|
|
|
Hankekoodi: A75957
Hankkeen nimi: Luontokohtaamo -Metsä-, puutarha- ja eläinaiheiset oppimisympäristöt -Kehittämishanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 2109309-0
Jakeluosoite: Urheilukatu 6
Puhelinnumero: 050 359 8406
Postinumero: 95400
Postitoimipaikka: Tornio
WWW-osoite: http://www.lappia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Tapani Saariniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimipaikkapäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Jarmo.saariniemi(at)lappia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 337 169
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ympäristö tulee ottaa huomioon aina tarkastellessa ihmistä ja hänen toimintaansa. Luontoympäristön on todettu vaikuttavan myönteisesti ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen.Suomalaiset ovat aina eläneet vahvassa yhteydessä luontoon, käyttäneet ja arvostaneet sitä, etenkin menneinä aikoina. Olemme
tienneet luonnon hyvinvointivaikutuksista - ainakin kansantajuisesti. Luontoa on käytetty tukena sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toiminnassa; laitoksia on sijoitettu luonnonkauniille paikoille. Tieteellisiä ja sosiaalisia tutkimuksia tehdään ja julkistetaan nykyisin runsaasti luonnon ja eläinten eheyttävästä vaikutuksesta ihmiseen. Luonnon hoitava vaikutus on ollut käytössä jo vuosituhannet eri kulttuureissa, mutta vasta viime aikoina tätä mahdollisuutta alettu tutkimaan ja käsitteellistämään Euroopassa.
Green Carea voidaan harjoittaa kaikenlaisissa ympäristöissä, missä luonto on jollain tavalla läsnä: maatilalla, metsässä, puutarhassa, mutta yhtälailla kaupunkimaisissa ympäristöissä puistoissa ja vaikkapa sisätiloissa taiteen keinoin. Maatiloilla tapahtuva kuntouttava toiminta (social farming, care farming) on ollut viime vuosina green care -keskustelun kansainvälisessä ytimessä ja Suomessakin viimeaikaisen kiinnostuksen erityisenä kohteena. Selitys löytynee siitä, että maatilaresursseja hyödyntävä toiminta vastaa monipuolisesti yhteiskunnan haasteisiin ja tavoitteisiin maatalouden rakennemuutokseen ja tilojen monialaistumiseen sekä nykyistä monimuotoisempiin ja
asiakaslähtöisempiin palveluihin.
Toimiminen luonnossa, luonnon kanssa tai luonnon hyväksi voi parhaimmillaan lisätä hoito-, hoiva- tai oppimistilanteen vaikuttavuutta. Toiminnalla sinällään on havaittu myönteisiä vaikutuksia monissa hoiva-, oppimis- ja hoitotilanteissa. Tekeminen, joka edellyttää silmän ja käden yhteistyötä, tuottaa ponnistelun ohella myös mielihyvää ja aktivoi ajattelua ja tekemisen kautta ihminen on myös yhteydessä ympäröivään maailmaan, lisää tietoja ja taitoja. Luonto tarjoaa
toiminnalle virikkeellisen ympäristön.
Luontokohtaamo-kehittämishankkeen tavoitteena on:
1. Suunnitella investointihankkeessa olevien kahdeksan oppimisympäristön tilat ja rakenteet.
2. Kehittää opetuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä uusien oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti luonnontuote-, luonnonvara-, elintarvike-, hoito-, puutarha- ja matkailualojen (Green Care) luontolähtöisiä hoiva- ja virkistyspalveluissa sekä kiertotaloudessa.
3. Monipuolistaa pohjoissuomalaisen maaseutuyrittäjyyteen Louelle rakentumassa olevaa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymää edistämällä koulutuksen, tutkimuksen ja alueen yritysten synergiaa.
4. Tukea alueen elinkeinoelämän älykästä (mm. materiaaliviisasta) erikoistumista luomalla luonnontuotealan palvelualusta, jossa yritykset voivat saada oppia erikoiskasvien viljelyä, testata viljelytapoja ja alkuperiä.
5. Lisätä tietämystä pohjoista alkuperää olevien kasvien arvoaineiden pitoisuuksista.
6. Kehitetään uusi paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Maatalousalan perustutkintoon työnimellä "Green Care maatalousalalla."
7. Kehitetään uusi paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Puutarha-alan perustutkintoon työnimellä "Green Care puutarha-alalla."
8. Kehitetään uusi paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Metsäalan perustutkintoon työnimellä "Green Care metsäalalla."
9. Havainnollistaa ja tutustuttaa opiskelijat kestävään luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen sekä vähähiilisiin ratkaisuihin.
10. Ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa.
Kehittämishankkeella tuetaan eri koulutusaloja ja -tasoja, koulutuksen järjestäjiä ja tutkimuslaitoksia, joiden tehtävänä on kehittää ja edistää ensisijaisesti puutarha-, luonnontuote- ja hyvinvointialojen (Green Care) opetusta Louen ohella Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun matkailu-, sosiaali- ja terveysalojen ja AMK:n luonnonvara-alan yksiköissä, jotka sijaitsevat lähellä (taulukko 1). Sen lisäksi hanke tukee hoiva-alan palveluja tuottavia yrityksiä Lapissa ja Tervolan kuntaa esimerkiksi vanhusten päivätoiminnassa, työkuntoutuksessa ja maahanmuuttajien luontolähtöisessä kotouttamistyössä ja työkokeiluissa. Tarkoituksena on se, että opiskelijat, yrittäjät, matkailijat ja hoivapalveluiden asiakkaat sekä tutkimuslaitokset pääsevät tutustumaan kestävään luonnonvarojen käyttöön sekä kiertotalouteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin keskitetysti maatilamittakaavassa.
Hanke edistää koulutuksen, tutkimuksen ja alueen yritysten synergiaa ja kehittämistyötä. Hanke lisää tietämystä pohjoista alkuperää olevien kasvien arvoaineista, mistä hyötyvät kuluttajat sekä elinkeinoelämä. Välillisesti alalle syntyvät yritykset ja työpaikat torjuvat syrjäytymistä ja mahdollistavat harvaan asutun pohjoisen seudun pysymisen asuttuna.
Lyhyellä aikavälillä hankkeella on alueellinen vaikutus puutarha-alan koulutuksen jatkamiseen Lapin läänin alueella. Pitkän aikavälin vaikutuksena saadaan maatalous-, metsä- ja puutarha-alan toiminnan vakiinnuttaminen osaksi Louen rakentumassa olevaa maaseutualan koulutuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja neuvonnan osaamiskeskusta. Lisäksi hanke nopeuttaa Creen Care -toimintamallin käyttöönottoa maakunnassa. Hanke on ympäristömyönteinen ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä Lapin läänin alueella.
Louelle perustetavien metsä-, puutarha- ja eläinaiheisten oppimisympäristöjen tehtävänä on tukea ensisijaisesti puutarha-, metsä-, elintarvike-,matkailu-, luonnontuote- ja hyvinvointialojen opetusta/ opiskelijoita Ammattiopisto Lappiassa sekä Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen ja AMK:n luonnonvara-alan yksiköissä, jotka sijaitsevat lähellä (taulukko 1). Sen lisäksi Kuntouttava arktinen puutarha tukee hoiva-alan palveluja tuottavia yrityksiä Lapissa ja Tervolan kuntaa esimerkiksi työkuntoutuksessa ja maahanmuuttajien luontolähtöisessä kotouttamistyössä ja työkokeiluissa.
- Päiväkodit
- Peruskouluopiskelijat
- Koti- ja ulkomaan matkailijat
- Vanhusten hoito- ja hoivalaitokset
- Maakunnan asukkaat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 158 094
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 280
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 619
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 152 851
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Keminmaa, Enontekiö, Pello, Simo, Ylitornio, Posio, Savukoski, Kolari, Salla, Tornio, Inari, Pelkosenniemi, Muonio, Ranua, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite: Kätkävaarantie 69
Postinumero: 95340
Postitoimipaikka: Loue
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 8 |
| Hankkeen oppimisympäristöillä havainnollistetaan, tutustutaan ja toteutetaan kestävää luonnpnvarojen käyttöä sekä kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 5 |
| Arktista alkuperää olevien kasvien siementen saatavuuden turvaaminen lisää niiden käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta. Pohjoisen humalalajikkeiden ja viljelytekniikan kehittäminen lisää luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 7 |
| Viljelyn yhteydessä ruuaksi kelpaamattomat biohajoavat vihreät kasvinosat sekä eläinten lanta voidaan hyödyntää Louen biokaasulaitoksella energiantuotannossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 7 |
| Viljelyn yhteydessä ruuaksi kelpaamattomat biohajoavat vihreät kasvinosat sekä eläinten lanta voidaan hyödyntää Louen biokaasulaitoksella energiantuotannossa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 7 |
| Green Caren merkitys maaseudun lisäelinkeinona on kasvussa ja siihen liittyvälle koulutukselle on lisääntyvä kysyntä nyt ja tulevaisuudessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 6 |
| Viherrakentaminen parantaa aineettomiin arvoihin perustuvan matkailun vetovoimaa ja viheralueiden virkistyskäyttöä. Samalla luodaan pohjaa hyvinvointimatkailun ja Green Care palvelujen kehittymiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Oppimisympäristöjen kehittäminen lisää alueen monimuotoisuutta ja luonnon hyvinvointivaikutuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 9 | 7 |
| Hoitava puutarha arktisine kasveineen ja humalatarha kertovat kasvien monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeydestä ja niiden merkityksestä paikalliselle kulttuurille. Käyttämällä alueelle tyypillistä kasvilajistoa vahvistetaan alueen kulttuuriympäristön piirteitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 8 |
| Viljelyosaamisen ja kasvitietouden lisääntyminen lisää ympäristöosaamista. Arktista alkuperää olevien kasvien käytön monipuolistuminen lisää myös ympäristöosaamista. | ||
Vuosi 2020.
