|
|
|
Hankekoodi: A75334
Hankkeen nimi: PeltoAI - innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0773351-4
Jakeluosoite: Teollisuustie 4
Puhelinnumero: 0440-344054
Postinumero: 27510
Postitoimipaikka: Eura
WWW-osoite: http://www.pyhajarvi-instituutti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tero Forsman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.forsman(at)pji.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440344050
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Satakunnan biotalouden perusedellytyksiä ovat maaperän hyvä kasvukunto ja vesien hyvä tila. Tämä hanke yhdistää ruoka- ja vesitalouden kysymykset moderneihin digitaalisiin seurannan menetelmiin ja tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin datojen keräämisessä, yhdistämisessä ja analysoinnissa. Satakuntaan on muodostunut vahva digitaaliseen mittaukseen, data-analytiikkaan, robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvä osaamiskeskittymä ja on tärkeää pystyä siirtämään tämä osaaminen ja tietotaito myös ruokaketjun tarpeisiin, kohdistuen tässä hankkeessa maan kasvukuntoon eli peltojen vesitalouteen ja maaperän tilaan. Hankkeessa selvitetään uusia teknologioita, joilla saadaan kerättyä yhä tarkempaa tietoa maaperästä ja sen ominaisuuksista. Selvitettäviä teknologioita ovat esim. uudet sähkönjohtavuuteen liittyvät tutkimuslaitteistot sekä kenttäröntgenlaitteet alkuaine/ravinnekarttojen laatimiseen. Nämä avaisivat uusia mahdollisuuksia mm. maaperän hiilipitoisuuden ja ravinnekiertojen kuvaukseen, joita tarvitaan sekä ruoka- ja vesitalouden sopeutumisessa ilmastonmuutokseen että sitä vastaan kamppailussa. Tämä hanke toimii rinnakkain Manner-Suomen maaseutuohjelmasta haettavan Bioeväät-hankkeen kanssa, jossa sekä uusia että hyväksi todettuja maan kasvukuntoa parantavia menetelmiä ja toimintatapoja testataan ja jalkautetaan viljelijöiden käyttöön eri puolilla Satakuntaa.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat ruoantuotantoon ja vesitalouteen liittyvän mittaustiedon tuottajat ja käyttäjät, joille hanke tuottaa uutta tietoa uudenlaisista seurannan menetelmistä ja niiden käyttömahdollisuuksista sekä mittausosaamista ja käytännön toimintamalleja
Välilliset kohderyhmät ovat Satakunnan bio-, kierto- ja vesitalouteen sekä vesisensuojeluun liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimijat ja kehittäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 319
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 281 218
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 373 334
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 370 565
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Porin, Rauman
Kunnat: Kankaanpää, Siikainen, Merikarvia, Nakkila, Säkylä, Pomarkku, Ulvila, Rauma, Eura, Huittinen, Pori, Kokemäki, Harjavalta, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hanke edistää maaperän ja vesivarojen kestävää käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää ruoantuotannon toimimista hiilinileluna ja pyrkii sopeuttamaan maan ravinne- ja vesitaloutta ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 5 |
| Hankkeen toimet edistävät maaperän monimuotoisuutta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 6 |
| Hanke edistää toimia, jotka vähentävät ravinnehuuhtoumia vesistöihin | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 6 |
| Hankealueella on useita Natura 2000 -kohteita, joissa suoritetaan mittauksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hanke edistää pilottien ja Bioeväät-hankkeen kautta sivuvirtamateriaalien hyötykäyttöä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei liity hankkeen aihepiiriin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| hanke tuottaa koko ruokaketjua hyödyntävää tietoa ja parantaa valmiutta sopeutua ilmastonmuutokseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Peltodata-palvelu on viljelijöiden käytössä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka ei kuulu hankkeen aihepiiriin | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeen aihepiiriin | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeen aihepiiriin | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeen aihepiiriin | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeen aihepiiriin | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hanke lisää aihepiirin toimijoiden ympäristöosaamista | ||
Satakunnan biotalousklusterin, ja erityisesti ruokaketjun kasvun keskeisin perusta ovat satoisat pellot. Hankkeessa yhdistettiin ruoka- ja vesitalouden haasteita sekä mahdollisuuksia moderneihin digitaalisiin seurannan menetelmiin tukemaan maankasvukunnon ja vesitalouden kehittämistä. Hanke syvensi maakunnan TKI -osaamispääomaa monipuolisesti tuomalla uusien digitaalisten mittaus- ja analyysimenetelmien hyödyt ruokaketjun toimijoiden käyttöön. Hankkeessa syntyneitä toimintatapoja ja tuloksia siirrettiin käyttäjäystävällisessä muodossa avoimelle www.peltodata.fi -sivustolle toimijoiden käyttöön.
Hanketta toteutettiin rinnakkain Bioeväät-hankkeen kanssa, jossa sekä uusia että hyväksi todettuja maan kasvukuntoa parantavia menetelmiä ja toimintatapoja jalkautettiin viljelijöiden käyttöön eri puolilla Satakuntaa. Hanke onnistui yhdistämään osaamisalueet, toimijat ja hankkeet, jolloin lopputuloksena saatiin uusia työkaluja kuvattujen ongelmien taklaamiseksi. Uudet digitaaliset menetelmät ovat parantaneet ruoantuotannon ja vesitalouden kehitysmahdollisuuksia. Uusia seurannan työkaluja on otettu käyttöön, samalla on syntynyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan verkostot ja osaamispääoma ovat vahvistuneet. Tekoälyn ja robotiikan osaaminen on liitetty osaksi ruokasektorin kehitystä.
Hankkeessa tarkasteltiin Bioeväät -hankkeessa toteutettujen peltopilottien vesistövaikutuksia tarkastelemalla vesinäytteiden tuloksia niistä ojista, joihin kyseisen kohteen vedet laskevat. Suurimmassa osassa ei seuranta-aikavälillä havaittu selkeitä muutoksia vesien laadussa, mutta parissa kohteessa oli viitteitä lievästä ravinnepitoisuuksien laskusta. Ns. intensiivikohteiden vaikutuksia seurataan vielä hankkeen päättymisen jälkeen Pyhäjärvi-instituutin vesiohjelmien puitteissa.
Tietoa menetelmistä ja tuloksista pyritään jakamaan niin laajasti, että tuloksia voivat hyödyntää myös muut toimijat sekä ruoka- ja vesisektorilla että digitaalisen mittauksen ja tekoälyn sektorilla. Hankkeessa kerättyä dataa tullaan hyödyntämään jatkossa uusien kehittämishankkeiden ja muun kehittämistoiminnan pohjatietona.
Peltodata-palvelun kehittämistä on viety vahvasti yhteiskehittämisen suuntaan, jossa on mukana useita eri maatalouden data-talouden alustakehittäjiä. Yhteiskehittämisen taustalla on tarkoitus yhdistää kooditasolla tekeviä henkilöitä ja jakaa kehitettyjä koodeja avoimesti.