|
|
|
Hankekoodi: A75676
Hankkeen nimi: DAM – digitaalinen avoin muisti
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Talsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 648 5020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
DAM-hanke vastaa tarpeeseen kehittää digitaalisten aineistojen laajempaa saatavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Aineistot tarvitsevat käyttäjiä ja käyttäjät aineistoja. Tekninen kehitys ja käyttäjälähtöisyys nivotaan yhteen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisöksi.
Hankkeen toteuttaa Xamkin ja Kansalliskirjaston yhteinen Digitaliana tunnettu tutkimus- ja kehittämiskeskus, jolla on sillanrakentajarooli Mikkelin alueella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimintamalli on hyväksi havaittu, ja aiemmin on luotu kumppanuuksia ja verkostoja, jotka mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen. Digitalian uusina yhteistyökumppaneina ovat Memory Campus ja Miksei, jotka liittävät hankkeen Mikkelin kaupungin kehitysalustan toimintaan ja yritysrajapintaan.
Yksittäisten yhteistyökumppanien tarpeiden sijaan kaikissa toimenpiteissä pyritään tiedon laajempaan käytettävyyteen. Hankkeen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja niiden laadusta tai formaatista riippumatta. Tavoitteena on myös toimia perinteiset rajat ylittävänä käyttäjä- ja kehittäjäyhteisönä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Xamk edistää automaation soveltamista ja tehokkuuden lisäämistä erityyppisten digitaalisten aineistojen käsittelyssä, konvertoinnissa ja analysoinnissa. Ratkaisut tulevat laajasti käyttöön ja soveltuvin osin ne integroidaan osaksi Kansallisarkiston massadigitointikeskusta, mikäli se toteutuu suunnitellun mukaisesti. Kansalliskirjasto yhdistää muistiorganisaation digitaaliset aineistot, niiden käyttäjät ja yhteistyötahot ja parantaa aineistojen käyttömahdollisuuksia.
Hankkeen toimenpiteet on organisoitu kolmeksi työpaketiksi:
WP1: Käyttäjälähtöinen tieto
WP2: Tiedon visualisointi
WP3: Sosiaalisen median arkistointi
Työpaketissa 1 tuotetaan selvitys library labin eli digitaalisten aineistojen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön luomisesta. Selvityksen pohjalta valitaan tähän liittyvät toimenpiteet hankkeeseen. Hankkeeseen valitaan myös kirjasto- ja arkistoaineistolähteitä hyödyntävä pilottikäyttäjäryhmä, johon kohdistetaan käyttäjätutkimusta tiedon käyttötapojen ja -tarpeiden selvittämiseksi. Näin luodaan malli käyttäjäryhmien analysoinnille, vuorovaikutukselle ja yhteistyön kehittämiselle. Mahdollista massadigitointikeskusintegrointia varten työpaketissa 1 tutkitaan ja sovelletaan erilaisia klusterointiratkaisuja ja algoritmien optimointia. Työn tuloksena aineistojen jälkikäsittely tehostuu merkittävästi. Asiakirjojen sisältöanalyysiä ja kuvasisällön analysointia kehitetään, ja asiakirjaformaattien skaalaa laajennetaan.
Työpaketissa 2 tuloksena on historiallisten aineistojen 3D-visualisoinnin pilotti, jossa tietyn aihealueen teksti-, kuva-, video, tai 3D-muotoinen materiaali tuodaan uusinta virtuaalitodellisuustekniikkaa hyödyntävään ympäristöön. Kehitettyjä visualisointiratkaisuja testataan oppilaitoksissa ja kerätään käyttäjäpalautetta. Hankkeen sidosryhmät voivat toteuttaa virtuaalinäyttelyitä Digitalian tuottamaan ratkaisuun nojaten. Työpaketissa 3 tuloksena on aineistojen jatkokäytön mahdollistava automatisoitu työnkulku sosiaalisen median sisällön talteenottamiseen, analysointiin ja konvertointiin arkistointikelpoiseen muotoon. Lisäksi hankkeessa tuotettavat digitaalisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin avoimet opas- ja ohjemateriaalit lisäävät kohderyhmien ymmärrystä tarjolla olevista ratkaisuista, tukevat niiden käyttöönottoa ja viime kädessä edistävät digitaalisen tiedon säilymistä ja hyödyntämistä pitkälle tulevaisuuteen.
