieliset tiivistelmät ja joka on vapaasti saatavilla verkkojulkaisuna. Julkaisu on monipuolinen katsaus alueen malmipotentiaaliin sekä malminetsintä teollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista ajatellen Itä-Lapin elinkeinoelämää. Nämä mahdollisuudet raamitetaan ensi kertaa tehtävällä julkisella malminetsinnän aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnilla.
Hankkeen hallinnoijana toimii Itä-Lapin kuntayhtymä ja osatoteuttajina Geologian tutkimuskeskus ja Lapin yliopisto.
Erityisiä hyödynsaajia ovat Itä-Lapin kunnissa toimivat PK-yritykset, elinkeinojenkehittäjät, kuntapäättäjät, hallinto ja asukkaat. Hanke tuottaa tietoa päätöksentekijöille erityisesti kunta ja maakuntatasolla kuin myös aluesuunnittelijoille erityisesti malmipotentiaalisten alueiden suhteen.Lisäksi hankkeen tulokset hyödyttävät malminetsintä- ja kaivannaissektoria laajasti kuten esimerkiksi malminetsinnälle palveluja tarjoavia yrityksiä.
Näiden lisäksi hanke tuottaa arvokasta tietoa laajasti kaikille toimijoille joilla on intressi ymmärtää malminetsinnän prosesseja niin yliopistollisella kuin tutkimusorganisaatiotasolla kuin myös kansalaisjärjestöille, joiden intressipiirin hanke liittyy.
Yritykset, valtion ja kuntien viranomaiset (esim. ELY, AVI, TUKES). Välillisiin kohderyhmiin voidaan lukea myös Metsähallitus sekä paliskunnat ja saamelaiskäräjät ja maanomistajat, jotka ovat kiinnostuneita maankäytön muodoista.
Yhteistyökumppaneina myös Katepal -verkosto (Lapin kaivos- ja teollisuuspalvelutoimijoiden verkosto).
Malminetsinnän aluetaloudellisten vaikutusten arviointi tuottaa tietopohjaa, jota voivat hyödyntää oppilaitokset
opetuksessa sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut tutkimustyössä.
Lisäksi erilaiset meneillään olevat projketit ja hankkeet voivat hyödyntää tässä hankkeessa tuotettuja tuloksia. Hankkeen linkittyminen esimerkiksi meneillään olevan MIREU (Mining and Metallurgy regions of EU) projektin kanssa tuo sille EU tasoista ulottuvuutta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 228 683
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 273
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 285 855
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 267 843
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin
Kunnat: Posio, Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Hanke toteutetaan pääasiassa toimistotyönä. Tuloksia voidaan hyödyntää luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa käydään läpi malminetsintäyritysten toimintatavat ja -menetelmät ja mietitään ratkaisuja vähähiilisyyteen. Lisäksi kun palveluja tulee saataville alueelle vähentää se kuljetustarpeita ja edistää vähähiilisyyttä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Tieto potentiaalisista malminetsintäalueista voidaan hyödyntää luonnon, eliöiden, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmastoon, mutta hankkeen tuottama tieto mahdollisesta malminetsinnästä ja sen vaikutuksista auttaa näiden asioiden huomioimisessa esim. aluesuunnittelussa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 7 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 kohteisiin. Tieto mahdollisista malminetsintäkohteista voidaan huomioida aluesuunnittelussa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hanke ei kuluta materiaaleja tai tuota merkittävästi jätettä, koska dokumentit ja tiedonvaihto hoidetaan ensisijaisesti sähköisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Hanke hyödyntää yhteiskunnan infrastruktuuria ja energiaa sen mukaan mistä kohteiden energiaa tuotetaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 10 |
| Hankkeella on myönteinen vaikutus elinkeinorakenteeseen joka konkretisoituu mahdollisina malminetsintätoimina ja siihen liittyvässä yrityselämässä. Tieto tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 5 |
| Lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös palveluiden kehittymiseen ja paranemiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Tämä hanke ei vaikuta merkittävästi nykyiseen infrastruktuuriin. Lisäksi mahdolliset malminetsintätoimet voivat vaikuttaa vähäisissä määrin infraan paikallisesti. Useasti malminetsintäkohteet sijaitsevat vähänasutuilla seuduilla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 10 |