Kesäkuussa Luonnonvarakeskukselta saapuneet humalaköynösten taimet aikatauluttivat hankkeen oppimisympäristöjen perustamista niin, että TP2 Pohjoissuomalaisen humalaviljelyalueen rakentamisen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin ensimmäisenä. Kehittämishankkeen puitteissa selvitettiin sopiva istutusalue ja taimien kouliminen siirtämällä ne suurempiin ruukkuihin odottamaan istutusta. Lisäksi selvitettiin humalakentän perustamiseen tarvittavat materiaalit ja
määrät. Samalla kartoitettiin humalakentälle tulevien puhelinpylväiden toimittajat ja hintatiedot sekä kilpailutettiin kaivinkoneurakoitsija tolppien pystytykseen. TP2 Arktisen humalatarhan perustamistyötä jatkettiin syyskuussa. Humalatarhan osalta suunnittelu on vaatinut enemmän aikaa, koska kukaan Ammattiopisto Lappialla, eikä Lapissa ei ole suunnitellut vastaavaa kenttää. Humalalajikkeita oli yhteensä 22 ja niiden istutuspaikat suunnitteli Luonnonvarakeskus. Tällä suunnittelulla varmistettiin, että esimerkiksi talvituhojen aiheuttamien taimien kuolemien varalta, uudet saman lajikkeen taimet voidaan istuttaa tarkalleen samalle paikalle, jossa samaa lajiketta on ollut aikaisemmin. Ammattiopisto Lappian Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksen puutarhapuolen opiskelijat istuttivat koealueelle 567 humalaköynöstä opettaja Osmo Häkkisen johdolla syys-lokakuussa.
Syksyllä jatkettiin myös TP 3 Kotieläinpiha layoutin ja rakenteiden suunnittelua. Elokuussa aloitettiin rakenteiden rakentaminen ja TP3 Kotieläinpiha saatiin valmiiksi kesällä 2021.
Syksyllä aloitettiin myös TP4-TP5 Pakurimetsän pitkospuiden ja lammas- ja lapinlehmäaitauksen rakenteiden suunnittelu. TP4-TP5 Pakurimetsän pitkospuut ja lammas-/ lapinlehmäaitaus osalta tehtiin maastossa reittisuunnittelua ja maaperäkartoitusta, jotta voidaan tehdä sellaiset pitkospuut, jotka eivät uppoa maaperään. Pitkospuiden rakenneratkaisuksi sovittiin poikittain vanhojen puhelinpylväiden päälle ladottavat lankut. Tällä ratkaisulla pitkospuiden leveydeksi saadaan 1,10 metriä, mikä mahdollistaa esteettömän kulun pyörätuoliasiakkaille.
Lokakuussa päivitettiin TP1 kuuluvan Hoitavan Arktisen puutarhan suunnitelmia ja sovittiin kilpailutuksen käynnistämisestä Ammattiopisto Lappian kiinteispuolen edustajan kanssa tammikuussa 2021. Lokakuussa valmisteltiin myös investointihankkeen maksatushakemusta. Myös TP3 Kotieläinpihan suunnitelmia täydennettiin. TP8 Pieneläinhuoneen suunnittelu aloitettiin ja huoneen paikkaa muutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta nykyisen koiratalon päädyssä olevaan huonekokonaisuuteen. TP6 Mehiläistarhan osalta selvitettiin kilpailutusta varten pesätarvikkeiden tavaratoimittajia, mehiläisyhdyskunnan paikkoja ja mehiläisten (kuningattarien) myyjiä. Maatalousalan green Care tutkinnon osan toteutussuunnitelman valmistelutyöt aloitettiin ja saatiin valmiiksi arviointikriteereineen kevään 2021 aikana.
