Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75468

Hankkeen nimi: Yrityspalvelujärjestelmä uuden liiketoiminnan luomiseen

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0776042-4

Jakeluosoite: Virastotie 4

Puhelinnumero: 0444596604

Postinumero: 43500

Postitoimipaikka: Karstula

WWW-osoite: http://www.karstulanseutu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Leppilahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.leppilahti(at)karstulanseutu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503815917

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjoisen Keski-Suomen aluetta ei tunneta lainkaan elinvoimaisesta elinkeinoelämästään tai uusista bisnes- tai työmahdollisuuksistaan. Yhteisestä tahtotilasta huolimatta alueen tarjonta, vahvuudet ja mahdollisuudet eivät ole kenelläkään koordinoidusti hallussa. Alueen mahdollisuudet ovat verrattomia, mutta ne pitää saada kootusti, ammattitaitoisesti ja yhtenäisesti kaikkien tietoisuuteen. On tärkeää, että alueen yritystoiminnan vahvuuksista ja mahdollisuuksista viestitään selkeästi ja yhtenäisesti seudun ulkopuolelle. Selkeästä viestinnästä on erityisesti hyötyä seutukunnalla jo toimiville sekä uusille, innovatiivisille yrityksille, koska kaikkia alueen tarjoamia mahdollisuuksia ei ole välttämättä huomattu vielä hyödyntää omassa liiketoiminnassaan.

Projektissa kehitettävä alusta ja yhteinen viestintä toimivat työkaluina laajemmassa yritysten ja elinkeinorakenteen monipuolistamisen kokonaisuudessa, jolloin ne eivät jää irrallisiksi toimenpiteiksi, vaan niillä on hankkeen jälkeisessä tulevaisuudessakin strateginen roolinsa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pk-sektori ja erityisesti innovatiiviset, kasvuhaluiset, kansainvälistymiseen pyrkivät uudet ja jo olemassa olevat yritykset toimialariippumattomasti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat ne mikro- ja pk-yritykset, jotka eivät osallistu varsinaisesti hankkeen toimintaan. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös alueelle työllistyvät ihmiset, julkinen sektori sekä kunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 197 132

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 945

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 281 616

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 265 636

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Kannonkoski, Pihtipudas, Kinnula, Karstula, Viitasaari, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7.00, joihin työllistyvät naiset 2.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen työpaikoista pyritään saamaan puolet molemmille sukupuolille
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen toimilla tuetaan haja-asutusalueella sijtaitsevien pk-sektorin liiketoiminnan kasvua ja tätä kautta paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeessa kehitetään uudenlainen palvelualusta uudenlaisia yhteistoimintamuotoja ja -verkostoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Hankkeen toimilla tuetaan haja-asutusalueella sijtaitsevien pk-sektorin liiketoiminnan kasvua ja tätä kautta edistetään alueen hyvinvointia esimerkiksi kasvavien verotulojen muodossa.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Kehitetään haja-astutusalueiden yhdenvertaisuutta taajama-alueisiin verrattuna.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrityspalvelujärjestelmä uuden liiketoiminnan luomiseen -hanke käynnistettiin osana laajempaa elinkeinojen kehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluivat myös hankkeet Osaajia kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä Invest in staff. Pohjoisen Keski-Suomen aluetta (Kannokoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari) ei tunneta lainkaan elinvoimaisesta elinkeinoelämästään tai uusista bisnes- tai työmahdollisuuksistaan. Alueen tarjonta, vahvuudet ja mahdollisuudet eivät ole koordinoidusta hallussa ja ne pitäisi tuoda ammattimaisesti esille ja yhtenäisesti kaikkien tietoisuuteen. Varsinkin yritystoiminnan mahdollisuuksista tulisi kertoa ja viestiä selkeästi ja yhteneväisesti alueen ulkopuolelle ja sitä kautta herättää alueen kiinnostusta. Tämä voisi entisestään vahvistaa myös alueen innovatiivisia yrityksiä löytämään vielä kadoksissa olevaa potentiaalia oman liiketoiminnan kehittämiseen sekä houkutella alueelle uudenlaista osaamista.

Hankkeen toimenpiteinä alueelle laadittiin oma sijoittumisstrategia, jonka pohjalta alueelle toteutettiin yhteinen, kaksikielinen julkaisualusta Sydänsuomessa(www.sydansuomessa.fi), joka sisältää tietoa pohjoisen Keski-Suomen kuntien elinkeinoelämästä, asumisen mahdollisuuksista, työpaikoista, yrityksistä, harrastuksista sekä eri sidosryhmien, kuten Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen TE-toimiston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen ajankohtaiset tiedotteet. Integroinnit alustalla mahdollistavat myös kuuden kunnan ajankohtaisten tapahtumien sekä myynnissä olevien asuntojen päivitetyt tilannetiedot sekä koosteet alueen avoimista työpaikoista. Alusta tarjoaa kattavasti tietoa alueen elämisen mahdollisuuksista ja tuo aluetta tietoisuuteen erilaisten yrityselämää kuvaavien artikkeleiden avulla. Artikkelitoiminto on luotu siten, että seudun eri toimijoiden on helppo jatkossa itse kirjoittaa ja tuottaa päivittyvää materiaalia sivustolle.

Sydänsuomessa-alusta oli keskeisin toimenpide hankekokonaisuudessa. Alustan lisäksi toteutettiin alueelle mm. yrityskiihdyttämötoimintamalli ja -työkirja uusien liiketoimintojen ja spinoffien löytämiseksi. Yrittäjille järjestettiin myös erilaisia webinaareja ja koulutuksia, joiden avulla he pystyivät kehittämään omaa liiketoimintaansa ja hankkimaan liiketoimintaansa tukevaa lisätietoa.

Hankkeessa teetettiin myös kaikkien kolmen osahankkeen yhteinen ulkopuolinen arviointi, jossa hankkeiden onnistumista ja toteutumista verrattiin hankesuunnitelmiin, mutta toisaalta myös yritysten kokemaan hyötyyn. Hankekokonaisuuden toteuttaminen osui ajankohtaan, jolloin korona, raaka-aineiden hintojen nousu sekä materiaalien ja osaavan työvoiman vaikea saatavuus sekä erilaiset markkinatilanteen muutokset vaikeuttivat yleisesti toimintaa.