|
|
|
Hankekoodi: A75728
Hankkeen nimi: Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 8.5.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0937073-7
Jakeluosoite: Hallituskatu, 20 B
Puhelinnumero: +358406216116
Postinumero: 96100
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lappi.fi/lapinliitto/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAVUKAINEN ILARI MIKAEL
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikko
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Ilari.havukainen(at)lapinliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406216116
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat (IP-alue) ovat aloittaneet vuonna 2018 ylimaakunnallisen yhteistyön, jonka tavoitteena on vastata koko alueen elinkeinojen murroksen luomiin haasteisiin. Vuonna 2018 IP-alue sai tukea yhteistyön käynnistämiseksi Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolta. IP-alue hakeutui mukaan komission elinkeinojen murroksen aloitteeseen seuraavien tarpeiden johdosta: yritysten välisen yhteistyön kehittäminen klusteriajattelun ja toiminnan kautta, osaavan työvoiman löytäminen oikeaan tarpeeseen, liiketoiminta- ja vientiosaamisen kehittäminen, investoinneille tarvittavan rahoituksen saatavuuden parantaminen, raaka-aineiden kestävän ja korkeamman jalostuksen edistäminen. Työn tuloksena IP-alue laati Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian ja on saanut 300 000 euroa pk-yrityksille suunnattavan pilotin rahoittamiseksi vuodelle 2019. Vuoden 2018 yhteistyön tuloksena syntyi myös tahtotila yhteistyön laajemmalle toteuttamiselle yhteisen koordinaatiohankkeen avulla. Koordinaationhanketta, Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön, haetaan yhteistyön tehostamiseksi ja ylläpitämiseksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi sekä ennen kaikkea jo syntyneen IP-alueen yhteisen Älykkään erikoistumisen strategian jalkauttamiseksi koko alueella. Strategian nimi on Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa, Älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 (IP-alueen S3).
IP-alueella on jo olemassa vahvaa ekosysteemilähtöistä kehittämistoimintaa, joka luo hyvän pohjan klusterityölle ja sen systemaattiselle kehittämiselle. Euroopan komissio painottaa entistä enemmän modernin klusteritoiminnan huomioimista myös aluekehittämisessä. IP-alueen S3:ssa tunnistettiin IP-alueen yhteiset keskeiset kasvualat biojalostus ja uudet tuotteet, kestävä kaivannaistoiminta, kemianteollisuus, kestävä matkailu ja vetovoima sekä valmistavateollisuus luomaan pohjaa yhteiselle tekemiselle. Yhteinen tekeminen ja kehittyminen ohjautuvat läpileikkaavien osaamisalueiden ”puhtaat teknologiat (cleantech) ja vähähiiliset ratkaisut, teollinen kiertotalous ja digitalisaatio sekä innovatiiviset teknologiat ja tuotantoprosessit” kautta, joista maakunnissa löytyy monipuolista osaamista ja tietotaitoa. Yhteistyön kehittämisen malliksi valittiin moderni klusteritoiminnan kehittäminen, jolla vahvistetaan IP-alueen kärkialojen arvoketjuja. Klusteri- ja ekosysteemikehittäminen luovat kasvualustan yrityksille.
Hankkeen tavoitteena on luoda IP-alueen olemassa olevien innovaatioalustojen verkostoon perustuva klusterien kehittämismalli, jonka avulla alueella tuotetaan tukipalveluja elinkeinoelämälle. IP-alueen elinkeinojen kehittämisen klusterimallissa alueen pk-yritykset ja muut innovaatiotoimijat kehittävät yhdessä alueen elinkeinojen kasvua. Klusterimalli perustuu osaamiskeskittymien verkostoon, jossa TKI-keskittymien kärkiosaaminen on valjastettu pk-yritysyen kasvun ja kansainvälistymisen edistäjiksi. Hankkeen päättymisen jälkeen IP-alueella on yhteistyönmalleja ja klusterirakenteita, jotka tukevat elinkeinoja kasvussa. Yhteisen tekemisen kautta on löydetty hyviä käytänteitä ja luotu pohja tuleville yhteisille kehittämistoimille. Lisäksi hankkeessa käynnistetään Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano. Toimeenpano johtaa hankkeen aikana IP-alueen S3:n mukaiseen yhteistyöhön erityisesti aiemmin mainituilla kasvualoilla ja läpileikkaavilla osaamisalueilla. Tavoitteen toteutumista mitataan tämän hankkeen kautta alueella syntyneen yhteistyön määrällä (esimerkiksi ym. teemojen mukaiset uudet hankkeet ja toimenpiteet).