Vuosi 2021
TP1 Kuntouttavan arktisen puutarhan työpaja pidettiin 15.4, jossa käytiin läpi mm. kastelujärjestelmä, sähkö- ja valaistussuunnitelmat sekä alueelle tulevia rakenteita: puutarhavaja, penkit, portit, huvimaja ja kasvulaatikot. Invalidiliitolta pyydettiin lausunto kalusteiden ja Kuntouttavan arktisen puutarhan esteettömyydestä. Puutarhan kasvillisuussuunnitelma päivitettiin heinäkuussa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Puutarhan maatöiden kilpailutusta valmistettiin elokuussa yhteistyössä Ammattiopisto Lappian kiinteistöpuolen asiantuntijoiden kanssa. TP6 Mehiläistarhan kilpailutus tehtiin loppukeväästä ja kesäkuussa pesiin hankittiin kuningattaret Ahvenanmaalta. Mehiläisten saapumisesta Louelle tehtiin radiojuttu Ylen toimesta 28.6.2021. Syksyn painopiste oli TP1 Kuntouttavan arktisen puutarhan maanrakennustöiden kilpailutus ja töiden aloitus 8.11. Puutarhan maatöiden tekijäksi valittiin ylitorniolainen Riekkola Infra Oy. Maatöiden edistyessä, pidettiin urakoitsijan kanssa työmaakatselmuksia ja urakkavaiheiden tarkistuksia sekä kokouksia. Vuoden lopussa pidettiin suunnittelupalaveri puutarhaterapeuttisesta toiminnasta Kuntouttavassa arktisessa puutarhassa, jossa oli mukana Lappia, Luke ja Oulun yliopisto. TP6 mehiläispesät valmisteltiin talven varalle mm. varustamalla pesät ylimääräisellä hienosokeriannoksella. TP 4 Pakurimetsän läpi menevien pitkospuiden, TP7 Metsähuoneen paikan ja pieneläinhuoneen rakenteiden suunnittelua jatkettiin.
Vuosi 2022
TP1 Kuntouttava arktinen puutarha osalta pidettiin Teams palavereita Luken tutkijoiden Marja Uusitalo Elina Kiviharju, Johanna Leppälä, Jorma Helsten ja Pirkko Nykänen ja Lappialta Jarmo Saariniemi ja Osmo Häkkinen kesken. Käsiteltäviä aiheita olivat mm. Kuntouttavan hoitavan puutarhan istutustöiden suunnittelua, kasviluettelon läpikäyntiä ja puuttuvien kasvien osalta kilpailutuksen käynnistämiseen liittyvien asioiden valmistelua, valeistuksessa
olevien kasvien inventointia ja siirtoa kylmiöön. Kuntouttavan arktisen puutarhan käyttöön ja kasvien istutukseen liittyvä työpaja pidettiin 24.4.2022 Teamssin välityksellä. Lisäksi pidettiin Luken tutkijoiden toimesta tietoisku
Ammattiopisto Lappian puutarhapuolen opiskelijoille. Tietoiskuja pidettiin seuraavista aiheista: Viljelykasvien geenivarat ja niiden suojelu (Elina Kiviharju), Geenivarojen kestävän käytön edistäminen (Terhi Suojala-Ahlfors),
Kasvien terveysasiaa (Jaana Laamanen) ja Kuntouttavan arktisen puutarhan esittely (Marja Uusitalo). Toukokuussa tarkennettiin Kuntouttavan arktisen puutarhan maanrakennusurakan II -vaiheen aloitusajankohtaa. Toukokuun lopussa
puutarhan pohja oli vielä niin märkä, ettei sinne voinut mennä kaivinkoneella. Tämä aiheuttu viivästystä myös kasvien istutukseen. Keväällä kilpailutettiin myös Kuntouttavan arktisen puutarhan kalusteiden tarvikkeet (sahatavara, vanerit,ruuvit). Kilpailutus keskeytettiin, koska rakennusmateriaalien hinnat olivat huipussaan. Vaihtoehdoksi kalusteiden raaka-aineeksi esitettiin kestävän kehityksen mukaisesti CLT -levyjen hukkapalat. Kuntouttavan arktisen puutarhan maanrakennus II -vaiheen työt aloitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. TP2 Humalatarhasta kerättiin ensimmäinen käpysato elo-syyskuun vaihteessa. Kävyt annettiin ilmaiseksi Tornion Panimo Oy:lle koe-erän valmistusta varten. TP3 Kotieläinpihalla oli lapinlehmä vasikoita ja Maaseudulta käsin messujen aikana kaneja, kanoja, kukkoja, ankkoja