Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A75862

Hankkeen nimi: 6Aika: Carbon Neutral Tourism

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: Unioninkatu 28 A

Puhelinnumero: +358405507308

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: https://www.hel.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Peltosaari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.peltosaari(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405507308

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

6Aika: Carbon Neutral Tourism- hankkeen tavoite on vähentää matkailualan hiilidioksidipäästöjä ja lisätä energiatehokkuutta Suomessa kehittämällä dataa hyödyntäviä älykkäitä ratkaisuja ja toimintamalleja alan toimijoiden käyttöön. Samalla hanke lisää toimijoiden ymmärrystä laajemmin alan hiilijalanjäljestä ja sen konkreettisista vähentämistoimenpiteistä. Hankkeen aikana kehitetään soveltuva mittaristo, kehitetään ja yhdistetään relevantteja datalähteitä, kootaan nämä yhteiseen tietovarantoon ja älykkäiden ratkaisujen kautta muutetaan data käyttökelpoiseksi ja helposti saatavilla olevaksi informaatioksi. Tämän informaation avulla tehdään tarvittavia muutoksia, jotta matkailualan päästöt vähenevät. Tarvittavia ratkaisuja yhteiskehitetään eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa rakennetaan ratkaisujen tarvitsemat digitaaliset työkalut ja kehitetään CO2-TIS (Carbon Neutral Tourism Intelligence System) toimintamalli, jota levitetään hankkeen aikana tehokkaasti.

Mallia pilotoidaan jokaisessa kaupungissa tulosten varmistamiseksi. Hanke toteuttaa osallistuvien kaupunkien ja koko 6Aika alueen yhteisiä hiilineutraaliustavoitteita tarttumalla alaan, jota ei ole aiemmin laajempana kokonaisuutena vastaavalla tavalla lähestytty pirstaleisuutensa vuoksi. Hanke vastaa myös laajalti julkilausuttuun matkailualan yritysten ja julkisten toimijoiden tarpeeseen löytää alalle älykkäitä ratkaisuja datan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Pitkällä aikavälillä
mallin ja työkalujen käyttöä voidaan laajenta koskemaan myös muita kehitysteemoja.

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista aloista ja globaalisti joka kymmenes työpaikka on matkailusektorilla (World Travel &Tourism Council 2019). Matkailusektorin vienti kansainvälisellä tasolla on isompi kuin autoteollisuuden tai ruokateollisuuden vienti (UNWTO 2019). Matkailu ja elämystalous on myös yksi isoimmista ja nopeimmin kasvavista teollisuuden aloista Suomessa. TEM:in mukaan Suomessa matkailu on yhtä suuri teollisuudenala, kuin maa-, metsä- ja kalatalous ja puolitoista kertaa isompi kuin elintarviketeollisuus. Kokonaistyöllisyys on noin 140 000 henkilötyövuotta. Kyseessä on siis merkittävä elinkeino. Samalla matkailusektori on merkittävä ja kasvava hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Lentäminen, hotellit, maakuljetus, ruoka ja monet muut matkailuun liittyvät aktiviteetit tuottavat yhdessä merkittävän osan koko maapallon hiilidioksidipäästöistä.