| Hanke lisää alueiden asukkaiden ymmärrystä malminetsinnästä. Lisäksi se lisää ymmärrystä mineraalisten raaka-ainevarojen merkityksestä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankeessa on mukana molempien sukupuolen edustajia. Msalminetsintä kohdistuu alueella tasapuolisesti koko alueen väestöön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 3 |
| Mahdollinen malminetsintä tuo alueelle uusia ihmisiä. Tällä on piristävä vaikutus alueen elämään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Hanke auttaa huomioimaan kulttuuriympäristön esim. aluesuunnittelussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 9 |
| Hanke edesauttaa valmistautumaan malminetsintätoimiin. Alueen ja kuntien ympäristöosaamista ja valmiutta ympäristön seurantaan voidaan vahvistaa etenkin mineraalisektorilla. | ||
Itä-Lapin alueella toteutettiin vuosina 2019-2021 Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ILPO-hanke (Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä, A75306). Hankkeen toteuttajina olivat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lapin yliopisto ja Itä-Lapin kuntayhtymä. Tämän hankkeen tavoitteena oli tuoda esiin näkökulmia malminetsinnästä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä selvittää Itä-Lapin malmipotentiaalia. Lisäksi arvioitiin malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia Itä-Lapissa sekä tunnistettiin ja selvitettiin malminetsinnän tarjoamia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämälle.
Malminetsintä on toimintaa, jonka avulla pyritään paikantamaan uusia mineraalisia raaka-ainevaroja. Tämä on välttämätöntä esimerkiksi nykyisen elintason ylläpitämiseksi ja vihreän siirtymän toteutuksessa. Samalla tämä työ tuottaa suuria määriä geologista tutkimustietoa maankamarasta. Suomessa malminetsintää suorittavat pääosin ulkomaiset malminetsintä- ja kaivosyhtiöt. Suomen kaivoslakia ollaan uudistamassa, mutta tällä hetkellä malminetsintää voidaan suorittaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) myöntämien kaivoslakiin perustuvien lupien turvin (esim. varaus- ja malminetsintälupa). Etsintätyötä voidaan myös toteuttaa maanomistajan luvalla. Tällä hetkellä malminetsinnällistä aktiivisuutta on useiden kuntien alueella, mikä on osoitus alueen houkuttelevuudesta. Malminetsintä alkaa usein tiedusteluluonteisella tutkimusvaiheella, joka suoritetaan pääosin kirjoituspöydän takaa. Tästä edetään luvitukseen sekä maastossa tapahtuviin tutkimuksiin, jotka pitävät sisällään kallioperäkartoitusta, lohkare-etsintää, geofysiikan mittausta, geokemiallisia tutkimuksia ja usein myös syväkairausta.
Keskustelu malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta on ollut aktiivista viime vuosina. Pääpaino on ollut etenkin toiminnan aiheuttamissa haitoissa muille elinkeinoille sekä ulkomaisten yhtiöiden toiminnassa ja ympäristöön kohdistuvissa mahdollisissa vaikutuksissa. Osa näistä on eskaloitunut kiistoiksi, ja ne ovat synnyttäneet kansalaisliikkeitä. Itä-Lapissa merkittävin kiista liittyy Soklin projektiin. Toisena painona vaakakupissa ovat malminetsinnän ja kaivostoiminnan tarjoamat työpaikat syrjäisille seuduille kuin myös kiistaton tarve mineraalisille raaka-ainevaroille, joiden etsintä ja hyödyntäminen ovat globaaleja kysymyksiä.
Itä-Lapin kallioperä edustaa kattavaa leikkausta Pohjois-Suomen geologisesta historiasta. Alueen vanhimmat kivilajit ovat 3 500 miljoonan vuoden ikäisiä, mutta nuorimmat kivilajit ovat vain 365 miljoonaa vuotta vanhoja. Pitkä geologinen aika mahdollistaa sen, että Itä-Lapin kallioperä on potentiaalinen erilaisissa geologisissa prosesseissa syntyneiden malmi- ja mineraaliesiintymien olemassaololle (esim. Ni-Cu-Co-PGE ja Ti-V-Fe-Cr, Au-Cu-Co, Au ja Fe-Cu-Au malmit). GTK:n geologisen tuntemuksen, löytymättömien mineraalivarojen arvioinnin ja myös prospektiivisuusmallinnuksen perusteella alue omaa selkeää mineraalipotentiaalia. Löytymättömät mineraalivarat ovat hypoteettisia ja spekulatiivisia, mutta niiden arvio perustuu asiantuntija-arvioon sekä olemassa olevaan tietoon ja näiden yhdistämiseen. Prospektiivisuusmallinnus puolestaan perustuu moninaisen geologisen paikkatietoaineiston yhdistämiseen metallikohtaisiksi prospektiivisuusmalleiksi.