Hankkeen tuloksista hyötyvät erityisesti muistiorganisaatiot, tiedonhallinnan alalla toimivat yritykset, tutkijat, opettajat, opiskelijat ja kansalaiset. Eri lähteistä saatavilla olevien tietojen yhdistely rikastettujen metatietojen avulla helpottuu. Käytettävissä olevien aineistojen määrä, aineistoryhmien määrä ja käyttäjämäärä kasvavat. Library labin mallin avulla voidaan ideoida, arvioida ja kehittää käyttäjien palveluista ja toiminnoista sekä digitaalisista aineistovarannoista yhtenäisempää toimivaa kokonaisuutta. Tuloksena on dynaaminen muistamisen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisö, elävä ja liikkuva library lab.
Ensisijaisia kohderyhmiä ovat digitaalista aineistoa säilyttävät ja tarjoavat organisaatiot kuten muistiorganisaatiot, yksityisarkistot ja yritysten tiedonhallintatoimijat erityisesti Etelä-Savon alueella, ml. Memory Campus -alustan toimijat. Hankkeessa tuotettuja ratkaisuja hyödyntävät myös oppilaitokset, opettajat ja opiskelijat. Digitoitujen lehti- ja kirja-aineistojen kohderyhmää ovat Suomesta, paikallisuudesta ja historiasta kiinnostuneet kansalaiset, tutkijat, sukututkijat, koululaiset, opiskelijat ja eri alojen harrastajat. Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käyttäjistä osa käyttää palvelua harrastuksen tai oman mielenkiinnon vuoksi, mutta joukossa on myös eri alojen tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Tehtyjen selvitysten (käyttäjäkysely 2018, Hölttä, 2016, Matres, 2016) mukaan palvelua käyttävät mm. sukututkijat ja eri alojen historioitsijat. Palvelua käytetään myös viranomaisten ja kulttuuriperintöorganisaatioiden taustatyössä ja kirjaprojekteissa.
Välillisiä kohderyhmiä ovat Etelä-Savon alueen tiedotusvälineet, muut kuin osallistuvat yritykset sekä erilaiset digitaalisen tiedon uudelleenkäyttäjät. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös Xamkin TKI-toiminta, digitaalisen tiedonhallinnan koulutus ja informaatioteknologian koulutus. Koulutuksen kanssa Digitalia tekee yhteistyötä tarjoamalla opiskelijoille opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 486 411
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 480 855
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 684 873
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 676 935
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 21, joihin työllistyvät naiset 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Memory Campuksen massadigitointi vähentää paperiarkistojen ja niihin tarvittavan infran määrää. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Digitaaliseen tiedonhallintaan ja arkistointiin siirtyminen vähentää paperiarkistojen määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 7 |
| Tukee Mikkelin kaupungin strategista tavoitetta kehittää Memory Campusta, lisätä alan työpaikkoja ja toimia arkistokaupunkina. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 7 |
| Kehittää digitaalisia palveluita etenkin muistiorganisaatioiden, järjestöjen, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön. Edistää uuden aineettoman pääoman syntymistä erityisesti digitaalisten tietoaineistojen kautta ja kehittää tähän liittyvää osaamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 9 |
| Memory Campuksen kehittäminen edellyttää älykästä logistiikkaa aineistojen digitointiin liittyen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Tukee hyvinvointia parantamalla aineistojen saatavuutta ja palvellen monien eri käyttäjäryhmien (tutkijat, kansalaiset, koululaiset, sukututkijat) tarpeita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Tukee tasa-arvoa parantamalla aineistojen saatavuutta ajasta ja paikasta riippumatta ja palvellen monien eri käyttäjäryhmien tarpeita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Tukee yhdenvertaisuutta parantamalla aineistojen saatavuutta ajasta ja paikasta riippumatta ja palvellen monien eri käyttäjäryhmien tarpeita. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Tukee digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena oli kehittää tiedon avoimempaa saatavuutta, käytettävyyttä ja aineiston tehokasta hyödyntämistä edistäviä ratkaisuja. Hankkeen kohderyhmiä olivat muistiorganisaatiot, tutkimusorganisaatiot, oppilaitokset, yritykset, sukututkijat ja kansalaiset. Tavoitteet toteutuivat hyvin. Hanke mm. lisäsi automaation soveltamista ja tehokkuuden lisäämistä digitaalisten aineistojen käsittelyssä, konvertoinnissa ja analysoinnissa.