Miten matkailusektorin hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikuttaa tarpeeksi nopeasti?
Keskeisin ongelma on tiedon ja sen avulla kehitettävien työkalujen ja toimintamallien puute. Kun esim. teräksen tuotannossa voidaan hiilidioksidipäästöt mitata verrattain helposti, on se matkailusektorilla erittäin haastavaa juuri sen pirstaleisuuden vuoksi. Tämän vuoksi tarvitaan käyttökelpoinen, niin julkisia kuin yksityisiäkin matkailutoimijoita hyödyttävä toimintamalli, , siihen liittyvät digitaaliset työkalut ja yhteinen toimija. Toimintamallissa hyödynnettäviä datan lähteitä voivat olla mm. lentoliikenteen data, maaliikenteen data, matkailijoiden yöpymiset, elinkeinon oma data, jne. Datan avulla voidaan esimerkiksi määritellä oikea määrä hotelli-investointeja, valita kestäviä kohdemarkkinoita, ohjata matkailijavirtoja kestävällä tehokkaalla ja tavalla, löytää piileviä sesonkeja ja tasoittaa ympärivuotisuutta. Yksityinen toimija pystyy tekemään myös konkreettisia paikallisia muutoksia omiin palveluihinsa ja esimerkiksi kiinteistöihinsä. Laajemmassa kontekstissa alaa voidaan myös tehokkaammin verrata muihin aloihin ja asettaa hiilidioksidipäästöille kumuloituvaan vuotuiseen vertailuaineistoon pohjautuvia konkreettisia tavoitteita. Oikeanlaisen datan avulla voidaan seurata myös jakamistalouden, kuten Airbnb:n, kehitystä tai tuoda esiin kotimaisten matkailijoiden motivaatiotekijöitä tutkimalla mm. Google analytiikkaa tai internet-keskusteluja. Tuomalla kaiken datan yhteen paikkaan ja hyödyntämällä tekoälyä tai koneoppimista koko ala pystyy tekemään kestävämpiä valintoja oikeaan tietoon pohjautuen. Myös energiatehokkuus paranee osoittamalla yrityksille datan avulla konkreettisia kehittämiskohteita kulutuksen vähentämiseen. Esimerkiksi Suomessa kehitetyt kiertotalouden ratkaisut ovat vielä näkymättömissä matkailuyrityksissä. Vastaavaa korkeatasoista dataa yhdistävää ratkaisua ei ole toteutettu vielä missään maailmassa, mutta kaikkialla siitä tai oikeammin sen tarpeesta puhutaan. Datan hyödyntämisessä keskeistä yhteisten kestävyysratkaisujen löytäminen, rakentaminen ja kohdistaminen – resurssitehokkuus, osaoptimoinnin välttäminen, tulosten vaikuttavuus

Helsingillä, Tampereella ja Turulla on ainutlaatuinen tilaisuus oikeanlaisilla toimenpiteillä edesauttaa matkailusektorin hiilineutraaliustavoitteita ja samalla hypätä maailman kärkeen matkailun hiilineutraaliuden edistämisessä uskottavalla tavalla. Hankkeessa nämä kolme partnerikaupunkia toimivat matkailun kehitysympäristöinä luoden pohjan älykkäälle kasvulle. Jatkossa kaupunkien matkailustrategiat pohjautuvat laajamittaiseen tutkimukseen, dataan ja tekoälyn tuottamiin ennustemalleihin. Yritykset voivat kohdentaa kehittämistoimenpiteensä eksaktin tiedon avulla oikein ja ennakoida tulevaa. Läpinäkyvä, useista eri lähteistä kerätty
data vie alaa kokonaisuutena kohti uskottavaa hiilidioksidin vähentämisprosessia. Hankkeessa todennetaan konkreettisesti, mistä matkailun päästöjä syntyy.

Hankkeen ja siinä kehitettävien ratkaisujen tarve on todettu laajalti. Jo kauan ennen hankkeen käynnistymistä on käyty keskusteluja eri yritysten ja muiden toimijoiden välillä ja todettu, että tarvitaan laajempaa yhteistyötä ja erilaisten toimijoiden, niin julkisten kuin yksityistenkin mukanaoloa yhteisten tavoitteiden tehokkaammaksi saavuttamiseksi. Vaikka hankkeen aikana toteutettavat toimenpiteet kohdentuvatkin 6Aika kaupunkeihin, on kiinnostusta ollut jo
pidempään myös muualta. Hankkeen yksi kantavia ajatuksia onkin toiminnan tehokas laajeneminen kansallisesti ja sen kautta työkalujen ja toimintamallin laajempi hyödyntäminen. Tätä varten hankkeessa panostetaan laajaan tiedonlevitykseen järjestämällä mm. useisiin kaupunkeihin kohdentuva roadshow sekä avoimia tilaisuuksia ao. teemojen ympärille. Kaupungit ovat erittäin sitoutuneita prosessiin ja myös Business Finlandin Visit Finland -yksikkö panostaa tiedolla johtamiseen. Näin varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja kehitettyjen ratkaisujen ylläpito. Helsinki, Tampere ja Turku panostavat tällä hetkellä voimakkaasti matkailuun. Voimakkaan kasvun myötä myös matkailusektorin aiheuttama hiilijalanjälki kasvaa. On ainoastaan järkevää, että nämä kolme kaupunkia yhteistyössä muiden 6Aika kaupunkien kanssa kehittää yhteisen mittariston sekä datankeruu- ja analysointimallin. Tämä on kustannustehokasta sekä mahdollistaa kaupunkien keskinäisen vertailun yhteisten mittareiden avulla. Ratkaisujen käytön leviämisen myötä mahdollistuu myös niiden edelleen kehittäminen, uusien vähähiilisten palvelujen ja tuotteiden markkinoille tulo ja esimerkiksi dataan liittyviä teknologioita ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja tarjoavien yritysten ymmärrys uusista matkailualalla tarvittavista tuotteista ja palveluista. Kehitettävä malli ja sen digitaaliset ratkaisut ovat myös erittäin kiinnostavia kansainvälisellä tasolla.