ja lampaita. TP 8 Pieneläinhuoneen rakenteet saatiin valmiiksi. TP6 Mehiläistarhassa tehtiin keväthuolto ja tarkastettiin mahdolliset talvituhot. Talven aikana 6 pesästä oli tuhoutunut 5 ja jouduimme hankkimaan korvaavia kuningattaria uusien yhdyskuntien muodostamista varten. Syksyllä pesistä saatiin ensimmäinen 17 kg hunajasato, joka jaettiin henkilökunnalle joululahjaksi. TP1 Kuntouttavan arktisen puutarhan maanrakennustöiden aloituksen viivästyminen kesän 2022 alussa heijastui myös maksatushakemuksen 1.9-31.12.2022 toimintaan aikataulujen viivästymisien muodossa. Puutarhaan tulevien kasvien istutustyöt jouduttiin siirtämään seuraavan kasvukauden (touko-kesäkuu 2023) alkuun. Tämän vuoksi hankeparille haettiin rahoittajalta jatkoaikaa 31.7.2023 saakka. Kuntouttavaan arktiseen puutarhaan tulevien kasvien kilpailutus jouduttiin keskeyttämään syksyllä, koska emme saaneet yhtään tarjousta alueen puutarhoilta. Kilpailu käynnistettiin uudelleen maaliskuussa 2023. Syksyllä jatkettiin vielä puutarhan II -vaiheen maanrakennustöitä ja loppusyksystä pidettiin maanrakennustöiden loppukatselmus ja vastaanottotarkastus. Puutarhan istutustöiden valmisteluja jatkettiin.
Vuosi 2023
Projektin vastuututkija Marja Uusitalo Lukesta laati yhteistyössä Lappian kanssa työohjelman puutarhan työvaiheista kesälle 2023. Työt toteutettiin kolmivaiheisesti (taulukko 1). Kesällä 2022 alkaneita kylvötöitä, kalusteiden valmistusta, istutuskuoppien kaivuuta ja täyttöä sekä maastonmuotoilua jatkettiin (kuva 1). Uusia kasvukauden 2023 töitä olivat kaluston viimeistelyt ja asentamiset, kasvien hankinnat sekä istutus- ja katetyöt.
Luken tutkimusmestari Pinja Kela teki konetyönä istutuskuoppien kaivuuta ja multausta. Luken geenivaratutkija Johanna Leppälä osallistui varmuuskokoelman kasvien istuttamiseen. Uusitalo toimi työnohjaajana Louen puutarha-alan opettaja Osmo Häkkisen kanssa ja osallistui istutusalueiden perustamiseen ja istutustöihin. Hän suunnitteli myös alueelle uuden opastaulun (kuva 2).
Puutarhaa rakensivat Louen opiskelijat ja kesätyöntekijät. Mukana oli myös syyrialainen Tervolassa asuva maahanmuuttaja, joka oli osallistunut puutarhan rakentamiseen jo kesällä 2022 KUPO-hankkeen monikulttuurisessa ryhmässä mutta oli nyt otettu työkokeiluun Lappialle kesäkuuksi. Alueen Pikku-Martat kylvivät niittykasvien siemeniä pääportin vieressä olevalle alueelle (kuva 3). Lisäksi rakentamiseen osallistui metsäalan opiskelijoita Kroatiasta.
Työpajat
Gren Care -opiskelijat
Uusitalo esitteli (12.1.) Green Care -alan opiskelijoille Lapin AMK:n järjestämällä opintojaksolla terapiapuutarhojen suunnitteluperiaatteita ja teetti opiskelijoille ryhmätyön, jossa he pääsivät ide-oimaan palveluja hoitavaan puutarhaan. Tilaisuus toimi yhtenä hankkeen työpajoista.
Liitteenä Luken toimintaraportti 1.1-31.7.2023, jossa näkyy vuoden 2023 toiminta valokuvineen. Pääpaino TP1 Kuntouttavan hoitavan puutarhan valmiiksi saamisessa.
TP4-5 Pakurimetsän pitkospuiden ja lapinlehmä-/ lammasaitauksen tekoa ei saatu valmiiksi hankeajan puitteissa. Aitauksen tarvikkeet painekyllästetyt tolpat ja aitaverkko on hankittu ja ne asennetaan omakustanteisesti kesän 20245 aikana.
TP7 Metsähuoneen rakentamista ei saatu valmiiksi hankeajan puitteissa. Työ tehdään valmiiksi omakustanteisesti kesän 2024 aikana.
Työpaketit TP1 Kuntouttava arktinen puutarha, TP2 Humalatarha, TP3 Kotieläinpiha, TP6 Mehiläistarha ja TP8 Pieneläinhuone ovat valmiina.