Kokonaisuutena hankkeen tulokset edistävät kulttuuriperintöaineistojen digitointia, esittämisen tapoja ja laajempaa saatavuutta. Ratkaisut madaltavat erityisesti pienempien toimijoiden kynnystä ottaa käyttöön nykyaikaista tekniikkaa.
Xamkin ja Kansallisarkiston kehittämillä sääntö- ja keinoälypohjaisilla malleilla päästiin hyvään tunnistustarkkuuteen digitoidun aineiston tyhjien sivujen erottelussa. Kehittyneet laskentamenetelmät säästävät arkistotoimijoilta rahaa, kun massadigitoinnin yhteydessä aineistoon jää merkittävästi vähemmän tarpeetonta sisältöä eli tyhjiä sivuja. Tallennustilan säästämisen lisäksi aineiston käytettävyys on loppukäyttäjien näkökulmasta parempi.
Xamk kehitti hankkeessa toimintavalmiin virtuaalimuseoalustan Unity-pelimoottoria hyödyntäen. Sen avulla uusien museoiden lisääminen sekä esineiden, kuvien ja videoiden lisääminen niihin onnistuu täysin ilman ohjelmointikokemusta tai teknistä osaamista. Museoalustan voi ladata digitalia.xamk.fi -sivustolta ja ohjevideo opastaa sen käyttöönottoon. Hanke tuotti myös onnistuneen kokeilun sosiaalisen median aineiston automatisoidusta talteenotosta, pilottina kuntien virallisten Twitter-tilien aineistot. Aineistoa koottiin yli 150 kunnan virallisilta tileiltä yli 300 000 twiitin verran. Lisäksi kehitettiin käyttöliittymä talteenoton hallintaan.
Kansalliskirjasto tuotti selvityksen library labeista, eli digitaalisten aineistojen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisön luomisen periaatteista hakemalla vertaisoppia kansainvälisistä labeista. Käyttäjätutkimuksen avulla tunnistettiin pilottina toimineiden tutkijoiden tarpeita digitaalisille aineistoille ja niiden käytölle. Näin pystyttiin luomaan konkreettisempi malli myös muiden käyttäjäryhmien analysoinnille, vuorovaikutukselle ja yhteistyön kehittämiselle digitaalisten aineistojen ja datan ympärille. Esimerkki mallin hyödyntämisestä on Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteeseen suunniteltu tutkijaresidenssipilotti.
Digitaalisten aineistojen saatavuuden ja hyödyntämismahdollisuuksien parantamiseksi hyödynnettiin vertaisoppimisessa saatuja esimerkkejä labiin valittavista toimenpiteistä ja sovellettiin käyttäjälähtöisestä tiedosta esiin nousseita tarpeita. Etelä-Savon historiaa käsittelevät opetuspaketit luotiin opetuksen tarpeisiin yläkouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin. Digi.kansalliskirjasto.fi:n uudella lataustyökalulla vastattiin tarpeeseen ladata suuria aineistomassoja tai tarkasti yksilöityjä aineistokokonaisuuksia ilman lataukseen tarvittavaa ohjelmointiosaamista tai käyttötarkoitukseen soveltumattomia ylimääräisiä tiedostoja. Aiemmassa hankkeessa tuotetun tutkimuksen työkalun, Jupyter-työkirjan, päivityksillä puolestaan tarjottiin teknologisilta taidoiltaan edistyneemmille lisää mahdollisuuksia aineistojen monipuolisempaan käyttöön. Aineiston laatua paransi aineiston automaattisen tekstintunnistuksen käyttöönsaattaminen. Lisäksi tekijänoikeuden suojaamien aineistojen käytöstä annettiin aiempaa tarkempi vuosilukuohjeistus.
Hankkeen asiantuntijat vastasivat työpakettien toteuttamisesta ja hankkeessa tuotetun tiedon levittämisestä. Hankkeen tuloksena syntyi 41 julkaisua. Lisäksi Digitalia toteutti useita verkkotapahtumia, joissa hanketta ja tuloksia esiteltiin sidosryhmille. Hanke kehitti hankeosapuolten verkosto-osaamista, digitaalisten aineistojen käsittelyn osaamista, valmiuksia laajojen ja monimutkaisten hankekokonaisuuksien hallintaan sekä koronapandemian myötä myös verkkotyöskentelyn osaamista. Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta tuloksia saavutettiin paljon ja palaute sidosryhmiltä oli myönteistä. Hankkeen tulokset on koettu sekä kiinnostaviksi että hyödyllisiksi.