Hanke tukee hyvin 6Aika strategian Data ja avoimet rajapinnat -painopistettä sekä strategian yhdessä oppimisen ja tiedon jakamisen tavoitteita. Samalla hanke tukee hyvin tämän 6Aika haun tavoitteita löytää ratkaisuja kuutoskaupunkien edistämisestä kohti hiilineutraaleja kaupunkialueita. Hanke tukee myös EAKR ohjelman Erityistavoite 3.2:sen tavoitteita, jossa mainitaan myös matkailu tärkeäksi kehittämisen kohteeksi ja jossa korostuu älykkäiden ja hiilineutraalien ratkaisujen kehittäminen tukemaan yritysten liiketoimintaa ja kaupunkien hiilineutraaliustavoitteita. Samalla hanke tukee koko Toimintalinja 2:sen tavoitetta uuden tiedon ja osaamisen tuottamisesta ja hyödyntämisestä. Hanke toteuttaa hyvin myös EAKR-ohjelman horisontaalisia tavoitteita, erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta; Hankkeessa kehitettävä toimintamalli, digitaaliset työkalut sekä mittarit ovat käytännössä edellytyksenä hiilijalanjälkeä vähentävälle ja energian käyttöä pienentävälle matkailutoiminnalle, ja ne myös luovat selkeämpää ymmärrystä oman toiminnan aiheuttamille ympäristövaikutuksille. Lisäksi, esimerkiksi luonnonvarojen käytön osalta, hankkeessa kehitettävien mallien ja datan parempi ymmärrys ja käyttäminen vaikuttavat alan toimijoiden resurssien parempaan ohjaamiseen oikeisiin kohteisiin ja oikealla tavalla. Samalla, vaikka hankkeen perustavoite on edistää matkailualan hiilineutraaliutta, vaikuttaa toiminta myös positiivisesti alan talouteen. Yritysten ympäristötietoisuus ja kerätty data on tänä päivänä tärkeää tuoda näkyväksi kuluttajille saakka ja sitä kautta se tulee pitkällä tähtäimellä luomaan kilpailuetua yritystoiminnalle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhminä ovat matkailuelinkeinon yritykset (esimerkiksi majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, liikkumispalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, ohjelmapalvelut sekä matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut)

Pienempänä kohderyhmänä ovat hiilineutraaliuslaskentaan, sensoriikkaan, massadataan, sekä IoT:hen ja tekoälyratkaisuihin liittyvät pk- ja startup-yritykset, joita halutaan mukaan vuoropuheluun kaupunkien ja matkailualan yritysten kanssa ja yhteiskehittämään ratkaisuja näiden tiedonkäyttäjien kanssa.
Kohderyhmänä ovat myös kaupunkiorganisaatiot, niiden matkailutoimet ja datan hyödyntämiseen liittyvät yksiköt

Hankkeessa tavoitellaan yhteistyöhön yhteensä 100 yritystä, joista 40 Helsingistä, 30 Turusta ja 30 Tampereelta.
Osallistujia näistä yrityksistä mukaan yhteiskehittämiseen, pilotointeihin ja yhteistilaisuuksiin tavoitellaan 200 henkilöä.

Kukin partneriosallistuja vastaa oman alueensa yritysosallistujien kontaktoinnista ja sitouttamisesta yhteiskehittämiseen ja paikallisiin pilotointeihin. Lisäksi hankkeen yhteinen, yritysten saaman hyödyn viesti ja yhteiskehittämisen konsepti tukevat osallistujien sitouttamista.
Varsinaisina partnerikaupunkeina hankkeessa toimivat Helsinki, Tampere ja Turku. Näiden lisäksi yhteistyöhön ovat sitoutuneet kirjallisesti Espoo, ja Vantaa sekä Oulu