Malminetsintä on aluetalouden perinteistä päätöksentekoa haastava teema, sillä malmipotentiaali ei noudata hallinnollisia rajoja ja kiinnostus myös yhteiskunnan eri sektoreiden raja-aitoja. Siksi tutkijoiden, paikallishallinnon edustajien ja kaivosteollisuuden yhteistyö on hedelmällistä.
Alueellista taloudellista analyysia voidaan käyttää näyttöön perustuvassa päätöksenteossa ottaen huomioon suorat taloudelliset vaikutukset, jotka muodostuvat tunnistettavasta taloudellisesta hyödystä. Suorien vaikutusten olisi oltava malminetsintäyhtiöiden osuus taloudellisesta volyymista. Näiden lisäksi on perusteltua pohtia kumulatiivisia vaikutuksia, jotka luovat edellytykset infrastruktuurin rakentamiselle tai luovat mahdollisuuksia aivan eri alalla. Suorat vaikutukset aluetalouteen ovat maanomistajille kohdentuvat luvitukseen liittyvät korvaukset, ostot, työvoimapalkat, verotulot sekä majoitus- ja ylläpitomaksut. Kumulatiiviset vaikutukset vaikuttavat infrastruktuurin rakentumisen edellytyksiin, ja infografiikkatiedoista johdetut kertoimet muodostuvat niiden taloudellisen arvon määrittämisen.
Malminetsinnän aluetaloudellisiin vaikutuksiin sisältyy arvioita sen suorista ja epäsuorista vaikutuksista. Epäsuorissa vaikutuksissa kyse on esimerkiksi hankinta-arvoina tai tuotantokustannuksina ja näkökulman muodostamisesta, missä ajassa sen hyödyt ja haitat tulisi arvioida.
Itä-Lapissa malminetsinnässä on tällä hetkellä kyse suorien aluetaloudellisten vaikutusten osalta lähtökohtaisesti vuositasolla tarkasteltuna pienen taloudellisen volyymin toiminnasta, mutta malminetsintähankkeet voivat muodostua pitkäkestoisiksi tai alueeseen voi kohdistua useiden yritysten hankkeita, jolloin hankkeiden aluetalouden vaikutukset ovat merkittävämpiä. Pienetkin muutokset suorissa vaikutuksissa voivat saada aikaan epäsuoria vaikutuksia taloudellisessa toiminnassa, mutta intressiryhmillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten epäsuoria vaikutuksia tulisi ottaa huomioon. On myös tahoja, jotka katsovat, että malminetsintä vaikeuttaa muiden elinkeinojen toimintaa tai vaikutukset ympäristölle ovat epäedullisia. Heidän asiantuntemuksensa ja tiedonhankintansa on myös resurssi, joka voidaan kohdentaa alalle. Paikallisesti muutoksenhakuprosesseilla ja niihin liittyvillä oikeusprosesseilla voi olla vahva rooli prosessien asiantuntemuksessa ja oikeudellisten palvelujen ylläpidossa.
Oleellista on tunnistaa, määrittää ja arvioida malminetsinnän suorien ja epäsuorien taloudellisten toimintojen merkitys aluetaloudelle. Näin määritettynä voidaan tuottaa tietoa eri toimijoille siitä, miten heidän arvostustensa perusteella malminetsinnän aluetaloudellinen vaikutus rakentuu ja mikä on sen aiheuttama taloudellinen volyymi.
Kasautuvien taloudellisten vaikutusten osalta on välttämätöntä tunnistaa keskeiset toimijat, toiminnot ja niiden tuottamat positiiviset ja negatiiviset vaikutukset. Kun palveluyritykset käyttävät paikallisia palveluita, tekevät ostoksia tai harjoittavat alihankintaa, suorien vaikutusten lisäksi voidaan osoittaa myös kasautuvia taloudellisia vaikutuksia. Nämä voivat olla esimerkiksi investointeja, joita ei syntyisi ilman alihankintasopimuksia. Jos yrityksiä perustetaan palveluita varten, sillä on sekä kasautuvia taloudellisia että yhteiskunnallisia vaikutuksia. Uuden yrityksen perustaminen on kuitenkin harvinaista, ja yleensä kyse on yritysten laajentumisesta tai monipuolistumisesta.