Myös IP-alueen vähähiilisyyden teeman kehittämisen tarpeet ja uusien toimenpiteiden puute on huomioitu tämän hankkeen toimenpiteissä. Hankkeessa tavoitellaan käynnissä olevan 2014-2020 rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteen 4.1 mukaista ja investointiprioriteetilla 4 tuettavaa toimintaa. Hankkeen päättymisen jälkeen IP-alueella on yhteistyönmalleja ja klusterirakenteita, jotka tukevat elinkeinoja kasvussa. Yhteisen tekemisen kautta on syntynyt hyviä käytänteitä ja luotu pohja tuleville yhteisille kehittämistoimille.
Hankkeen kohderyhmänä on Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen toimijat. Koska yksittäistä kohderyhmään kuuluvaa organisaatiota ei kohdata kovin syvällisesti tai tueta yksilöllisesti, hankkeen vaikutukset yksittäisten organisaatioiden näkökulmasta tulevat olemaan rajalliset. Tämän vaikutukset huomioidaan hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa, kuten tiedon keräämisessä ja käsittelyssä sekä niiden pohjalta tehtävissä johtopäätöksissä.
KORKEAKOULUT
Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut, AIKOPA
Centria-ammattikorkeakoulu
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto, liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kajaanin yliopistokeskus (Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopisto)
Karelia-ammattikorkeakoulu
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopisto)
Lapin ammattikorkeakoulu
Lapin yliopisto
Lappeenrannan-Lahden teknillinen
yliopisto (LUT)
Mikkelin yliopistokeskus (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Kansalliskirjasto | LUT-yliopisto | Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu)
Oulun ammattikorkeakoulu
Oulun yliopisto
Savonia ammattikorkeakoulu
AMMATILLISET OPPILAITOKSET
Ammattiopisto Lappia
Ammattiopisto SAMIedu
Etelä-Savon ammattiopisto
Kainuun ammattiopisto
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
Koulutuskeskus JEDU
Lapin koulutuskeskus REDU
Oulun seudun ammattiopisto
Pelastusopisto
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria
Raahen ammattiopisto
Savon ammattiopisto
Ylä-Savon ammattiopisto
ELINKEINOJEN KEHITTÄMISORGANISAATIOT
Allied ICT Finland
Business Joensuu Oy
Business Kuopio
BusinessOulu
CEMIS (Centre for Measurement
and Information Systems)
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Kemin Digipolis Oy
Humanpolis Oy
Iin Micropolis Oy
Kainuun Etu Oy
Kaustisen seutukunta
Kehitysyhtiö Savogrow Oy
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy
Kokkolanseudun kehitys Oy
Lieksan Kehitys Oy
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Naturpolis Oy
Navitas Kehitys Oy
NIHAK Oy
Oulaisten yrityspalvelukeskus
Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy
Raahen seudun yrityspalvelut
Rovaniemen kehitys Oy
Water Ecosystems
Woodpolis Industrial Estate
YLIMAAKUNNALLISET TUTKIMUSLAITOKSET
JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISORGANISAATIOT
ELY-keskukset
Euroopan metsäinstituutti EFI
Geologian tutkimuskeskus
Ilmatieteen laitos
Luonnonvarakeskus
ProAgria
Ruokavirasto
Suomen Metsäkeskus
Suomen ympäristökeskus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Business Finland
VTT
Hankkeen välillinen ja vain välillinen kohderyhmä on Itä- ja Pohjois-Suomen alueen pk-yritykset ja tämä huomioidaan hanketta toteuttaessa, ja varsinkin hankkeesta ja sen tuloksista ulospäin viestittäessä. Hankkeessa huomioidaan hankkeen varsinaisen kohderyhmän kautta erityisesti IP-alueen S3:ssa määriteltyjen yhteisillä osaamisalueilla ja kasvualoilla toimivat pk-yritykset, mutta vain välillisenä kohderyhmänä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 696
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 393 101
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 620
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 830
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Etelä-Savo
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Torniolaakson, Kaustisen, Koillis-Savon, Kokkolan, Itä-Lapin, Rovaniemen, Joensuun, Tunturi-Lapin, Varkauden, Kuopion, Oulunkaaren, Mikkelin, Kemi-Tornion, Raahen, Pohjois-Lapin, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Pielisen Karjalan, Oulun, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Savonlinnan, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Pieksämäen