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ja hyötyjinä ovat:
- Matkailualan oppilaitokset, joissa sekä opetetaan alaan liittyviä kestävyyden periaatteita, sekä niissä opiskelevat alan tulevat päättäjät ja työntekijät, joiden osaaminen kasvaa saatavan uuden tiedon ja avoimesti saataville tulevien työkalujen myötä
- Yliopistot ja muut tutkimuslaitokset, jotka tekevät matkailualan tai päästövähennyksiin liittyvää tutkimusta. Tästä välillisestä kohderyhmästä yritetään myös saada myös lopputyöntekijä hankkeen teeman pariin.
- Visit Finland, joka todennäköisesti tulee pitkällä ajanjaksolla hallinnoimaan kehitettyä ratkaisua kansallisella tasolla ja joka on yhteistyössä koko hankkeen ajan.
- Matkailualan yhdistykset ja heidän edustamansa alan toimijat kasvavan tiedon ja uusien työkalujen tuoman lisäarvon kautta
- Alueiden asukkaat ja matkailupalvelujen käyttäjät matkailupalvelujen kestävän kehityksen ja pitkällä tähtäimellä tiiviiden kaupunkialueiden CO2-päästöjen vähennyksen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 602 614

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 596 850

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 899 423

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 892 105

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin

Kunnat: Turku, Tampere, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Matkailuala on työntekijöiden kokonaismäärää tarkasteltaessa Suomessa naisvaltaista. Esimerkiksi EK:n vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan matkailu- ja ravitsemisalalla naisten osuus oli 70 %. Vuonna 2017 naisten osuus oli ko. alalla Tilastokeskuksen mukaan 68,2%. Tilastokeskuksen mukaan (Sukupuolten tasaarvo Suomessa 2018) naisyrittäjien kaikkien alojen prosentuaalinen kokonaismäärä Suomessa puolestaan oli keskiarvona vain 32,3 % ja palkansaajina johtotehtävissä 37 %. Nämä tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon naisista on juuri matkailualan yrityksissä erityisesti liiketoiminnasta tai vaikkapa energiaratkaisuista päättävässä asemassa. Eivätkä ne kerro naisten kiinnostuksesta ottaa uusia digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja käyttöön hiilijalanjälkeä pienentävien päätösten tueksi. Samaan aikaan kuitenkin tiedetään, että Tilastokeskuksen mukaan (2018) naisten osuus esimerkiksi ammattikorkeakouluasteen ICTkoulutuksessa on vain 17 %. Tämä kertonee yleistasolla jotain erityisesti nuorten naisten kiinnostuksesta teknologioihin ja tietotekniikkaan. Ympäristönäkökulmien yleisestä kiinnostuksesta sukupuolien välillä on selvitetty esimerkiksi v. 2018 Turun amk:ssa tehdyssä opinnäytetyössä (Laukkanen, Sukupuoli ja ympäristöasenteet), jossa todettiin naisten olevan enemmän kiinnostuneita yleisellä tasolla ympäristöasioista. Kun kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa kohisten, on yritysten kyettävä vastaamaan tähän. Vaikka naisten kiinnostuksen ympäristönäkökulmiin onkin todettu olevan miehiä suurempaa, ainakin kuluttajanäkökulmasta, on tärkeää vahvistaa myös matkailualalla päättävissä asemissa olevien naisten kiinnostusta uusiin, hiilineutraaliutta tukeviin älykkäisiin ratkaisuihin ja niiden hyödyntämiseen matkailualan yrityksissä. Tämä voisi vahvistaa sekä naisten osuutta uusina ajanmukaista näkemystä omaavina matkailuyritysten päättäjinä, että merkittävänä tulevaisuudenkin toimijaryhmänä hiilineutralimman matkailuliiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaation hyödyntäminen energiatehokkaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi ja hiilineutraaliuden kehittäminen on alalla kaikkien, niin mies- kuin naispäättäjien asia. Kuten eduskunnan puhemies Tuula Haatainen totesi naisjärjestöjen kevätseminaarissa 05/2018 “digikehityksen tasaarvoulottuvuus on osattava tunnistaa”. Vaikka tämä hanke ei ole varsinainen tasaarvohanke, sen toiminnassa pyritään kuitenkin edistämään naisten kiinnostusta matkailualan uusien, vähähiilisyyttä ja energiansäästöjä tukevien digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen päätöksenteossa. Hankkeen aikana muun muassa pyritään järjestämään yhteinen kehittämis- ja verkottumistapahtuma teknologia-alalla työskentelevien naisyrittäjien Future Female -verkoston kanssa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke ja matkailuala on tilastollisesti naisvaltaista, kuten toimintaympäristöanalyysissa kuvattiin. Hankkeessa kuitenkin pyritään huomioimaan erityisesti palvelumuotoilun osalta naisnäkökulmat ja naisille tärkeät ympäristöasiat
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankkeessa kehitettävien toimintamallin, digitaalisten dataa yhdistävien työkalujen, ja hiilineutraaliutta edistävien mittarien parempi ymmärrys ja käyttäminen vaikuttavat yrityksen ja myös kaupunkien matkailutoimien resurssien parempaan ohjaamiseen oikeisiin kohteisiin ja oikealla tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 10
Hankkeessa kehitettävä toimintamalli, digitaaliset työkalut sekä mittarit ovat edellytyksenä hiilijalanjälkeä vähentävälle ja energian käyttöä pienentävälle matkailutoiminnalle. Samalla ne luovat selkeämpää ymmärrystä oman toiminnan aiheuttamille ympäristövaikutuksille.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Matkailijoiden liikkumisen osalta saatu data auttaa tunnistamaan paremmin kovalla rasituksella olevia luontomatkailukohteita ja sitä kautta kohdentamaan tarvittavia suojelutoimenpiteitä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kyetä mittaamaan matkailun hiilijalanjälkeä paremmin. Pitkällä ajanjaksolla tämä tukee alueiden päästövähennyksiä ja ilmastotavoitteita