Tarkasteluvuonna 2020 suuri osa malminetsintäluvista sijoittui Posion alueelle. Laajin yksittäinen lupa oli kuitenkin Sallan ja Savukosken alueella, ja se kattoi noin kolmasosan kaikista vuonna 2020 ItäLapissa voimassa olleiden malminetsintäalueiden pinta-alasta. Voimassa olleiden malminetsintälupien kokonaispinta-ala oli yli 18 000 hehtaaria. Investoinnit, liikenteen järjestäminen ja malminetsinnän tutkittu ja arkistoitu tietopohja tuovat edellytyksiä malminetsinnän toteutuksille. Myös säädöspohja on todettu sekä malminetsintää rajaavaksi että mahdollisuuksia avaavaksi tekijäksi. Julkisrahoitteiset palvelut kuten kaavoitus, koulutus ja terveydenhuolto tuovat malminetsinnälle edellytyksiä. Prosessitekijöillä on suora yhteys malminetsinnän toteutukseen. Näitä ovat eri työvaiheiden kokemusta ja taitoa omaavan työvoiman saanti sekä työmaiden saatavilla olevat palvelut, kuten elintarvike- ja rautakaupat sekä huolto- ja majoituspalvelut.
Arvioimme malminetsinnän aluetaloudellisten suorien vaikutusten Itä-Lapissa referenssivuonna 2020 olleen 616 500 euroa. Määrä on oleellinen, jos tähän sisältyy pitkäkestoisia projekteja. Malminetsinnän merkitys on aluetaloudelle myös välillinen, jolloin pitkäkestoiset projektit voivat tuottaa työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös eri elinkeinojen mahdollisimman hyvä yhteensovittaminen, sillä malminetsinnän vaikutukset ovat monimuotoisia. Vaikutusten monimuotoisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi hankkeen tuottaman internetsovelluksen avulla (https://unilapland.tablettilehti.fi/malminetsinta/).
Malminetsintävaiheen työt tarjoavat alueella toimiville yrityksille monenlaisia liiketoimintapotentiaaleja, ja etenkin pitkäkestoisissa projekteissa vaikutukset alueen elinkeinoelämälle voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Malminetsintä luo yksinään harvoin uutta yritystoimintaa, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia lisätuloille jo toimiville yrityksille. Oleellista alueen elinkeinoelämän palvelupotentiaalin kehittämisen kannalta on tunnistaa paikallisesti tarvittavat tukipalvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä laatuvaatimukset ja -odotukset. Toimialan paikallisesti tarvitsemat tukipalvelut löytyvätkin pääsääntöisesti Itä-Lapista jo muun kysynnän myötä. Useat itälappilaiset yritykset ovat jo tehneet yhteistyötä malminetsintäyritysten kanssa, mutta selkeästi syvempää ymmärrystä toimialasta ja sen erityispiirteistä tarvitaan, jotta kohderyhmää pystytään palvelemaan kokonaisvaltaisemmin.
Malminetsintäyritykset hyödyntävät paikallisia ja alueellisia palveluntarjoajia mahdollisuuksien mukaan. Palveluntarjoajan valinnassa etenkin laatu ja vastuullisuus ovat tärkeitä tekijöitä tutkimuksen sosiaalisen toimiluvan kannalta, sillä tukipalveluita tarjoavan toimijan työn jälki rinnastetaan suoraan malminetsintäyrityksen toimintaan. Malminetsinnän sosiaalinen toimilupa kärsii herkästi, ja ympäristön sekä turvallisuuden huomioiminen ovat edellytys alalla toimiville palveluntarjoajille. Palveluntarjoajien nykytilanteen kartoituksen myötä muodostettiin alueen erityispiirteet huomioon ottaen kehittämistoimia, joissa keskeisiksi teemoiksi nousivat ymmärrys toimialasta, osaamisen kehittäminen, vähähiilisyys ja alueellinen verkostoituminen.