Kunnat: Sonkajärvi, Ristijärvi, Lumijoki, Mikkeli, Siilinjärvi, Puumala, Ranua, Sievi, Oulu, Kiuruvesi, Enontekiö, Rääkkylä, Kalajoki, Kaavi, Tuusniemi, Alavieska, Oulainen, Raahe, Tyrnävä, Vesanto, Kannus, Savukoski, Inari, Kempele, Lestijärvi, Toholampi, Sodankylä, Rovaniemi, Kokkola, Polvijärvi, Pyhäjärvi, Hailuoto, Ylivieska, Pertunmaa, Suonenjoki, Posio, Enonkoski, Rantasalmi, Rautalampi, Kolari, Ylitornio, Pieksämäki, Kittilä, Siikajoki, Suomussalmi, Muonio, Outokumpu, Lapinlahti, Utajärvi, Paltamo, Keminmaa, Hirvensalmi, Keitele, Nurmes, Ii, Sulkava, Mäntyharju, Perho, Pelkosenniemi, Joensuu, Kontiolahti, Pello, Tervo, Merijärvi, Salla, Kangasniemi, Rautavaara, Halsua, Siikalatva, Muhos, Liperi, Kuopio, Simo, Tornio, Tohmajärvi, Veteli, Kärsämäki, Lieksa, Taivalkoski, Reisjärvi, Kaustinen, Juuka, Tervola, Pyhäjoki, Kajaani, Liminka, Kemijärvi, Ilomantsi, Kitee, Kuusamo, Haapajärvi, Puolanka, Pudasjärvi, Vieremä, Sotkamo, Vaala, Nivala, Haapavesi, Pyhäntä, Joroinen, Leppävirta, Heinävesi, Utsjoki, Pielavesi, Juva, Savonlinna, Varkaus, Hyrynsalmi, Kemi, Kuhmo, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Koordinaatiohankkeen avulla jalkautetaan IP-alueen S3:aa, jossa yhteisten osaamisalueiden kautta vahvistetaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä toimia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä toimia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Koordinaatiohankkeen avulla jalkautetaan IP-alueen S3:aa, jossa yhteisten osaamisalueiden kautta vahvistetaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Muun muassa veden suljetun kierron ja tehokkaamman käsittelyn edistäminen kuuluuvat IP-alueen osaamisaluiden sisältöihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä toimia Natura 2000- ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Koordinaatiohankkeen avulla jalkautetaan IP-alueen S3:aa, jossa yhteisten osaamisalueiden kautta vahvistetaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Muun muassa materiaalien ja sivuvirtojen kierron ja tehokkaamman käsittelyn edistäminen kuuluuvat IP-alueen osaamisaluiden sisältöihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Koordinaatiohankkeen avulla jalkautetaan IP-alueen S3:aa, jossa yhteisten osaamisalueiden kautta vahvistetaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Muun muassa energiatehokkuus ja uusiutuvan energia edistäminen kuuluuvat IP-alueen osaamisaluiden sisältöihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen on IP-alueen S3:n läpileikkaava tavoite, jota pyritään edistämään hankkeen toimenpiteiden kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista esimerkiksi IP-alueen klusterien palveluita kehitettäessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Yritystoiminnan valmiuksien kehittäminen kasvuun ja vientiin vaikuttaa aina välillisesti myös hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Hanke tukee monialaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Luo siten välillisesti hyvän perustan ylläpitää ja edistää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan yhdenvertaisuuden periaatteet, mikäli ne nousevat esille. Vaikutukset mahdollisesti välillisiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeessa tehtävien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan tarvittaessa huomioon alueen kulttuuriympäristö. Vaikutukset mahdollisesti välillisiä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Luonnonvarojen kestävän käytön yksi peruspilareita on ympäristö ja sen kunnioittaminen. Hankkeen läpileikkaavana periaatteena, tunnistettavissa klustereissa ja arvoketjuissa, on huomioitava eri toimijoiden osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen oman toiminnan vaikutuksista ympäristöön. | ||
Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-yhteistyössä on mukana Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Yhteistyö on lähtenyt liikkeelle Euroopan komission vuosina 2018–2019 toteuttamasta Regions in Industrial Transition –pilotista (suom. elinkeinot murroksessa), jossa Itä- ja Pohjois-Suomi oli mukana yhtenä alueena. Elinkeinot murroksessa (ELMO) –pilotin myötä syntyi muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia.
Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa – strategiasta käytäntöön –hanke on jatkanut ELMO-pilotissa aloitettua yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on ollut yhteisen älykkään erikoistumisen strategian jalkauttaminen edistämällä klusteritoimintaa IP-alueella, kehittämällä innovaatioalustojen tunnettuutta ja yhteistä viestintää sekä tukemalla IP-alueen toimijoita kansainvälisiin verkostoihin pääsyssä. Yhteisen S3 strategian toimeenpanossa keskeisenä foorumina on toiminut ELMO Task Force eli maakuntien liittojen ÄES-asiantuntijoista sekä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston asiantuntijoista koostuva työryhmä. Hanke on koordinoinut ELMO Task Force -työryhmätyöskentelyä vuosina 2019–2021.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut uuden ylimaakunnallisen yhteistyön edistäminen yhteisen S3-strategian teemoissa. Maakuntien välistä klusteriyhteistyötä on edistetty viidessä teemassa (metsäbiotalous, teollinen kiertotalous, vesiosaaminen, alkutuotanto ja elintarvikkeet sekä digitaaliset ratkaisut ja ICT), joissa hankkeessa on järjestetty verkostoitumistilaisuuksia, työpajoja sekä tarkasteltu maakuntien kärkiosaamista sekä yhteistyön mahdollisuuksia arvoketjun kuvauksia tuottamalla. Klusteritoiminnan edistämiseksi tehdyt toimet hankkeen aikana on koottu yhteiseksi kehittämismalliksi, joka toimii työkalupakkina tuleville klustereiden kehittäjille.
IP-alueen yhteisiä keinoja innovaatiotoiminnan tukemiseksi on alueiden innovaatioalustojen eli tutkimus- ja kehittämispalveluiden tunnettuuden kehittäminen. ELMO-koordinaatiohankkeen tuloksena IP-alueen innovaatioalustat koottiin ELMO-verkkosivustolle hakukoneeseen, joka kattaa tällä hetkellä 48 palveluntarjoajaa IP-alueelta. Hakukone mahdollistaa tiedon hakemisen innovaatioalustoista älykkään erikoistumisen strategian mukaisten yhteisten osaamisalueiden ja kasvualojen perusteella sekä alustan maantieteellisen sijainnin sekä TRL-tason mukaan.
ELMO-koordinaatiohanke on tukenut sidosryhmiä kansainvälisiin verkostoihin sekä kv-hakuihin pääsyssä. Hankkeen aikana on järjestetty lukuisia webinaareja eri kv-verkostojen toiminnasta, Green Dealin sisällöistä sekä kv-rahoitusinstrumenteista. Älykkään erikoistumisen kansainväliset kumppanuudet ja verkostot ovat olleet ELMOn kv-työn ytimessä sekä eurooppalaiset klusteriverkostot ja alustat. Sidosryhmiä on tuettu kv-työssä tarjoamalla tietoa, jakamalla parhaita käytänteitä sekä tarjoamalla one-on-one tukea tarvittaessa. Eritoten Vanguard –verkoston jäsenyyden myötä IP-alueen toimijat ovat saaneet etulyöntiaseman hankevalmistelussa, ja maakunnille verkosto on tarjonnut suoran vaikuttamisen kanavan (esim. EU:n teollisuusstrategiaan). Eurooppalaisten klusteriverkostojen (ECA & EUCLES) kautta IP-alue on saanut jalansijaa ja näkyvyyttä eurooppalaisten klusteriorganisaatioiden rinnalla.
Ylimaakunnallisen yhteistyön ja kansainvälisen näkyvyyden tueksi hankkeessa on tuotettu viestintämateriaalia. Yhteiset panostuksen viestinnän kehittämiseen sekä yhtenäisen visuaalisen ilmeen luomiseen ovat olleet avainasemassa siinä, että IP-aluetta on voitu profiloitua kansainvälisesti ja jotta ELMO-työskentelyä on voitu tehdä tutuksi maantieteellisesti laajalla alueella. Graafinen ohjeisto sekä siihen pohjautuva yhtenäinen visuaalinen ilme sekä korkeatasoinen infografiikka palvelevat kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden saavuttamisessa sekä ylimaakunnallisen yhteistyön kehittämisessä myös tulevina vuosina.