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hankkeen datapiloteissa tullaan kokeilemaan valituissa kohteissa esim. kävijälaskureiden avulla saatavan datan hyötyä yrityksille. Tätä datankeruumallia on mahdollista pitkällä ajanjaksolla laajentaa myös kovalla rasituksella olevien luontomatkailukohteiden tunnistamiseen myös Natura -alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Kestävän matkailun ympäristövaikutusten mittareiden kehittäminen ja käyttöönotto, sekä hiilineutraaliuteen liittyvän datan ymmärtäminen ja hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa edesauttaa pitkällä aikavälillä myös resurssitehokkuuden näkökulmasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Hankkeen tavoitteena on edistää matkailutoimijoiden hiilineutraalimpaa toimintaa mm mittareiden kehittämisellä ja datalähteiden yhdistämisellä käyttökelpoiseen muotoon. Tämä edesauttaa yritysten ymmärrystä omasta hiilijalanjäljestä ja sitä kautta kannustaa myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Vaikka hankkeen perustavoite on edistää hiilineutraalimpaa matkailutoimintaa, vaikuttaa toiminta samalla positiivisesti matkailuelinkeinoon. Yritysten ympäristötietoisuus ja kerätty data on tärkeää tuoda näkyväksi kuluttajille saakka ja sitä kautta se tulee luomaan kilpailuetua yritystoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 10
Kehitettävien ratkaisujen ja yhteisen vuoropuhelun ja kehittämistyön kautta lisääntynyt hiilijalanjälki-, asiakas- ja matkailijaymmärrys edesauttavat oikeanlaisten kestävien matkailutuotteiden rakentamisessa oikeille kohderyhmille.
Liikkuminen ja logistiikka 1 7
Osana hankkeen toimintaa on koota olemassa olevaa ja kehittää uusia datalähteitä, sekä niistä muodostaa yrityksille käyttökelpoisia työkaluja oman liiketoiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yksi tärkeä osa matkailudataa on liikkumisesta tuleva data. Tämän datan avulla voidaan osaltaan tunnistaa matkailijoiden liikkumisen aiheuttamia vaikutuksia tuoda niihin pitkällä aikavälillä ratkaisumalleja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Matkailuun, ja erityisesti kaupunkimatkailuun, liittyy vahvasti myös paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmat. Kun matkailua kehitetään positiivisin ympäristönäkökulmin, mitataan toiminnan vaikutusta oikein, tuotetaan palvelut järkevästi ja tunnistetaan samalla myös paikallisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset on mahdollista ohjata kehitystä pitkällä aikavälillä paremmin niin, että paikalliset asukkaat ja muut toimijat tulevat paremmin huomioiduiksi ja niin, että myös he tukevat matkailun kestävää kehitystä.
Tasa-arvon edistäminen 1 5
Tilastojen valossa matkailutoimialan työntekijöistä yli puolet on naisia. Toisaalta taas matkailijoissa on molempia sukupuolia saman verran. Faktaperustaisen datan parempi hyötykäyttö auttaa entistä paremmin kohdentamaan palveluja molemmille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 6
Matkailualan erittäin monipuolisen rakenteen vuoksi matkailu koskettaa tasapuolisesti laajaa, niin kotimaista kuin kansainvälistä asiakasjoukkoa, eikä sen hiilineutraalimman kehittämisen hyödyt jää vain yksittäisen ryhmän hyödyksi. Matkailun on todettu olevan maailman suurin ja merkittävin rauhanliike. Matkailun kautta eri kulttuurit kohtaavat ja toisaalta matkailu jakaa tehokkaasti taloudellista hyötyä ympäri maailmaa. Tämä voi jatkossa tapahtua vain, mikäli se toteutetaan ympäristön kannalta kestävästi.
Kulttuuriympäristö 2 6
Hankkeen aikana kehitettävien ratkaisujen kautta matkailualan yrittäjillä on paremmat työkalut kehittää matkailua energiatehokkaammin ja hiilineutraalimmin myös paikallista kulttuuria huomioiden ja siihen elinvoimaa tuoden.
Ympäristöosaaminen 9 9
Kehitettävät dataa yhdistävät ratkaisut ja mittarit tuovat matkailualan yrityksille sekä alueorganisaatioille lisää ymmärrystä matkailutoiminnan hiilijalanjäljestä, energiankäytöstä sekä niiden vähentämismahdollisuuksista, mutta samalla näiden ratkaisujen avulla voidaan vahvistaa välillisesti myös asiakaskunnan ja varsinkin kv-matkailijoiden ymmärrystä Suomen tavasta toimia ympäristöasioissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vähentää matkailualan hiilidioksidipäästöjä ja lisätä energiatehokkuutta kehittämällä dataa hyödyntäviä älykkäitä ratkaisuja ja toimintamalleja matkailualan käyttöön. Samalla haluttiin lisätä toimijoiden ymmärrystä laajemmin alan hiilijalanjäljestä ja sen konkreettisista vähentämistoimenpiteistä.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa lähdettiin hahmottelemaan matkailualalle omaa kestävän matkailun tiedolla johtamisen data-alustaa, joka matkailualan toimijat voivat käyttää työkaluna hiilijalanjäljen mittaamiseen ja pienentämiseen.
Hankkeen alussa kartoitettiin kestävän matkailun mittarit, kestävän matkailun määritelmät ja selvitettiin matkailualalle sopivia, jo olemassa olevia hiilijalanjälkilaskureita. Tämän lisäksi tehtiin datalähdeselvitystä sopivien kestävään matkailuun liittyvien datalähteiden löytämiseksi. Haaste oli, mitä sellaista käyttökelpoista dataa tai dataan perustuvaa jalostettua tietoa pystytään kokoamaan ja tarjoamaan, joka jollain tavalla auttaisi yrityksiä rakentamaan omasta palvelustaan vähähiilisemmän. Sopivaa dataa ei juurikaan ollut tarjolla, eikä matkailualalle ei ollut olemassa sopivia hiilijalanjälkilaskureita. Koska dataa ja hiilijalanjälkitietoa oli heikosti saatavilla, lähdettiin hankkeessa rakentamaan matkailuyrityksille omaa hiilijalanjälkilaskuria yhdessä Lapin liiton Välkky-hankkeen kanssa. Lapin liitto rakensi laskurista ensimmäisen version ja CNT-hanke suunnitteli siihen käyttöliittymän, toimintamallin ja dashboardsuunnitelmat Vastuu Groupin ja Taito Unitedin fasilitoimana yhteiskehittämisprosessina. Prosessin tuloksia pilotoitiin käyttäjälähtöisesti Helsingin, Turun ja Tampereen matkailun alueorganisaatioiden edustajien sekä yhteiskehittämiseen osallistuneiden yritystahojen kanssa. Välkky-hankkeen jälkeen CNT-hankkeessa on kehitetty laskuria eteenpäin, tehty ohjelmistopäivityksiä ja järjestetty yritysten kanssa yhteiskehittämistyöpajoja. CNT-hankkeen jälkeen laskuri siirtyy Visit Finlandin ylläpitoon ja jatkokehitykseen.

Data-alustaan liittyen hankkeessa toteutettiin konsepti, jonka tuloksena muodostui tekninen arkkitehtuuri. Ajatus Carbon Neutral Tourism data-alustan taustalla on tarve koota yhteen kaikki tarvittava data missä tahansa mittakaavassa tallentamista varten, jolloin saadaan analytiikan tuottamia näkymiä kaikille CNT-alustan käyttäjille. Konseptia testattiin tiedolla johtamisen data-alustan Proof of Concept -piloteilla yhteistyössä KnowUrBiz kanssa. Pilottien lähtökohtana oli auttaa matkailutoimijoita tiedon hyödyntämisessä. Hyödyt liittyvät matkailun toiminnan kehittämiseen, koska tiedolla johtamisen avulla voidaan helpottaa kestävän matkailun innovaatioiden kehittämistä ja ennustaa toimenpiteiden ja tapahtumien vaikutuksia. Pilotteja toteutettiin kaksi: Helsingin matkailuneuvonnan data-alusta ja Suomenlinnan data-alusta. Matkailuneuvonnan pilotin tavoitteena oli Helsingin kaupungin matkailuneuvonnan toiminnan ohjaaminen ja ennustaminen hyödyntäen Helsingin kaupungin matkailun data-aineistoa. Suomenlinnassa hyödynnetään lauttaliikenteen data-aineistoa, niin että Suomenlinnan yritykset voivat paremmin ennakoida palvelujen kysyntää, ajankohtaa ja resursseja liiketoimintansa kehittämiseen.

Lisäksi hankkeessa järjestettiin datankeruuta ja tekoälyä hyödyntäviä kokeiluja ja innovaatiokilpailu. Datankeruukokeiluissa pyrittiin selvittämään matkailijan liikkumista ja sen hiilidioksidipäästöjä ja hiili-intensiteettiä hyödyntämällä teleoperaattoridataa ja matkailijoille tehtyjä kyselytutkimuksia. Kokeilut toteuttivat TAK Oy, Elisa Oyj, Salmi Platform Oy ja Telia Finland Oyj. Tekoälyä hyödyntävän kokeilun toteutti Positive Impact. Sen Hiiliavain-kokeilu pureutuu matkailualan päästöjen juurisyihin yritysten hiilijalanjälkilaskennan ja palvelumuotoilun avulla. Löydökset käännetään algoritmien ja myöhemmin tekoälyn avulla ohjeiksi kaikille matkailualan toimijoille hiilineutraaliuden ja kestävän matkailun kehittämisen työkaluiksi.
Avoimen innovaatiokilpailun avulla haettiin uusia ideoita ja konsepteja älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen matkailualan yrityksille ja kaupunki- toimijoille. Laajemmin tässä oli kyse ideointivaiheesta, jonka avulla pyrittiin löytämään hiilineutraalia matkailua tukevia osia digitaalisen alustan toimintamalliin sekä uusia kumppanuuksia kolmella aihepiirillä: Luovin ohjausnäkymä -konsepti, innovatiivisin datakokeilu ja paras vaikuttavuuspotentiaali. Tuomariston mukaan kilpailutöiden taso oli korkea, kilpailutyöt olivat hyvin muotoiltu ja niiden visuaalinen esitystapa oli hyvä. Kilpailun voittajat: Salmi Platform Oy, Zeamly ja Travelcon Oy.

Hankkeen toteuttamisen aikana havaittiin tarve datalähteelle, joka kokoaa yhteen dataa matkailualan yritysten sertifikaateista ja standardeista. Datalähteen tieto tulisi saada helposti ja selkeästi käytettävässä muodossa näkyväksi käyttäjille. Tähän ratkaisuna hankkeessa päätettiin toteuttaa sertifikaattien lukija, joka tuo näkyväksi matkailualan yritysten suorittamat vastuullisuuteen liittyvät sertifikaatit. Tämän työkalun avulla matkailualan yritykset ja matkailijat pystyvät löytämään heidän arvoihinsa sopivia yhteistyötahoja sekä matkailun alueorganisaatiot voivat selvittää oman alueensa tilanteen sertifioiduista toimijoista. Näiden lähtötietojen pohjalta muodostetiin puuttuva tietolähde käytettävään muotoon ja tuotiin tunnistettu puuttuva tieto näkyväksi ja käytettäväksi avoimen datan ratkaisuilla. Sertifikaattilukija on jatkossa osa Visit Finlandin palvelutarjontaa.